Sayonara!

...tai sitten ei. Toivon totisesti, ettei tämä jää viimeiseksi postaukseksi. Lähiaikoina on näillä näkymin huomattavasti vähemmän ylimääräistä aikaa, ja sen vähän ajattelin käyttää johonkin muuhun. Tämänkään postin naputtamiseen en ehdi paljoa aikaa käyttämään. Hiomatonta tekstiä siis jälleen tiedossa.

Lykkäsin inttiä lukion jälkeen parilla vuodella saadakseni opiskelut hyvin käyntiin. Yliopisto-opinnot alkoivat viimein maistua sen verran puulta, että päätin tehdä jotain muuta vaihteeksi. Yleinen asevelvollisuus on mielestäni varsin hanurista, mutta pakko kai se on, kerta ryssää pelkäävä Suomen Valtio haluaa minut välttämättä ryömimään mudassa pyssy kourassa. Tällainen on asenteeni kaksi päivää ennen lähtöä. Vielä en tiedä, vietänkö siellä viikon vai vuoden. Saattavat hyvinkin todeta minut liian kaheliksi, jolloin syksyn kuviot menevät uusiksi. Nolottaisi kyllä tulla viikon jälkeen takaisin... Intin jälkeiset suunnitelmat ovat vielä puolittain auki, eli en avaudu niistä tänne. Saatan herättää tämän blogin vielä joskus henkiin tai aloittaa kokonaan uuden. Silloin kirjoitan todennäköisesti muista aiheista ja tyyliäkin ajattelin muuttaa paremmaksi.

Näin jälkikäteen tarkasteltuna blogi noudatti melko tarkasti alkuperäistä visiotani, joka muuten tuli keskellä yötä tammikuussa – ei sinä yönä enää nukuttanut. Matkan varrella mieleen juolahti monia uusia ideoita, mutta en hairahtanut tuolloin valitsemaltani polulta. Olen panostanut sisältöön huomattavasti enemmän kuin ulkoisiin seikkoihin, minkä varmasti huomaa. Parin viestin jälkeen päätin, etten liitä yhen yhtä kuvaa mukaan kirjoituksiini. Alusta asti olen kirjoittanut enemmän itselleni kuin muille, mikä heijastui vahvasti tekstien luonteeseen. Opin paljon näitä laatiessani, ja näkemykseni ovat muuttuneet joissain asioissa aloittamisen jälkeen.

Monet kirjoituksista tarkoitin erityisesti aloitteleville otakuille hyödyllisiksi. Otakuuteen kuuluu tietysti paljon muutakin kuin animen tapitus, johon tässä blogissa keskityin. Pahin ongelma näissä ölinöissä on, että ne ovat tajuttoman tylsiä omasta mielestänikin. Valitsin melko asiallisen ja objektiivisen tyylin, joka ei varmasti uppoa kaikkiin. Jos joskus jatkan blogailua, yritän ottaa lukijani paremmin huomioon, mikä tarkoittaa jyrkempiä kannanottoja ja viihdyttävämpää tekstiä. Kaiketi on osittain oma vikani, että kommentteja tuli vähemmän kuin toivoin. Erityisesti olisin toivonut eriäviä näkemyksiä ja tarkennuksia, mutta se taisi olla liikaa vaadittu.

Fansubbauksesta muodostui hieman vahvempi teema kuin aluksi odotin. Sitä aihepiiriä ei oltukaan aiemmin liikaa käsitelty suomeksi (eikä kyllä enkuksikaan). Sarjoista kertovia blogeja on jo niin paljon, että halusin keskittyä johonkin muuhun. Kulttuurista olisin voinut kirjoittaa enemmän, niin olisin samalla itse oppinut uutta; oppaita myös samasta syystä. En liiemmälti laittanut hauskoja Youtube-videoita tai kirjoittanut lyhyitä random-posteja – ei tuntunut sopivan blogin luonteeseen. Tämän lisäksi kirjoituksia tuli kaikkiaan 26. Itse asiassa niin monta viikkoa sitten aloitin blogin, joten onnistuin kuin onnistuinkin keskimäärin viikottaisessa julkaisutahdissa (vaikka ei siltä kyllä tuntunut). Se harmittaa, että mielessäni olisi ollut vielä jokunen jutun aihe, jotka nyt jäävät käsittelemättä.

Minua ärsyttää blogeissa se, ettei niissä näe suoraan kätevää listaa kaikista kirjoituksista. Teen siis tänne omaksi ja muiden hyödyksi sellaisen käsipelillä: Alkusanat, Fansubbaus ja BRF:n rekry, Kotimainen fansubbaus, Fansubbauksen tulevaisuus, Linkkejä, Japanilaiset hymiöt, Merkistöt, µTorrentin niksit, Japanilaiset puhuttelut, Kotimainen tutkimus julkaistu, Ammattikäännökset vs. fanikäännökset, Fansubbauksen syyt, Bleach suomeksi, Kyselyiden tuloksia 1, Suomeksi vai englanniksi?, Oikolukijan työstä, Soul Society ja sen hallinto, Piratismi, Kotimainen opas fansubbaukseen valmis, Käännösten laatu, Tunnettuja ryhmiä, Esitelmä, blogipaneeli ja P-Z Subs, FMA: Brotherhood Youtubessa, Kyselyiden tuloksia 2, AniDB.net ja Suomenkieliset julkaisut. Jätän blogin nyt elelemään itsekseen netin pahaan maailmaan. Kiinnostavaa nähdä, miten nopeasti se katoaa bittiavaruuteen.

BRF:n porukoille kanssa tiedoksi, etten taida vähään aikaan olla subbailuissa mukana. Kun natsi on poissa... Ei vaineskaan. Mulla ei alun alkaenkaan ollut mitään erityisempää valtaa tai vastuuta ryhmässä. Kaikki puuhailevat omiaan, kuten tähänkin asti. Lähtökohtanahan on, että fansubbaus on harrastus muiden joukossa ja harrastuksen on tunnuttava kaikista mukavalta. Saatan palata joskus myöhemmin takaisin hommiin – aika näyttää. Käyn varmaan ainakin silloin tällöin häiritsemässä. Pitäkää lippu korkealla!

*Tonttu kumartaa ja vilahtaa pikaisesti takavasemmalle*

Suomenkieliset julkaisut

Otin masokistisesti jälleen laajan aiheen pureskeltavaksi. Tässä kirjoituksessa kerron suomenkielisistä anime- ja mangajulkaisuista KAIKEN! ...se taitaa tosin olla mahdotonta. En viitsi kaivella tälläkään kertaa esiin kaikkein likaisimpia salaisuuksia. Pintaraapaisun aiheeseen voin sentään tehdä. Kuivan asiallinen katsaus siis jälleen tiedossa (teitä on varoitettu). Ensin käsittelen viralliset julkaisut ja sitten harrastajien tekemät. Markkinoita on käsitelty aiemmin esim. tässä tutkimuksessa.

Viralliset julkaisut
Animea on julkaistu suomeksi jo kauan ennen DVD-aikaa. Vanhemman polven otakuiden hyllyissä pölyyntyvät rakkaat VHS-kasetit alkavat pikkuhiljaa rappeutua ja niiden mukana osa kulttuurista uhkaa kadota. Onneksi joku viitseliäs päätti tarttua toimeen ennen kuin on liian myöhäistä ja perusti tällaisen sivun (Puhumme Suomea eli lyhyesti PuSu). Hän on digitoinut useita kasetteja ja jakaa niitä nyt muillekin. Voidaan puhua todelliseta kulttuuriteosta! Jakelussa olevien julkaisujen tekijät eivät voi realistisesti odottaa saavansa niistä enää tuloja, joten tuskin kukaan jaksaa älähtää asiasta. Aivan kattava tarjonta ei vielä ole verrattaessa sitä tähän listaan, mutta toivottavasti paranee vielä. Nostalgianälkäisten kannattaa käydä katsastamassa paikka.

Televisiossa on esitetty useita animeita, mutta en löytänyt mistään edes kelvollista listaa. Joku voisi ottaa tehtäväkseen laatia sellaisen, ettei tiedot kokonaan katoa. Näitä sarjojahan ovat mm. Pokémon ja useat vastaavat, DBZ, NGE, Sailor Moon, FMA, Hamtaro, Last Exile, Muumit, Maija Mehiläinen, Peukaloisen retket, Hello Kitty ja lisäksi joitain elokuvia. Olen törmännyt muutaman uudemman sarjan rippeihin verkossa, mutta niiden saanti voi olla kiven alla (eli privatrakkereilla). Elokuvissa esitetyt animet ovat lähes poikkeuksetta päätyneet myöhemmin DVD:lle. Käännösten laatu on ollut keskimäärin selvästi parempaa televisiossa ja elokuvateattereissa esitetyissä sarjoissa kuin suoraan DVD-levitykseen julkaistuissa.

Suomen DVD-animejulkaisut ovat tunnetusti surullinen tarina. Surkeaa laatua levittäneet yritykset saavat luvan katsoa peiliin löytääkseen pääsyyllisen. Olivathan huonot käännökset ongelma jo VHS-aikaan, mutta nykyään kuluttajilla on mahdollisuus ladata verkosta laadultaan parempi fansub. Kura ei myy enää – se on fakta. Eivät kaikki DVD-julkaisut ole huonoja; riittävän moni kuitenkin pilaamaan loppujenkin maineen. En valitettavasti ole katsonut riittävän montaa voidakseni tehdä kattavaa listaa hyvistä ja vältettävistä julkaisuista. Voin kuitenkin kertoa yleiset ajatukseni.

DVD-julkaisuista löytyy kaksi listaa (ja julkaisijoilta omat). Ensimmäinen harrastajien tekemistä listoista päättyy vuoden 2007 loppuun, ja toisesta puuttuu ainakin Eminan julkaisut. Suomessa on julkaistu tähän mennessä reilu 200 DVD:tä, joskin listoista vaikuttaa puuttuvan Pokémonin kaltaiset lapsille suunnatut, dubatut nimekkeet. Markettien hyllyiltä (tai usein alennuskorista) voi bongata mm. Sandrew Metronomen, Future Filmin, Eminan ja Cinema Mondon julkaisuja. Näiden lisäksi Nordisk Film, Universal, Sony, Warner ja Scanbox ovat kaikki julkaisseet jotakin (varmaan muitakin on). PAN Vision on käsittääkseni vain levittäjä ja samanlainen rooli on Noble Entertainmentilla (saatan olla väärässä). Suurin osa taitaa olla ruotsalaisten omistamia yrityksiä, jotka julkaisevat animea muihinkin pohjoismaihin.

Olen itse todennut ainakin SM:n, FF:n ja Eminan tehneen myös huonoja julkaisuja; en sano "pelkästään", kun se ei aivan pidä paikkaansa. Huonossa julkaisussa on heikkoa suomea, ajoitukset pielessä ja typeriä käännösmokia. Ekstroja ei ole melkein missään. Tsubasa on kirjoittanut ihan kiinnostavan arvostelun Lain-boksista, jos haluatte lukea muidenkin näkemyksiä. Eniten julkaisijoista kunnioitan Cinema Mondoa, koska he ovat tehneet hyvää työtä tuodessaan Studio Ghiblin julkaisuja Suomeen. En kehota välttämään muiden julkaisuja, mutta pettymisen riski on olemassa. Vaikuttaa muutenkin siltä, että DVD-julkaisut ovat vähenemään päin julkaisulistojen perusteella.

Mangan puolella tilanne on huomattavasti valoisampi. Mielestäni suomennetun mangan tilannetta voi hyvällä syyllä kehua. Käännösten laatu on keskimäärin oikein hyvä ja tarjonta on kohtuullisen monipuolista. Julkaisuista on kaksi samantyyppistä tietokantaa. Jälkimmäisestä puuttuu kokonaan manhwa (korealaista sarjakuvaa) eikä kummassakaan ole listattu amerikkalaisia sarjoja tai finnmangaa (Suomessa tehtyä). Japanilaisia mangoja Suomessa on julkaistu arviolta päälle 600 (n. 70 nimekettä) ja kun laskee siihen päälle muut "mangat", niin varmaan jossain tuhannessa mennään.

Sangatsu Manga, Egmont, Punainen Jättiläinen ("Punis") ja viimeisimpänä mukaan tullut Ivrea ovat varmasti harrastajille tuttuja nimiä. Harrastajat tuntuvat keskimäärin arvostavan näitä lähes tasapuolisesti, vaikka joskus näkee kiistelyä paremmuudesta. Joistain äänekkäistä kritisoijista huolimatta suhtautuminen tuntuu olevan pääasiassa positiivista. Yksi, enimmäkseen pseudomangaa julkaiseva kustantamo, on hankkinut itselleen muita enemmän yleistä paheksuntaa, nimittäin Pauna Media Group (PMG). Tsubasa on jo piikitellyt heitä blogissaan, joten en heitä enempää vettä kiukaalle. Muutama muu kustantamo on julkaissut yksittäisiä nimekkeitä, kuten Jalava Hiroshiman Poikaa ja Like Akiraa (on muuten harvinaisen hyvä tarjous). Englanninkieliset skanlaatiot vaikuttavat luultavasti hieman mangan myyntiin, mutta eivät toivottavasti tukahduttavasti. Omasta puolestani toivotan kustantamoille hyviä jatkoja. Lisää vain laadukkaita julkaisuja!

Fanikäännökset
Olen kirjoittanut kotimaisesta fansubbausskenestä jo mm. tällaisen kirjoituksen, joten nyt voi tulla hieman toistoa. Suomessa voi laskea olleen(/olevan) neljä merkittävää ryhmää, pari hieman julkaissutta ja jokunen nuorena menehtynyt. Laskeskelin julkaistuja jaksoja olevan kaikkiaan aika lähelle tuhat (uusintajulkaisut poisluettuna). Julkaisujen tiedoista suurin osa löytyy AniDB:stä. Useimmat ryhmät polttavat tekstit kiinni videokuvaan. Kerron nyt, mitä eri ryhmät ovat saaneet aikaan.

Nordic-Anime eli lyhyesti Nanime ehti parin vuoden olemassaolonsa aikana tehdä monta hyvää julkaisua. Parasta oli, että tekivät aloittamansa projektit yleensä loppuun asti. Julkaisujen laatu on tasaisen korkea. Valmiiksi saadut projektit: Fruits Basket, Full Moon wo Sagashite, Fullmetal Panic (3 kautta – fumoffu paras!), Haibane Renmei, Ichigo Mashimaro, Kimi ga Nozomu Eien ja Rurouni Kenshin Tsuiokuhen (OVA). Lisäksi Card Captor Sakuraa julkaisivat 23 osaa ja aloittelivat paria muuta. Muutamaa lisensoitua sarjaa lukuunottamatta kaikki löytyvät Anime-Fanin trakkerilta.

Anime-Fan on keskittynyt erityisesti Naruton kääntämiseen. Sitä sarjaa he julkaisivat 100 jaksoa ja 70 jaksoa Shippuudenia sekä lisäksi jokusen elokuvan ja OVA:n. Laadusta en tiedä, kun en ole katsonut, mutta veikkaan hieman heilahdelleen. Ovat nyt poistelleet Naruton jaksoja sitä mukaa, kun virallisia julkaisuja on tullut. Toinen merkittävä projekti oli DS-Animelta peritty Initial D, jota julkaistiin kaksi kautta. Lisäksi saivat valmiiksi Battle Programmer Shirasen ja Gunslinger Girlin ja aloittivat Noiria sekä Code Geassia. Jotain sekalaistakin on ollut, kuten FMA. Katsomissani laatu on heitellyt kohtuullisesta hyvään. Ryhmä on aika heikossa hapessa tällä hetkellä.

Baka Rangers Fansubs [BRF] on tehnyt paljon kaikenlaista, mutta ei vielä paljon mitään valmiiksi asti. Pääprojekteja sarjoista ovat mielestäni Bleach, Blood+, Chi's Sweet Home (eka kausi valmis), Fate/stay night, Hajime no Ippo ja Mushishi (melkein valmis), joiden lisäksi on monta tekeillä tai suunnitteilla. Elokuva- ja OVA-julkaisuja on useita. Bleachista olisi kasassa kohta hyvä kokonaisuus, jos vain alkupuolen jaksot saadaan korjattua. Tällä hetkellä monta muutakin sarjaa on korjattavana, kun alkuperäiset julkaisut eivät enää tyydytä. Käännösten laatu on heittelehtinyt laidasta laitaan ajan myötä, mutta nykyään tilanne on sen suhteen melko hyvä.

Ushi-Ai [Ushi] on Mr_Saken oma "ryhmä" (taitaa siellä joku oikolukijakin olla). Osaaminen on huomattavan hyvä kaikilla osa-alueilla. Pääprojektina on edelleen Katri - paimen, piika ja emäntä, mutta on hänellä muutama muukin projekti. Higurashista on kaksi valmista kautta ja samoin Rozen Maidenista. Näistä molemmista on myös OVA:t. Shingetsutan Tsukihime -sarjan hän on myös kääntänyt. Uusi sivu on paljon miellyttävämpi kuin (pinkki) entinen. Sake käyttää uudempia ja kehittyneempiä tiedostoformaatteja.

Muista julkaisuista mainitsemisen arvoinen on SOS-Prikaatin [SOSPr] ennen menehtymistään valmiiksi saama Kanon. Laatu on ihan kelvollinen. Sen löytää vielä ainakin parilta trakkerilta.

Skanlaatioita on suomeksi tehty kuulemma muutamia, joista itse olen törmännyt vain Nanimen Aishiteruze Babyyn. Voisi tietysti mainita, että MegaTokyo-verkkopseudomangasta on suomeksi peräti kaksi versiota (ekassa 330 ja toisessa 578 julkaistua sivua). Laajempaa kysyntää suomenkielisille skanlaatioille ei varmaankaan löydy, joten sellaisia tehdään puhtaasti huvin vuoksi. Sama pätee fandubbaukseen. Onneksi en ole yhtään suomenkielistä fandubbia vielä kuullut, mutta on sellaisiakin olemassa. Ryhmistä törmäsin tällaiseen.

Tuntuu siltä, että pitäisi sanoa jotain napakkaa tähän loppuun, vaikka ei olekaan oikein mitään sanottavaa enää. Jotain laimeaa voisin tietty heittää, kuten "suomenkielisten julkaisujen tilanne ei ole niin synkkä kuin yleisesti kuvitellaan". En päätä postia noin huonoon loppukaneettiin, joten olkoon viimeinen virke vaikka seuraava: lisää animua ja mangaa suomeksi!

AniDB.net

Jostain syystä on jo pitkään tehnyt mieli kirjoittaa kyseisestä sivustosta tänne. Ei kai auta muu kuin seurata mielihalujaan. Kaiketi tästä on jokin oppaantapainen tulossa tai vähintään yleiskatsaus sivustoon ja sen toimintoihin. Sivusto on ollut olennainen osa omaa harrastustani ja edelleen haen sieltä usein tietoa. Kyseessä on siis harrastajien tekemä ja käyttäjiensä ylläpitämä animeen keskittynyt tietokanta, joka tarjoaa roppakaupalla hyödyllisiä ja hyödyttömiä ominaisuuksia. Torrentteja ei sieltä löydä, mutta fansubit ovat oleellinen osa sisältöä. Sivusto oli alkujaan AnimeReactor-nimisen ryhmän oma projekti, kunnes se avattiin julkiseen käyttöön vuoden 2002 lopulla. Nykyään tietokannassa on noin 5 000 anime-nimekettä ja 570 000 tiedostoa.

AniDB ei ole ainoa laatuaan. Samantyyppisiä sivustoja ovat esim. MyAnimeList, ANN Encyclopedia, AnimeNfo, fansub.tv, Anime-Source sekä suomalaiset Animewatcher ja Animetietokanta. Ei kannata unohtaa myöskään Wikipedian syventävää tietoa antavia artikkeleita. MAL on lähimpänä perustoiminnoiltaan. Encyclopedia sisältää mm. kattavat lisenssi- ja tekijätiedot. Kahdesta suomalaisesta sivustosta Animewatcher on kiinnostavampi, kun se on keskittynyt puhtaasti oman katsomislistan luomiseen.

Teenpä pienen vertailun AniDB:n ja MAL:n toiminnoista, sillä nämä sivustot ovat melkeinpä suoria kilpailijoita sisältönsä puolesta. Ensimmäinen havaitsemani ero aikoinaan oli, että MAL:ssa on mukana myös manga. Myöhemmin havaitsin muitakin radikaaleja eroja. Vaikka sivustojen sisältö on pintapuolisesti samankaltainen, ratkaisut ja käyttö ovat täysin erilaiset. MAL lienee aloittelijoille ja faneille se selkeämpi vaihtoehto, kun taas AniDB tuntuu enemmän nolifenörttiotakuille luodulta. Runsaan säätövaran ja toimintoähkyn mukana tulee käytön hankaluus ja monimutkaisuus. MAL:n käyttö sen sijaan on suoraviivaista eikä vaadi lainkaan opettelua. On makuasia, kumpaa sivustoa mieluummin hyödyntää. MAL:lla on käsittääkseni jonkin verran enemmän rekisteröityneitä käyttäjiä.

AniDB on täysin harrastajien tekemä ja ylläpitämä. Taustalla häärii moderaattoritiimi, joka värkkää vähän välillä uusia ominaisuuksia, korjaa bugeja ja hyväksyy muutosehdotuksia (creqs). Uudistuksia tulee jatkuvalla syötöllä. Noin kuukausi sitten julkaistiin massiivisin uudistus aikoihin, kun mukaan tulivat tietokannat tekijöistä (CreatorDB), hahmoista (CharDB) ja musiikista (OstDB). Otakut ovat nyt otsa hiessä ja kainalot märkinä täyttämässä uusia kantoja. Pari viikkoa sitten julkaistiin "klubit" (eivät omien sanojensa mukaan kopioi MAL:n hyväksi havaittuja ominaisuuksia – uskoo ken tahtoo...) Uudet ominaisuudet ovat aina tervetulleita, mutta niiden menestys riippuu käyttäjien kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta.

Mihinkä tätä turpeaa sivustoa voi sitten käyttää? Kätevimmillään se on oman maun mukaisen animen metsästyksessä. Tulosten suodatuksen voi tehdä monilla eri tavoilla eikä varsinaisia TOP-listoja ole lainkaan. Rekisteröityneille käyttäjille on automaattinen suositustyökalu, joka on kylläkin vielä kehitysasteella (ja toistaiseksi poissa käytöstä). Animen tyylistä ja laadusta saa nopeasti hyvän yleiskuvan, ja halutessaan voi laittaa sarjat muistiin ("tuon voisi katsoa joskus", "lataan tuon huomenna"...) Sivustolla on kalenteri, josta näkee uudet ja kuumottavat sarjat. Mielestäni parhaita puolia on myös melko kattavat tiedot eri ryhmien julkaisuista. Ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia on suoraan sanottuna törkeän paljon, ja suurin osa on käytettävissä vasta rekisteröitymällä. Rekisteröityneille tarjolla on mm. oman katsomislistan (MyList) ylläpito ja mahdollisuus äänestää.

Tämä sivusto on yksi ihan varteenotettava ehdokas omien katsomistietojen säilytykseen, jos sellaiseen kokee ylipäätään tarvetta. Jaksojen lisäily listaan onnistuu parhaimmillaan hyvinkin näppärästi. Tietokanta on rakennettu fansubeista laskettavien ed2k-hashien (eräs tarkistussummamenetelmä) pohjalle. Ladatusta tiedostosta ei tarvitse selvittää kuin tämä ed2k, joka toimii tiedoston tunnisteena. Jos sattuu olemaan lataamansa fansubit ja ripit säilyttävä hamsteri, voi koneella olevista animeista tehdä kattavan listan vähällä vaivalla: annetaan ohjelmalle tiedostot ja se lisäilee ne itsekseen käyttäjän listaan. Ohjelman voi pistää samalla uudelleennimeämään tiedostot, mikäli haluaa käyttää jotain yhtenäistä tyyliä tai on pakkomielteinen tiedostojen järjestelijä (kuten allekirjoittanut). Ei kannata uudelleennimetä tiedostoja, joita haluaa vielä seedata! Lisäystarkoitukseen kehitettyjä ohjelmia ovat mm. AniDB O'Matic, WebAOM ja sivuille upotettu appletti. Ensin mainittu on vastenmielinen resurssisyöppö, mutta toivottavasti tuleva versio 0.6 korjaa pahimpia ongelmia. Itse pidän enemmän kahdesta jälkimmäisestä Java-toteutuksesta, jotka hoitavat homman kotiin.

On mahdollista, ettei tietokannasta vielä löydy kaikkia koneella lymyäviä videoita, jolloin puuttuvat voi yrittää lisätä itse. Se onkin jo astetta hankalampi operaatio. Itse teen sen seuraavasti: avdump auto-creq (nippelitietojen automaattiseen lisäykseen), repäisen hashin jostain (esim. webaom), tarkistan korruptoituneisuuden (jos tarpeen) ja lopulta lisään julkaisut animekohtaisilta sivuilta. Tietokannasta löytyvien tiedostojen lisäily onnistuu tietty ilman hashien laskemista naksuttelemalla, eikä kyseessä tarvitse välttämättä olla fansub (silloin valitaan ns. generic file). Omaa listaansa voi sitten ylläpitää sivuston tai Chii[AR]-nimisen IRC-botin kautta ja tekaista siitä vaikka raportteja. Pitäisi joskus jaksaa päivittää pahasti vanhentunut listani ajan tasalle...

Eräs AniDB:n parhaimpia mutta samalla ärsyttävimpiä ominaisuuksia on, että melkein mitä vain voi äänestää. Arvosanan voi antaa animelle, jaksolle, fansubille, hahmolle, arvostelulle, kappaleelle, levylle ja tekijälle. Animelle voi antaa tilapäisen arvosanan, jos ei ole katsonut kaikkia jaksoja. Asteikko on 1-10, mikä on mielestäni turhan laaja – useimmat ovat tottuneet ajattelemaan esim. 4-10-asteikolla. Itse asiassa monelle käyttäjälle vaikuttaisi riittävän kahden numeron asteikko, sillä he spammaavat pelkästään ykkösiä ja kymppejä. Näitä mustavalkoisesti ajattelevia idiootteja on melko paljon, mistä syystä keskiarvot lasketaan painotetulla algoritmilla. Algoritmi on salainen, mutta ehkä sen saisi selvitettyä keräämällä tarpeeksi aineistoa... Joka tapauksessa algoritmi poistaa ääripäiden vaikutuksen ja estää arvosanoja tippumasta juuri viittä alemmaksi tai nousemasta yhdeksikköä paremmaksi.

Arvosanoista vielä sen verran, ettei niihin kannata luottaa erityisesti julkaisujen kohdalla. Suurin osa käyttäjistä heittää julkaisujen arvosanat suoraan stetsonista. Arvosanat tuntuvat määräytyvän lähinnä videokuvan laadun perusteella eivätkä kerro yhtään mitään esim. käännöksen laadusta – siitä ei tunnu useimmilla olevan hajuakaan. Kommentitkaan eivät kerro yleensä mitään hyödyllistä, ja turhan usein olen havainnut tahallista harhaanjohtamista. Muilta osin äänestys- ja kommenttijärjestelmä toimii kelvollisesti.

Rekisteröitynyt käyttäjä voi lisäksi mm. naputtaa arvosteluja, mukauttaa ulkoasua ja toimintaa, saada ilmoituksia uusista julkaisuista, täyttää "toivelistaa" sekä muuttaa omia tietojaan. Itse olen havainnut tagituksen ihan hauskaksi puuhaksi. Pervoja lukijoitani voi kiinnostaa tieto, että tuhmat sarjat näkyvät vain rekisteröityneille käyttäjille. Hentai on otettu muutenkin hyvin huomioon, ja sen saa halutessaan suodatettua hakutuloksista tai piilotettua omasta listasta. Käyttäjä saa vapaasti valita mitä tietoja muut käyttäjät, kaverit ja vierailusalasanan saaneet näkevät. Uuden käyttäjän kannattaa säätää asetukset heti alkuun mieleisiksi.

Mikä tämän sivuston merkitys loppujen lopuksi on? Itse pidän sivuston olemassaoloa hyvänä asiana. Kieroon kasvaneet otakut saavat tyydytettyä harrastajaviettiään lisäämällä ja muokkaamalla kaiken maailman nippelitietoja. Aikaa saa kulumaan tuhottomasti tiedonkaivuuseen, oman listan ylläpitoon ja sivuston naksutteluun – se on myös negatiivinen puoli. Tavalliselle harrastajalle sivusto sisältää runsaasti täysin turhia tietoja ja toimintoja, jotka osittain peittävät alleen oikeasti hyödyllisen sisällön. Sivuston tehokas käyttö vaatii totuttelua, mutta vastineena saa monipuolisen työkalun harrastuksen avuksi. En kuitenkaan suosittele varauksetta kaikille. Käyttäminen omalla vastuulla!

Kyselyiden tuloksia 2

Taas on viisi kyselyä kasassa, joten on aika tekaista yhteenveto ja kommentoida tuloksia. Näistä kyselyistä muutama oli erityisen kiinnostava. Yritin onkia vähän muiden harrastajien näkemyksiä selville. Tällä kertaa ei tee mieli jaaritella enempää, joten menen suoraan asiaan.

Bleachin tekniikat? (6.4-19.4)
Japaniksi – 4
Suomeksi – 14
Englanniksi – 0
Jap.+suom. – 10
Jap.+eng. – 3
Sekaisin – 2
Ruotsiksi – 2
Ei väliä – 3
Yhteensä 38
Tämä kysely liittyi siihen uutiseen, että Sangatsu aloittaa sarjan julkaisun heinäkuussa. Japaniksi tekniikoiden nimet haluaa 17 ja suomeksi 14, mutta ei siitä vielä voi johtopäätöksiä vetää. Pianhan tuo nähdään, millaisen linjan Sangatsulla valitsevat. Hieman petyin, kun vain kaksi halusi ne ruotsiksi.

Mistä kirjoitan/mitä lisää? (20.4-10.5)
Fansubbauksesta – 6
Kulttuurista – 1
Sarjoista – 4
Uutiskommentteja – 0
Linkkejä – 1
Oppaita – 0
Jotain randomia – 2
Kaikki käy – 3
Yhteensä 17
Tämä kysely ei tainnut olla kovinkaan kiinnostava, kun vastaajia oli selvästi vähemmän. Halusin lähinnä selvittää, mikä lukijoita kiinnostaisi. Reilu kolmasosa halusi enemmän juttua fansubbauksesta – siitä onkin tullut kirjoiteltua vähän väliä. Sarjoista en ole ajattelut paljoakaan kirjoittaa tänne. Kukaan ei näytä haluavan oppaita, mutta saatan kiusallani sellaisiakin laatia. Muutama haluaisi enemmän randomeja (humoristisia?) tekstejä. Taidan kuitenkin pitää valitsemani asialinjan.

Onko käännöksen laatu tärkeää sinulle? (11.5-24.5)
Erittäin! Vain paras kelpaa – 9
Huonoa käännöstä ei kestä katsoa – 7
Hyvä käännös antaa lisäarvoa – 9
Kunhan ei pahoja kielirikkeitä... – 2
En erota hyvää huonosta – 1
Laadulla ei ole väliä – 0
Yhteensä 28
Tätä tulosta ehdinkin jo kommentoida. Käännöksen laatu kiinnostaa selvästi muitakin. Jäi vain hieman epäselväksi, tunnistavatko kaikki todella hyvän laadun ja mitä muut pitävät hyvänä. Sitä pitäisi selvittää enemmän...

Onko fansubbaus oikein? (25.5-7.6)
Kaikin puolin – 13
Yleishyödyllistä – 8
On ja ei – 8
Laitonta ja väärin – 0
Linnaan mokomat! – 1
Yhteensä 30
Onpas selkeä tulos. Tässä tarkoitin nimenomaan fansubien tekemistä enkä niiden katsomista. Yllättävän moni ei näe fansubbauksessa mitään vikaa. Alle kolmasosa otti huomioon fansubbauksen kääntöpuolen vastaamalla neutraalisti "on ja ei". Yhden mielestä joutaisimme linnaan, mutta olikohan vastaaja täysin tosissaan? On suoranainen helpotus, ettei tulos painottunut toiseen suuntaan.

Fansubien "notet"? (8.6-21.6)
Ei ikinä tarpeeksi! – 2
Tykkään simona – 3
Tarpeen ajoittain – 16
Häiritseviä – 7
Saan näppylöitä! – 3
Niin mitkä?? – 1
Yhteensä 32
Yhtä vaille kaikki ymmärsivät, mitä yritin kysyä; lukijani eivät selvästikään ole ihan tampioita. Monella tuntuu olevan myös mielipide aiheesta. Puolet totesi neutraalisti "kommenttien" (suomennukseni) olevan tarpeen ajoittain. Se tarkoittanee lähinnä tilanteita, joissa ne ovat välttämättömiä ymmärtämisen kannalta. Useat kokevat kommentit häiritsevinä. Niistä pitäviä on selvästi pienempi osa. Keskimääräinen tulos sointuu hyvin yhteen oman näkemykseni kanssa.

Pitää tässä lähiaikoina naputtaa jotain mielekästä tänne, ettei kesä pääse täysin laiskistuttamaan. Lomailukin tuntuu tosin välillä turhan kiireiseltä.

FMA: Brotherhood Youtubessa

Kuulin tästä vasta toissapäivänä, kun joku mainitsi irkissä: Youtubesta voi katsoa FMA:n uutta tuotantokautta laillisesti suomeksi tekstitettynä! Olenko vain ollut asiasta pihalla, vai eikö tästä tosiaankaan ole ollut juttua missään? Jos joku tämän lukija ei tiennyt uudesta tuotantokaudesta, niin saa kyllä hävetä silmät päästään. Olen päättänyt, etten arvostele tässä blogissa sarjoja, joten saatte itse selvittää onko uusikin kausi katsomisen arvoinen.

Se on jo sinänsä hyvin yllättävää, että tuota jaellaan virallisesti Juutuubissa, mutta vieläpä suomeksi tekstitettynä... Katsokaa itse, jos ette usko minua (tekstitykset saa päälle alapalkista). Julkaisu on monelta osin mysteeri. Käännökset vaikuttavat kattavan suurimman osan Eurooppaa lukuunottamatta mm. sellaisia merkittäviä maita kuin Britannia, Ranska ja Saksa. En tiedä, näkyvätkö nämä videot edes muissa maissa (eivät luultavasti). Käsittääkseni muilla mailla on omat Youtube-striiminsä. Mitään muuta tietoa julkaisijasta en löytänyt, kuin nimet Panini ja TLM (The Licensing Machine). Suomentajasta ei ole mitään mainintaa. Ei käännös aivan Google Translatella tehdyltä näyttänyt. Mistä ihmeestä tämän julkaisijat saavat tulonsa? Kuka on tämän takana? Onko tällaisia julkaisuja tiedossa lisää? Onko ihmisillä kiinnostusta katsoa sarjaa näin? Miten hyvä laatu on? Onko fansubien päivät luetut? Aiheesta heräsi iso liuta kysymyksiä.

Ensimmäinen jakso julkaistiin tuolla vasta 16.5, vaikka sarja alkoi tietääkseni 5.4. Viimeisimmät jaksot ovat tosin tulleet parin päivän sisällä ensiesityksestä, joten tahti on nyt oikein hyvä. Kuvanlaatu on yllättävän hyvä jopa ilman HD-tilan kytkemistä päälle. Ei se tietenkään yllä Eclipsen HD-julkaisun tasolle, mutta on selvästi parempi kuin useimmissa striimeissä. Pahin ongelma Youtuben HD-videoissa ylipäätään on, että ne tuppaavat tökkimään sietämättömän paljon; ei se johdu pelkästään koneeni tehoista tai kaistasta. Tekstityksissä on hieman häiritsevä musta tausta. Suomennos toimii mielestäni varsin hyvin. Nimeämisissä on joitain poikkeamia tv:ssä esitettyyn kauteen verrattuna (esim. Central vs. Keskus). En muista ennen nähneeni tuollaista tyyliä pilkkoa virkkeitä, joten se vaati hieman totuttelua. Kyllähän tätä katsoo, mutta kuvan tökkiminen häiritsee itseäni.

Tällä hetkellä sarjaa ei fansubbaa englanniksi kuin Eclipse ja pari tuntemattomampaa. Eclipsen versio on tuon Youtube-julkaisun ensisijainen kilpailija täällä päin maailmaa, joten vertailu kannattaa tehdä siihen. Nopeudessa ollaan melkeinpä tasoissa, joten se ei ole tällä kertaa tärkein syy valinnan tekemiseen. Eclipsen julkaisussa on tietysti fansubien muita etuja, kuten nätimmät karaoket ja tyylitelty fontti, mutta onko niillä oikeasti merkitystä katsojille? Eclipsen HD-julkaisun kuvanlaatu on erinoaminen eikä video töki, joten ne ovat selviä etuja. Toisaalta tiedosto pitää ladata koneelle ennen katsomista, joten striimi on hiukan nopeampi ja helpompi. Käännöksen laatu on yleensä itselleni se merkittävin tekijä, ja voin todeta pitäneeni enemmän suomennuksesta. Eclipse edustaa hieman ärsyttävää fansubbaajien käännöstyyliä. Tuntuu, ettei noita jaksoja ole editoitu (oikoluettu) juuri lainkaan ennen julkaisua – muutenkin tavallista speedsubeissa. On sekin käännös tarkemmin tutkittuna ihan hyvä, mutta suomennus on selkeämpi ja siksi mielestäni parempi.

Kiinnostaisi tietää, millä perusteella muut harrastajat tekevät valinnan tässä tapauksessa. Onko fansubin valitsemiseen syynä inho striimejä kohtaan vai jokin muu? Minäkään en useimmiten pidä striimeistä, mikä johtuu huonosta kuvanlaadusta ja käyttömukavuudesta. Uskon silti animen tulevaisuuden olevan laillisessa striimauksessa, kunhan palvelut kehittyvät riittävän hyviksi. Tämä on mielestäni pieni mutta samalla merkittävä askel oikeaan suuntaan.

Laillista verkkotarjontaa on koko ajan enemmän. Kaikki varmaan tietävät jo CrunchyRollin, joka on pioneeri sillä saralla ja toivottavasti osoittaa tulevaisuuden kehityssuunnan. Youtubessa mm. Kadokawa julkaisee uusiakin sarjojaan (tosin vain japaniksi). Funimation on merkittävä amerikkalainen animen lisensoija ja jakelija. Hekin tarjoavat nykyään striimauspalveluja sivuillaan, mutta alku on ollut kivikkoinen. Naureskellaan mekin nyt hetki heidän sekoiluilleen.

Funimationin videoiden tietoturva on aivan naurettava. Videopalveluista voi muutenkin ladata videot ja tekstitykset pienellä vaivalla, mutta Funimation oli tehnyt siitä vieläkin helpompaa. He käyttivät erittäin helposti ennalta arvattavaa nimeämiskäytäntöä .flv-tiedostoilleen (tyyliin http://video.funimation.com/FLV/FUN_[ANIME_TITLE]_[EP#]_JPN_640X360.flv). Ei siis tarvinnut kuin kirjoittaa osoitepalkkiin videon osoite, ja sen pystyi lataamaan mistä päin maapalloa tahansa. Kävipä sitten niin, että joku löysi One Piecen käännetyn jakson ennen kuin se oli esitetty edes Japanissa ja pisti sen tietysti julkiseen jakeluun. Siitähän vasta riemu repesi, ja näyttää siltä, että suunnitelma kyseisen sarjan simulcastiin on nyt jäissä. Ikävintä tässä on se, että tuottajien ja muiden kiinnostus simulcastiin voi laskea töppäilyn vuoksi. Funimation toiminnan tekee vielä älyttömämmäksi se, että he syyttävät muita omista mokistaan. Kehtasivat väittää tietoturvan olleen kunnossa, vaikka ihan hanuristahan se todellisuudessa oli. Nyt on oikea hetki tehdä facepalm.

Funimation laittoi videopalvelunsa kokonaan pois käytöstä pariksi viikoksi ja vasta eilen se taas avattiin. En tiedä tarkemmin, millaisia suojia he ovat nyt kehittäneet, mutta miettivät varmasti tällä hetkellä kuumeisesti järjestelmänsä tietoturvan parantamista. TheFluff-niminen fansubbaaja kirjoitti blogiinsa pari aiheeseen liittyvää kommenttia. Ei kannata ottaa kaikkea hänen sanomaansa aivan tosissaan, eikä varsinkaan yleistää näkemyksiä muihin fansubbaajiin. Hän kritisoi nykyisiä laillisia striimejä vahvasti, mutta tietääkseni hän subbaa mm. juurikin Eclipselle, jonka periaatteita voi lukea heidän faqistaan. Tässä oli muuten sellainenkin tapaus, että Funimation kuulemma onnistui sulkemaan Eclipsen servut jokin aika sitten, vaikka ne sijaitsevat Saksassa (niin ainakin väitetään). Vähän jäi mystiseksi, mitä oikeasti tapahtui, joten ei kannata aivan totena pitää sitä.

Fluff heitti yhden erittäin hyvän itselleni aiemmin tuntemattoman niksin Funimationin aluerajoitusten kiertämiseen. Jaan sen nyt kanssanne:

1. Lataa tämä Firefoxin lisäosa
2. Työkalut -> Modify Headers
3. Valitse listasta add ja kirjoita ensimmäiseen tekstikenttään X-Forwarded-For ja toiseen tekstikenttään jokin amerikkalainen IP-osoite, esimerkiksi 207.46.197.32 (Microsoft), 209.191.93.53 (Yahoo) tai 64.244.11.140 (Funimation). Kolmannen kentän voi jättää tyhjäksi. Paina "Add".
4. Nyt voit katsoa Funimationin striimejä, jos silmäsi kestävät.
5. (Kannattaa ehkä laittaa kierto pois päältä, kun sitä ei enää tarvitse)

Kikka toimii ainakin toistaiseksi hyvin, eikä tarvitse tehdä VPN- tai proxy-virityksiä. Pitäisi selvittää tarkemmin tuon kikan toimintaa, ja mihin kaikkeen sitä voi käyttää. Hulun kanssa se ei ainakaan sellaisenaan toiminut, joten sen rajoitusten kiertämiseen tarvitsee edelleen VPN:n tai erittäin hyvän proxyn. Tässä on hyvä kirjoitus aiheesta. Voisin laatia oppaan tännekin, jossa kerron käytännön kokemuksia eri ratkaisujen toimivuudesta. Paras keino taistella netin keinotekoisia rajoituksia vastaan on kiertää ne ja opettaa muutkin tekemään sama.

Funimationin sivun tarjonnasta voisin sanoa sen verran, että arvion subattuja jaksoja olevan tällä hetkellä > 850 ja dubattuja > 500. Suurin osa vaikuttaa olevan vanhoja sarjoja (jotka eivät enää myy?). Vanhemman animen ystävien kannattaa ehdottomasti käydä katsastamassa paikka. Palvelun pahimpia ongelmia on huono kuvanlaatu, jota ei tee mieli katsoa koko ruudun kokoisena. Jos kuva tökkii alkuun, kannattaa antaa sen puskuroida hetken. Sielläkin voi muuten katsoa FMA:n uutta kautta, mutta Juutuben versio on mielestäni parempi.

Nämä uudet kehityssuunnat jakelussa ovat erittäin kiinnostavia. Mangan puolella on samankaltaista kehitystä tapahtumassa, joten sitäkin voisi joskus tarkemmin tutkia. Toivottavasti tuo Funimationin sekoilu on vain alkuvaiheen kompurointia. CR:llä on kaikkiaan melko hyvin toimiva konsepti, joten on jännä seurata sen menestymistä. Jatkossa kehitetään varmasti kuvanlaadultaan, toiminnaltaan ja tarjonnaltaan vielä astetta parempia palveluja, jolloin fansubbaus alkaa oikeasti menettää merkitystään. Katsojat voivat valinnoillaan vaikuttaa kehityssuuntiin. Fansubeihin tottuneet harrastajat eivät varmastikaan ihan hetkessä muuta tapojaan.

Esitelmä, blogipaneeli ja P-Z Subs

Pyörähdin sitten päivän verran Desuconissa ihmettelemässä meininkiä ja tuhlaamassa loput rahani. Porukkaa oli paljon, ernut olivat pukeutuneet oudosti ja ohjelmaakin tuntui riittävän. Vaikutti oikein hyvin onnistuneelta tapahtumalta. Harmikseni en ehtinyt osallistumaan läheskään kaikkeen kiinnostaneeseen, ja Juutuubistakaan ei vielä paljon mitään löydy. Keskityn nyt pariin minuakin koskeneeseen ohjelmaan: fansubbaukseen liittyneeseen esitelmään ja blogipaneeliin. Tämän vuodatuksen loppupuolella on sitten juttua toisesta aiheesta.

Kuutin esitelmä
"Fansubit, laki ja moraali – mahdoton yhtälö?" nimisen esitelmän piti tapahtuman pääjärjestäjän titteliäkin kantanut elitistiblogaaja Kuuti (aka niidel). Esitelmä sinänsä oli ihan viihdyttävä ja otti kantaa moniin tärkeisiin kysymyksiin, mutta tuntui saman purkan pureskelulta. Hän esitti suunnilleen samat ajatukset kuin aiemminkin esim. foorumilla, ja lisäksi tässä, tässä, tässä ja tässä blogitekstissä. Kommentoin ensin suoraan itseeni kohdistunutta piikkiä ja sitten heitän muita ajatuksiani aiheesta. Kyllä, olin paikalla ja onnistuin toivottavasti pitämään pokerinaamani hetkellisestä verenpaineen noususta huolimatta. Hän käytti seuraavaa huhtikuista kommenttiani kyseenalaistaakseen minun (ja samalla muiden) fansubbaajien etiikan:

"Animena Bleachia on saanut suomeksi jo jonkin aikaa. –– Toivottavasti animen maahantuojat eivät koettele fansubbaajan etiikkaani tuomalla sarjan DVD:lle. Ei kannata olettaa minun (ja muiden?) luopuvan siinä vaiheessa jakelusta!"

Onhan tuo nyt selkeää kaksinaismoralismia minulta, kun fansubbausskenen hyviin periaatteisiin kuuluu subbauksen ja jakelun lopettaminen lisensoinnin jälkeen (ei sitä kyllä pidetä ehdottomana totuutena noin muutenkaan). Oletin hieman liikaa lukijoiden telepaattisista kyvyistä, joilla he saisivat takana olleet ajatukseni selville. Tarkennan nyt sanojani. Tuo kommentti on täysin henkilökohtainen näkemykseni, joten sitä ei saa yleistää muihin subbaajiin. BRF todennäköisesti lopettaisi sarjan subbaamisen lisensointiuutisen myötä ja mahdollisesti poistaisi sarjan myös trakkeriltaan. Siinä tilanteessa olen päättänyt henkilökohtaisesti jatkaa jo subattujen jaksojen levittämistä jotain reittiä. Pääsyy on se, että tuon sarjan eteen on nähty paljon vaivaa ja luontoni ei anna myöten heittää sitä "hukkaan". En myöskään pidä ajatuksesta, että joku toisi sarjan surkeasti käännettynä dvd:lle; sen sijaan en laittaisi ollenkaan pahakseni hyvälaatuista käännöstä, jos se vielä näytettäisiin telkkarissa samaan tapaan kuin FMA. Korjailemme muuten tällä hetkellä Bleachin alkupuolen jaksoja, että niiden käännös tyydyttäisi itseämme. Vielä sellainen asia, että liikkellä on huhu Death Noten tulemisesta MTV3 Scifiltä joskus syksyllä. BRF on julkaissut sitä 13 jaksoa, mutta uutinen ei ole aiheuttanut juuri lainkaan vastarintaa edes kääntämisessä mukana olleilta. Julkaisut poistetaan trakkerilta varmaan jossain vaiheessa, kunhan virallinen tieto tulee.

Se minua hieman jurppi, että niidel pitää fansubbaajia edelleen v-peniksen perässä olevina teeskentelijöinä, vaikka kirjoitin tällaisenkin tekstin. FYI fansubbaus on hyvin kehno tapa hankkia itselleen famea; tiimi voi saada mainetta, mutta yksittäinen subbaaja korkeintaan pienissä piireissä. Niidel mainitsi myös joidenkin subbaajien olevan rahan perässä, mitä ilmiötä pidän itsekin ikävänä mutta onneksi harvinaisena. Mammona ei mielestäni kuulu fanikääntämiseen, joka pohjimmiltaan on puhtaasti harrastustoimintaa. Eivät fansubbaajat kylläkään edusta korkeinta mahdollista moraalia, enkä toivottavasti ole sellaista väittänytkään. Pyhimykset tuntuvat olevan harvinaisia tapauksia muutenkin. Mielestäni huomattavasti vakavampaa kaksinaismoralismia olisi väittää vastustavansa fansubeja henkeen ja vereen mutta silti katsoa niitä. Ylipäätään tämä fansubien katsomisen ja tekemisen päällä leijuva hiljaisuuden synkkä pilvi ärsyttää itseäni ja oli yksi blogin perustamisen pääsyitä. Joku kehui minua viime postini kommenteissa rohkeudesta kirjoittaa aiheesta avoimesti, mikä oli harvinaista ja mukavaa palautetta. Aiheen ei pitäisi olla mikään tabu. Vaadin avoimempaa keskustelua kaikilta!

Faktahan on, että lähes kaikki Suomen animeharrastajat ovat nykyisen lainsäädännön mukaan rikollisia. Toinen fakta on, etteivät viranomaiset mahda oikein mitään fansubien lataamiselle tai edes tekemiselle. En usko oikein ketään kiinnostavan esim. omat "pahat ja syntiset" puuhailuni, varsinkin kun asianomistajat ovat jossain Jaappanissa. Tekijänoikeuslaki vain on mitä on – monien mielestä sitä itseään. Kuuti tiedät kyllä eniten niistä laeista, myönnän sen. Laki ja moraali eivät vain aina ole täysin sama asia. Erityisesti nuorisolle ei tunnu nykyään aiheutuvan suurempia tunnontuskia musiikin ja fansubien laittomasta latailusta. Nuoriso on paha ja turmeltunut, mutta ei se ole koko totuus. Monet tukisivat mielellään tekijöitä, jos se olisi jotenkin järkevästi mahdollista. Fansubbaamisessa en näe oikein mitään muuta ongelmaa, kuin että tekijät ja tuottajat eivät saa tuloja.

Kuuti tuntui keskittyvän esitelmässään lähinnä virallisten julkaisujen haukkumiseen ja vähemmän fansubeihin. Minulle jäi tunne, että hän näkee fansubit ongelmana, johon virallisten julkaisujen pitäisi vastata kehittämällä vielä parempia palveluja. Oma suhtautumiseni fansubeihin on huomattavasti positiivisempi, vaikka en minäkään pidä ilmiötä täysin ongelmattomana tai fansubbaajia pyhimyksinä. Eräs toinen fansubbaaja totesi äskettäin jotenkin, että "fansubit ovat pimeä markkina, joka syntyi tarjonnan puutteen vuoksi". Fansubbaus häviää turhana, jos virallisista jakelukanavista kehitetään vähintään yhtä hyviä – monet fansubbaajat ovat eturintamassa liputtamassa tällaisen kehityksen puolesta. Fansubien suurimmat edut katsojien kannalta ovat ilmaisuus ja helppous, joten haaste on melkoinen. Jokin Spotifyn kaltainen palvelu olisi aivan mahtava, mutta olen aina hieman skeptinen suurten kehitysaskelien suhteen. Fansubit ovat uskoakseni vielä pitkään voimissaan, jos ei ihmeitä tapahdu.

Vielä voisin joitain sekalaisia ajatuksiani heittää esitelmästä. Esitelmän alkupuolella ollut ajatus kysynnän moninkertaistumisesta jonkin ollessa ilmaista oli mielenkiintoinen. Sitten oli sellainen ajatus, että amerikkalaisen version ostamalla tukee enemmänkin dubbaajia, mitä en itse ainakaan haluaisi tehdä. Haukkui ihan syystä suomennettujen animesarjojen maahantuojia; ovat ampuneet itseään jalkaan tekemällä jotkut julkaisut surkeasti, sillä nyt harrastajilla on ennakkoluuloja virallisia julkaisuja kohtaan. En usko sarjojen dvd-myynnin tilanteen parantuvan enää nykyisestä. Sen sijaan minusta Kuuti kritisoi vähän turhaan mangakustantajia, koska he ovat mielestäni tehneet selvästi parempaa työtä. Sensuuri ärsyttää minuakin ja se pitäisi lopettaa kokonaan. Internet on globaali ja keinotekoinen jakaminen alueisiin lisää vain ihmisten vitutusta, mikä toivottavasti muistetaan kehitettäessä laillisia katsomispalveluja. Oli siellä esitelmässä muutakin, mutta ei nyt tule mieleen. Esitelmä oli kiinnostava ja olin samaa mieltä useimmissa asioissa. Eniten kaivellut asia oli, ettei Kuuti täysin ymmärrä fansubbaajia tai muita piraatteja; ei se sinänsä väärin ole, mutta perättömiä väitteitä en arvosta.

Blogipaneeli
Sitten päästäänkin blogipaneeliin, joka ei nyt aivan suosituimpien ohjelmanumeroiden listalle päässyt. Jostain kumman syystä tämä kiinnosti itseäni enemmän kuin Furuyan paneeli. Teki varmaan mieli nähdä blogiskenen eliitti livenä, kun tässä itsekin yrittänyt jotain blogintapaista pitää. Paneelissa olivat suuta aukomassa Bubu, Kuuti, Tsubasa ja Reggy, joiden lisäksi yllätysvieras NovaJinx sanoi muutaman sanasen englanninkielisestä blogaamisesta. Jäi hieman epäselväksi, mikä tämän paneelin anti loppupeleissä oli panelistien muutenkin ylitsepursuavan egon pönkityksen lisäksi. Ehkä sillä oli jokin pieni vaikutus Suomen blogiskenen kehittymiseen; joku harvoista kuulijoista innostuu aloittamaan oman blogin tjs.

Päällimmäisenä jäi mieleen se, että blogin aloittamisen syyt melkeinpä skipattiin. Toki panelistit kertoivat omien blogiensa synnystä, mutta blogaamisesta saatavista hyödyistä ei syntynyt hyvää keskustelua. Panelistien lähestymistapa blogaamiseen kaikkiaan on melko lukijalähtöinen, mikä voi olla syynä Otakunviran ja Bubukuutin 'suosioon' (pienissä lainausmerkeissä). He ovat hieman elitistisiä eivätkä ainakaan paneelissa kiistäneet kirjoittavansa lähinnä famen takia. Minä taas olen kirjoittanut alusta lähtien lähinnä itselleni ja pieneltä osin myös muille subbaajille. Tunnen tarvetta pohtia joitain asioita kirjoittamalla, ja tämä pohdintojen julkiseksi laittaminen antaa lisäarvoa ja saa yrittämään enemmän. Nimen saamista enemmän minua kiinnostaa oman ja muiden tietomäärän lisääminen. Oikeastaan en edes (toistaiseksi) ole käyttänyt tätä nimimerkkiä juuri missään muualla. Itselle kirjoittaminen itseä kiinnostavista asioista pitää ainakin blogin pitämisen mielekkäänä. Haittapuolena on, ettei teksteistä automaattisesti tule muita viihdyttäviä tai kiinnostavia.

Paneelissa keskusteltiin myös mm. lukijoiden hankkimisesta, tasaisesta julkaisutahdista, kirjoittamisen tyylistä, blogin erikoistumisesta, anonyymisyydestä, kirjoitusten vaikutuksista, trollauksesta, episodiblogeista ja sielun myymisestä. Blogosfääriin kuuluu blogien vuorovaikutus (olisi muuten kohteliasta linkittää tännekin, kun lisäilin tuonne sivupalkkiin joitain blogeja). En nyt jaksa tarkemmin analysoida noita eri aiheita, kerta muutenkin on tulossa taas tl;dr vuodatus. Tästä blogistakaan en tällä kertaa kerro tarkemmin. Blogin perustamista suunnitteleville haluaisin sanoa seuraavaa: tärkeintä on, että itsestä tuntuu mielekkäältä kirjoittaa ja aiheista on jotain sanottavaa. Ei välttämättä tarvitse olla mikään elitisti.

P-Z Subs
Toisten blogien haukkuminen oli tietysti oleellinen osa paneelia. Tätä blogia eivät maininneet sanallakaan, mutta onneksi jättivät muitakin mainitsematta. Esimerkiksi Perunan ja Sapulin Popanimea (vai pitäisikö sitä kutsua nimellä #PERUNAONPARAS) eivät enemmälti kehuneet. Itse tunnustan hieman häpeillen, että vasta noin viikko sitten tutustuin siihen tarkemmin (olin ehkä etusivulla käynyt joskus aiemmin). Minä olen sen verran outo, että pidin siitä. Sekavat arvostelut ovat sinänsä ihan huvittavia, mutta enemmän minua kiinnosti muut piirteet. Esimerkiksi kirjoittajien ikä on melkoinen mysteeri. Alusta asti olen epäillyt, että kyseessä on jokin omituinen teekkarihuumorin taidonnäyte. Toisaalta ei ole mahdotonta, että tyypit olisivat vielä peruskoulussa. Heidän hyvä englannin ja japanin osaamisensa puhuu sitä vastaan. Onko kyseessä taitava vedätys vai pelleilevätkö he muuten vain? Toinen kiinnostava asia oli ihmisten suhtautuminen. Monet ovat koettaneet trollata trolleja tai muuten vain vetäneet herneen nenään. Säälin ihmisiä, jotka eivät ole tajunneet sivua trollaukseksi tai vähintään vitsiksi.

Kaikkein kiinnostavinta on heidän perustamansa P-Z Subs -niminen fansubbausryhmä, joka speedsubbaa tällä hetkellä Queen's Bladea englanniksi. Itse sarja on melkoista fanipalvelua (omg, tissejä!), mutta ei nyt enempää siitä. Olen hieman kateellinen, kun jaksot saavat saman tien tuhansia lataajia. Minulla on vielä kädenvääntö kesken itseni kanssa siitä, ovatko he finsubbaajia, vaikka ovat suomalaisia fansubbaajia. Kaksi ensimmäistä jaksoa olivat trolleja ja saivat melko kriittisen vastaanoton; eipä ole sen jälkeen tarvinnut esim. AniDB:n arvosanoista huolehtia. Myöhemmistä jaksoista sen sijaan he ovat tehneet osan käsittääkseni itse ja osan kopioineet muilta. Totesin itse jaksojen 6, 8, 9 ja puoliksi 10 olevan muokattuja Anonymousubsin käännöksiä. Anonymousubsin suhtautumista en tiedä, kun se(/he) julkaisee pelkät käännökset julkiseen jakeluun. Ei tietenkään ole oikein hyvien tapojen mukaista väittää kopioituja käännöksiä omiksi. Sitä voi sitten miettiä, onko miten paha asia kopioida jo valmiiksi laittomia käännöksiä...

Noh, P-Z Subs sai melkoista draamaa aikaiseksi AniDB:n foorumilla ottaessaan yhteen SFW:n subbaajien kanssa. Ketjussa on vielä yksi todiste sille, miksi ei kannata uskoa kyseisen sivuston arvosanoihin. Episodin jälkeen P-Z rippasi suoraan SFW:n karaoket omaan käännökseensä luultavasti ihan kiusallaan – melkoisia veijareita. Lataajamäärät todistavat, että harrastajat lataavat julkaisuja mielellään myös trolliryhmiltä, jos nämä ovat nopeimpia, tai pikemminkin monet eivät välitä mitä lataavat.

Tein pientä vertailua kolmen ryhmän seitsemännen jakson käännöksistä tylsistyksissäni (teksti). Lyhyesti voisin todeta, ettei P-Z Subsin versio ole lainkaan hassumpi. Sitäkin voi pohtia, onko hyvä kääntää sellaiselle kielelle, joka ei ole subbaajien äidinkieli. Kaikkiaan virkistävä tuttavuus, vaikka harva ymmärtää ja vielä harvempi osaa arvostaa. Joo, tiedän trollien haluavan huomiota ja sitä minä juuri annoin. Jännä nähdä, miten Peruna ja Sapuli tähän juoruiluun suhtautuvat. Olisin voinut jakaa postauksen kahtia, mutta lätkäisimpä mielessä olleet asiat tähän samaan.

Tunnettuja ryhmiä

En löytänyt kelvollista kirjoitusta aiheesta mistään, joten päätin tekaista oman. Suomen fansubbausskenestä on tullut kirjoitettua jo sen verran, että on aika laajentaa käsittelyä. Tässä on siis lyhyt katsaus fansubbausskenen tunnetuimpiin ryhmiin, ja heittelen lisäksi vinkkejä julkaisujen valintaan. Suuntaan tekstin erityisesti uusille harrastajille. Jos julkaisun laatu ei voisi vähempää kiinnostaa, niin senkus painutte takaisin Sinätuubin striimejä katsomaan. Muussa tapauksessa suosittelen jatkamaan lukemista.

Kirjoitan tällä kertaa pelkästään netissä tunnetuista ryhmistä ja unohdan kokonaan, että fansubbausta on harrastettu sitäkin ennen. Kaikki elossa olevat ryhmät ovat käsittääkseni vuosituhannen vaihteen jälkeen perustettuja. Ryhmiä on julmetun paljon. Mikäli AniDB:n tilastoja on uskominen, ryhmiä on jopa enemmän kuin animeita (~5 000 animea ja > 7 000 ryhmää). Suurin osa ryhmistä on väsännyt korkeintaan yhtä tai kahta sarjaa ja sitten heittänyt hanskat tiskiin. Ryhmien välillä on suuria eroavaisuuksia niin toiminnassa kuin julkaisujen jäljessäkin. Joku ryhmä saattaa panostaa käännökseen, toinen videokuvaan, kolmas efektikikkailuun, neljäs nopeuteen ja viides nenänkaivuuseen. On p0rnoon erikoistuneita ryhmiä, raakileiden levittäjiä ja paljon julkaisevia rippaajia (joista lisää myöhemmin). On myös merkittäviä ei-englanniksi kääntäviä ryhmiä sellaisissa maissa, joissa enkkusubit eivät oikein iske. Tällaisia maita ovat mm. Ranska, Saksa, Espanja, Italia ja Brasilia. Keskityn nyt kuitenkin pelkästään enkuksi julkaiseviin.

Julkaisun valinnasta
Uudet harrastajat saattavat surutta ladata ensimmäisen julkiselta trakkerilta eteen osuneen torrentin sen enempää miettimättä. Julkaisun tehneeseen ryhmään ei kiinnitetä huomiota, jos sitä ylipäätään mainitaan. Siinä onkin sitten ihmettelemistä, kun hahmot puhuvat pelkkää espanjaa ja tekstitykset ovat venäjäksi... Ei yleensä sentään ihan niin, mutta harvoin se ensimmäinen eteen osunut julkaisu on laadultaan paras. Hyvien julkaisujen etsintään joutuu yleensä näkemään hieman vaivaa.

Ensimmäinen lähestymistapa on lukea muiden kokemuksia. Katsojien arvioita eri ryhmien tekeleistä näkee esim. AniDB:stä ja MAL:sta. AniDB:n arvosanoja itse pidän lähinnä suuntaa antavina; monet käyttäjät ovat kykenemättömiä arvioimaan julkaisun laatua mitenkään järkevästi. Jokainen arvioi laatua omista lähtökohdistaan. Ketään ei varmaan yllätä, että minulle merkittävintä julkaisun valinnassa on käännöksen laatu; lyhyesti sanottuna arvostan erityisesti luettavuutta ja hyvää lauseiden muotoilua. Monet muut taas pitävät videokuvan ja äänen laatua vähintään yhtä tärkeänä. Silläkin on merkitystä, onko subit poltettu kiinni kuvaan. Jotkut vertaavat ryhmiä myös settausten ja karaokejen perusteella, vaikka sellaiset on tarkoitettu lähinnä lisämausteeksi. Joskus harvoin kaikki osa-alueet loksahtavat kohdalleen ja silloin on aiheellista puhua huippuluokan julkaisusta.

Mielestäni parempi tapa arvioida julkaisun laatua on tehdä arvio itse, vaikka katsomalla kuvankaappauksia. Muutama kuvankaappausten vertailusivusto: uLTraCarL, u|tima, Jimaku Hikaku ja iKalifa. Erityisesti käännöstyylien eroavaisuudet ja settaukset erottuvat selvästi.

Tietenkin sekin auttaa valintaa, jos tietää jonkin ryhmän tekevät useimmiten laadukasta jälkeä. Suosikkiryhmät löytyvät yleensä kokemuksen kautta (ja tämän postin lukemalla). Ryhmän koko ja tunnettavuus ei sinänsä vielä kerro yhtään mitään julkaisujen laadusta. Jotkut pienet mutta omistautuneet ryhmät saattavat tehdä huomattavasti laadukkaampaa jälkeä ja vieläpä nopeasti. Uusissa sarjoissa nopeus on monelle katsojalle tärkein valintakriteeri. Speedsubeissa käännösten hiontaan ei välttämättä käytetä juuri lainkaan aikaa, mistä syystä kannattaa valita vain taitavampien kääntäjien tekeleitä. Nopeus ja laatu ei ole aivan mahdoton yhdistelmä, mutta se vaatii kokeneet tekijät. Itse maltan yleensä odottaa hiotumpia käännöksiä. Sellainenkin asia kannattaa huomioida, että jonkin sarjan tekemiseen erikoistuneet pienemmät ryhmät saattavat tehdä tunnettuja ryhmiä laadukkaampaa työtä; sen takia itse teen julkaisun valinnan yleensä tapauskohtaisesti.

Sitten muutama sananen siitä, mistä julkaisuja kannattaa etsiä. TPB, Mininova yms. eivät yleensä ole ensisijaisia julkaisupaikkoja. Monet ryhmät tarjoavat torrenttien lisäksi edelleen mahdollisutta ladata julkaisuja IRC-kanavillaan. Ryhmien kanavat sijaitsevat useimmiten Rizon.net-verkossa. Kanavilla on XDCC-botteja ja fserveä tarjoavia käyttäjiä. Lataus tapahtuu menemällä kanavalle ja syöttämällä muutamia peruskomentoja (oppaantapainen).

Torrentit ovat kuitenkin nykyään ensisijainen vaihtoehto. Ryhmät käyttävät useimmiten animeen erikoistuneita trakkereita kuten ScaryWater, AniRena, NyaaTorrents, BoxTorrents tai MingLong. Näiden lisäksi on joitain koontisivuja, joita monet harrastajat käyttävät. Tällaisia ovat mm. Tokyo Toshokan, Baka-updates ja AnimeSuki. Tietenkin voi ladata myös yleisiltä trakkereilta, jos sattuu löytämään laadukkaita paketteja. Valitkaa itsellenne miellyttävin tapa liiskata julkaisut.

Fansubbausryhmät
Taisin jo mainita, että ryhmissä on eroavaisuuksia. Suuremmissa ryhmissä voi olla kymmeniä tekijöitä, mutta yli kahdenkymmenen aktiivin ryhmät ovat harvinaisia. Ryhmäliitokset ovat fansubbauspiireissä hyvinkin yleisiä, mikä johtuu monestakin syystä. Työtehtävistä (tl – tarkoittaa myös käännöstä, tlc, editor, QC, distro...) en tällä kertaa kirjoita enempää. Suurempien ryhmien julkaisut lasketaan yleensä sadoissa jaksoissa. Jotkut ryhmät panostavat laatuun ja julkaisevat sen takia vähemmän (tai sitten ihan vain laiskuuttaan). Loppuunsaamisprosenttikin vaihtelee huomattavasti ryhmien välillä. Monet ryhmät lopettavat fansubbaajien etiikkaa noudattaen kääntämisen heti lisensointiuutisen jälkeen. Siinä oli muutama mieleen tullut yleinen ajatus.

Ehkäpä nyt pääsen vihdoin itse asiaan. Alle poimin 20 mielestäni jossain määrin merkittävää fansubbausryhmää. Kommentit kirjoitin omien kokemusteni ja lukemani pohjalta. Oli aika vaikea keksiä mitään sanottavaa useimmista ryhmistä, joten informaatioarvo jäi vähäiseksi. Harkitsin antavani ryhmille arvosanat mutta totesin sen mahdottomaksi. Ryhmien sivustot ovat melko sekalaista sakkia sisällöltään.

Anime-Empire [A-E] – Vanhempia ryhmiä, joka on tehnyt sekä hyvää että huonoa jälkeä.

a.f.k. – Ei kotisivuja. Kuulemma hyvin pieni ryhmä. Panostavat laadukkaisiin ja lokalisoituihin käännöksiin. Muilta osin ei kovinkaan erikoinen.

Anime-Keep [A-Keep] – Pitkään mukana ollut ryhmä. Tekevät keskimäärin kohtuu hyvää jälkeä, mutta harvoin erinomaista. Ei herätä tunteita suuntaan jos toiseen.

Anime-Kraze [A-Kraze] – Tunnettu ryhmä, joka on ehtinyt tekemään paljon kaikenlaista. Laatu useimmiten hyvä, joten suosittelen.

AnimeOne [AonE] – Paljon julkaissut ryhmä (> 1500 jaksoa), joka tekee kohtuullisen hyvää jälkeä.

Ayu – Varsin hyvää jälkeä tekevä ryhmä. Yleensä hyvä valinta.

Bullet Speed Subs [BSS] – Melko pieni ryhmä speedsubbaajia. Jälki kohtuullista.

C1Anime [C1] – Käsittääkseni melko nopea ja kohtuullista jälkeä tekevä ryhmä.

Dattebayo [DB] – Tämän tuntevat varmaan kaikki Naruto- ja Bleach-fanit. Tekevät melko hyvää jälkeä nopeuteen nähden. Taitavat ottaa nyt uusia projekteja, kun lopettivat Naruton speedsubbaamisen. Jotkut kokevat ryhmän asenteen ärsyttävänä.

Eclipse Production [Eclipse] – Pieni mutta taitava speedsubbaus-ryhmä. Tekevät laadukasta jälkeä nopeasti. Sivun faq oli harvinaisen informatiivinen.

Frostii – Syntyi vuodenvaihteessa kahden tunnetun ryhmän Ureshiin ja Froth-biten yhdistyessä. Osaamista siis ainakin pitäisi olla taustalla ja laadun melko korkeaa.

gg – Useimmiten melko hyvää laatua tekevä ja kohtuullisen tunnettu ryhmä. En tästäkään keksi muuta sanottavaa.

Live-eviL [L-E] – Perustettu jo 2001. Ehtinyt olla mukana puuhaamassa vaikka mitä. Laatu on kyllä heittelehtinyt melko paljon.

Lunar Anime [Lunar] – Hyvinkin omaperäinen tyyli tehdä tekstitykset, mitä nyt olen joutunut tekemisiin heidän Bleach-käännöksensä kanssa. Ei loppupeleissä mikään huippuhyvä.

Menclave – Entinen Mendoi-Conclave (nuokin ryhmät kohtuullisen tunnettuja, mutta en erikseen kommentoi). Heidän sivuillaan on mukavan rento meininki. Tekevät melko hyvää jälkeä.

Misc. Enlightened Entertainmetn Works [m.3.3.w] – Tekevät ihan kohtuullista jälkeä. Keskinkertainen ryhmä.

Saizen Fansubs [Saizen] – Keskinkertainen ryhmä, joka ei erotu oikein missään suhteessa.

Shinsen-Subs [SHS] – Luultavasti eniten julkaissut fansubbausryhmä parilla tuhannella jaksolla; tuntuvat panostavan laadun sijaan määrään. Tekevät tasaisen keskinkertaista työtä.

Static-Subs [SS] – Ovat tehneet paljon itse, minkä lisäksi ovat mukana useissa yhteistyöprojekteissa. Varsin merkittävä ryhmä, kun vieläpä tekevät useimmiten hyvää jälkeä.

The Triad [Triad] – Tekevät silloin tällöin hyviä julkaisuja. Ei kovinkaan erikoinen ryhmä.

Rippaajat
Fansubbausryhmiin verrattuna toiminta on sen verran erilaista, että on hyvä käyttää muuta nimitystä. Jotkut ryhmät kutsuvat itseään "varmuuskopioijiksi" tai "enkoodaajiksi", mutta itse miellyin nimitykseen "rippaajat". Suorastaan yllätyin rippausryhmien määrästä ja heidän periaatteidensa eroavaisuuksista. Yhteistä tuntuu olevan vain, että videon lähteenä on dvd tai blu-ray, minkä pitäisi periaatteessa taata hyvä kuvanlaatu – käytännössä ei välttämättä. Sekin on yhteistä, etteivät nämä ryhmät tee käännöksiään itse.

Periaatteessa on ihan järkevää käyttää jonkun muun tekemää käännöstä, sillä kääntäminen on raskasta. Jotkut ryhmät rippaavat tekstit erityisemmin käsittelemättä .srt-muotoon, kun taas toiset muokkaavat ja muotoilevat tekstejä huomattavasti. Sellaiseenkin tapaukseen törmäsin, joka jättää tekstit bittikartoiksi. On hyvä muistaa joidenkin rippausryhmien käyttävän myös fansubbaajien käännöksiä. Laadukkainta jälkeä tekevät ryhmät korjaavat käännösmokia, ajoituksia, lauseiden muotoiluja ja lisäksi vielä settaavat sekä tekevät karaoket; toiminta muistuttaa hyvin paljon fansubbausta. Tällaisia ryhmiä on kuitenkin ikävän vähän.

Siinäkin on eroja, miten ryhmät käsittelevät dubbeja. Jotkut jättävät dubit kokonaan pois, kun taas toiset laittavat ne japanin sijaan oletukseksi. Laiskoista amerikkalaisista osa katsoo mieluummin dubeilla, mutta suomalaiset harrastajat harvemmin tarvitsevat niitä. Alle poimin muutaman rippaajaryhmän esimerkiksi:

Anime-4ever [a4e] – Melko tunnettu ryhmä. Käyttää yleensä dubbeja oletuksena eikä käsittele tekstityksiä paljoakaan.

Anime HQ [AHQ] – Tämänkin julkaisuihin törmää melko usein. Panostavat videokuvan laatuun enemmän kuin käännösten korjaamiseen, mutta tekevät ihan kohtuullista jälkeä.

Exiled-Destiny [E-D] – Tämä on erikoinen tapaus. Tavoitteena on kuulemma tarjota katsojalle mahdollisimman paljon dvd:tä muistuttava esikatselukokemus. Subitkin jättävät useimmiten bittikartoiksi. Käsittääkseni eniten julkaissut ryhmä noin neljällä tuhannella jaksollaan.

KickAssAnime [KAA] – Pelkästään foorumi. Varmaan tunnetuin rippaajaryhmä. Eivät ikinä laita mukaan dubbeja. Melko paljon muokatut ja muotoillut tekstitykset. Yleensä oikein hyvä valinta.

niizk – Tekevät hyvinkin korkeatasoista jälkeä ja harvoin laittavat dubbeja mukaan.

THORAnime [THORA] – Älä missaa tätä, jos HD-videot kiinnostavat! Käyttävät paljon fansubbaajienkin käännöksiä ja jättävät dubit yleensä pois.

Pari juttua vielä
Jätin pois monia melko tunnettuja ryhmiä, kuten ANBU, AnimeCorpX, Anime-Legion, Anime-MX, Anime-Supreme, AniYoshi, AnY, Baka-Anime, Black-Order, CoalGuys, Doremi, Infusion, Kaizoku-Fansubs, Kesenai-Subs, Kyuuketsuki, Nanashi, Phantom-Subs, pseudonym, Rumbel-subs, Saizen, WannabeFansubs, Yesy ja Yoroshiku. Huomaan keskittyneeni enimmäkseen pitkään mukana olleisiin ryhmiin, vaikka olisi ehkä ollut parempi esitellä lupaavia tulokkaita.

En myöskään ottanut mukaan sellaisia ryhmiä, jotka ovat tunnettuja huonosta laadustaan. Näitä ovat mm. AnimeJunkies, Nyoro~n Fansubs ja Your-Mom. Pitäisi ehkä kertoa tarkemmin, miksi noita kannattaa välttää, mutta eivätköhän he ole saaneet jo tarpeeksi kuraa niskaan. Surkeimmilla ryhmillä käännökset eivät yleensä ole sinne päinkään, joten kannattaa senkin puolesta kiinnittää huomiota julkaisun valintaan.

Nyt annan puheenvuoron lukijoille. Onko teillä kenties mielipiteitä joistain ryhmistä? Olisiko jokin ryhmä kaivannut enemmän huomiota? Millä perusteilla valitsette katsomanne julkaisut? Onko teillä suosikkiryhmiä? Oliko tämä posti hyödyllinen? Onko kirjoittajalla päässä kaikki kotona?

Käännösten laatu

Olen kirjoittanut suunnilleen samasta aiheesta aiemminkin, mutta tunsin pakottavaa tarvetta kirjoittaa vielä uudelleen. Tällä kertaa pohdiskelen kääntämistä yleisemmällä tasolla, enkä keskity pelkästään tekstityksiin. Olen kehittänyt suorastaan pakkomielteen käännösten laadusta. Tässä blogissa ihan vasta järjestämäni kyselyn perusteella käännöksen laatu on tärkeää muillekin. Alla on kyselyn tulokset:

Onko käännöksen laatu tärkeää sinulle? (11.5-24.5)
Erittäin! Vain paras kelpaa 9
Huonoa käännöstä ei kestä katsoa 7
Hyvä käännös antaa lisäarvoa 9
Kunhan ei pahoja kielirikkeitä... 2
En erota hyvää huonosta 1
Laadulla ei ole väliä 0
Yhteensä 28

Kyselyn tulos on selvä: ainakin tämän blogin lukijoille käännöksen laatu on tärkeää. Ei tulosta voi suoraan yleistää, mutta se on selvä merkki siitä, että monet kokevat käännöksen laadun merkittäväksi. Huomatkaa, etten rajannut kyselyä koskemaan pelkästään tekstitysten laatua, vaikka "katsomisesta" puhuinkin. Noin kolmasosa sanoo laadun olevan erittäin merkittävää ja saman verran toteaa hyvän käännöksen antavan lisäarvoa. Neljäsosa väittää, ettei pysty katsomaan huonoa käännöstä. Vain yksi lukija kehtasi rehellisesti tunnustaa, ettei erota hyvää huonosta.

Voihan sitä aina sanoa käännöksen laadulla olevan itselle merkitystä, mutta tunnistavatko kaikki todella hyvän laadun huonosta? Mitä ovat "hyvä" ja "huono" käännöksen laatu? Miten subjektiivinen asia on kyseessä? Jättävätkö ihmiset todella esim. lataamansa fansubin katsomatta sen takia, ettei käännös miellytä? Mistä tekijöistä käännöksen laatu koostuu? Riittääkö muutama kirjoitusvirhe tai muu moka tekemään käännöksestä huonon? Miten tarkasti käännöksen on vastattava alkuperäistä? Miten laatua tulisi arvioida? Mikä ylipäätään on "käännös"? Esitän nyt omat näkemykseni aiheesta ja samalla ehkä vastaan muutamaan kysymyksistä.

Käännöksen laadusta kertoo paljon se, miten hyvin käännös noudattaa alkuperäisteosta. Hyvä käännös ei kuitenkaan mielestäni toista orjallisesti kaikkea, vaan mukautuu sopivasti kohdekieleen ja -kulttuuriin. Sana sanalta tehty käännös ei yleensä ole kovinkaan laadukas. Tärkeintä kääntämisessä on lauseiden merkityssisältöjen välittäminen. Hyvässä käännöksessä lauseiden merkitykset säilyvät suunnilleen samoina, vaikka ilmaisu poikkeaisi täysin – sitä on käännöksen "tarkkuus". Kääntämisen perusongelma on, että saman ajatuksen voi ilmaista lukuisilla eri tavoilla. Jos useammalle kääntäjälle annetaan sama lyhyt tekstinpätkä, poikkeavat lopputulokset todennäköisesti huomattavasti toisistaan. Kääntäjä voi myös periaatteessa tarkentaa tai muotoilla paremmin alkuperäisen teoksen ajatuksia, jolloin käännös voi olla jopa alkuperäistä laadukkaampi – oma kiistanalainen näkemykseni. Toisaalta ei kääntäjän tehtävä varsinaisesti ole "korjata" alkuperäisteosta, joten parantelu on ikään kuin lisänä.

Laadukas käännös on myös ulkoisesti hyvin muotoiltu, kieleltään rikas ja kieliopiltaan korrekti. Muutama kirotusvirhe tai kielellinen moka ei riitä tekemään käännöksestä huonoa, mutta toisaalta erinomaisessa käännöksessä sellaisia ei saa esiintyä kovinkaan montaa – tylyä mutta totta. Kääntäjän on hallittava sekä lähde- että kohdekieli hyvin saadakseen ilmaisusta toimivaa. Lähdekielen hallinta ilmenee käännöksen sisällön tarkkuutena, kun taas kohdekielen hallinta lauserakenteissa ja sanavalinnoissa. Laadukkaaseen käännökseen ei jää kohdekieleen sopimattomia rakenteita; alkuperäistä kieltä ei pitäisi pystyä erottamaan. Tämä ei ihan aina päde – ei varsinkaan animen kohdalla. Joka tapauksessa käännöksen on oltava hyvin kohdekieleen sopiva ja helposti luettava. Itse arvioin käännöksen laatua erityisesti sanavalintojen ja oikeakielisyyden mukaan ja jätän sisällöllisen tarkkuuden usein vähemmälle huomiolle. Osaan nykyään arvioida melko laajalla skaalalla käännöksen hyvyyttä; erotan erinomaisen käännöksen hyvästä ja kelvollisen huonosta. Ennen subbauksen aloittamista kiinnitin käännösten laatuun huomiota vain satunnaisesti.

Minua huolestuttaa hieman sellainen asia, että saatan pohdiskeluissani olla vieraantunut tavallisen katsojan käsityksistä hyvistä tekstityksistä. Millaista käännöstä katsojat pitävät hyvänä ja laadukkaana? Pitäisi melkein järjestää jonkin sortin kysely aiheesta. Erityisesti animen (ja mangan) kohdalla mielipiteissä luulisi olevan hajontaa. Blogin lukijat voivat kommentoida tänne, jos ovat eri mieltä jostain.

Kommentoin vielä lyhyesti erästä asiaa ennen erityyppisiin käännöksiin siirtymistä: käännösten kierrätys. Käännös saattaa olla tehty käännöksestä, joka voi olla tehty käännöksestä jne. Tällaisessa moniportaisessa käännöksessä ongelmallista on asteittainen alkuperäisen merkityksen hämärtyminen. Animesta voi olla ensin esim. kiinankielinen käännös, josta tehdään englanninkielinen ja lopulta suomenkielinen. Lauseiden sisältö voi muuttua matkalla huomattavasti. (Siitä syystä suomalaisetkin subbaajat yrittävät parhaansa mukaan kääntää japanista ja käyttää enkkusubbeja vain apuna.)

Käännöksiä on erilaisia. Painotuotteiden käännös poikkeaa huomattavasti tekstitysten käännöksestä niin tyyliltään kuin funktioltaankin. Painotuotteilla tarkoitan tässä yhteydessä kirjoja ja lehtiä mutta myös esim. sähköisiä tekstejä, vaikka ne eivät "painotuotteita" olekaan. Parempaakaan termiä en keksinyt, joten saa luvan kelvata. Painotuotteessa lukija ei näe kuin kääntäjän version samasta tekstistä, kun taas tekstitysten katsojalla on ikään kuin kaksi versiota puhutusta esillä samaan aikaan. Dubeissa puolestaan on niissäkin vain yksi versio esillä. Käsittelen ensin painotuotteet ja syvennyn sitten pohtimaan hyviä tekstityksiä.

Painotuotteet ja dubit
Mielestäni kirjojen ja lehtien käännösten on oltava lokalisoitu niin kieleltään kuin ajatusten sisällöltäkin. Siitä syntyy sellainen pieni ongelma, ettei teksti ehkä täysin vastaa alkuperäistä, vaan syntyy ikään kuin "uusi versio" samasta tekstistä. Otetaan esimerkiksi Aku Ankka -lehti, jonka käännöstä pidän loistavana. Se sisältää erittäin puhdasta, rikasta suomea ja on hyvin lokalisoitu. En ole kovinkaan tarkasti tutustunut alkuperäiseen, mutta rohkenen väittää käännetyn version olevan parempi. Aku Ankan käännöksen erinomainen laatu saattaa osaltaan selittää myös lehden suuren suosion. Kotimaiset manga-kustantamotkin ovat tehneet mielestäni enimmäkseen oikein hyvää jälkeä, vaikka joissain sarjoissa kieli on hieman kompastellut. Ei siis ole useimmiten syytä jättää "markettimangoja" ostamatta käännöksen laadun vuoksi.

Mainitsen vielä dubeista lyhyesti ennen siirtymistä tekstitysten ongelmiin. Dubbaus on kallista verrattuna subbaamiseen, mutta siinä on joitain etuja. Dubbi muistuttaa painotuotteen kääntämistä monilta osin. Dubin ei ensinnäkään tarvitse orjallisesti noudattaa alkuperäistä, mistä syystä lokalisointi on "helpompaa". Dubissa alkuperäiset äänet korvautuvat, jolloin katsojille dubin äänet ovat "ne oikeat". Hyvin tehty dubbi voi olla sekin vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäinen. Monet väheksyvät dubbeja syyttä suotta; se on täysin tottumiskysymys. Dragon Ball Z:sta alkuinnostuksensa saaneet harrastajat pitäisivät varmaan hahmojen alkuperäisiä kimeitä ääniä omituisina, kun ovat tottuneet enkkudubbiin. Lapsille suunnatuissa animeissa suomenkielinen dubbaus on täysin ymmärrettävää. Kuka muka olisi halunnut katsoa lapsena Muumeja mieluummin japaniksi? Puistattaa ajatuskin. Suomalaisille animeharrastajille alkuperäinen versio subeilla on kuitenkin nykyään yleensä se ensisijainen vaihtoehto.

Tekstitykset
Kuten mainitsin, tekstityksissä on samaan aikaan esillä kaksi versiota puhutusta. Silloin voi arvoida käännöksen laatua, jos osaa molempia kieliä. Kiinnittäkää huviksenne huomiota englanninkielisten sarjojen tekstitykseen ja puheeseen yhtä aikaa; tekstitykset eivät juuri ikinä vastaa täysin puhuttua. Vielä parempi esimerkki on Pasila-sarjan katsominen enkkusubeilla (katsokaa vaikka YouTubesta) – hyvinkin opettavainen kokemus. Aivan kaikkea siitä sarjasta ei saa kääntymään, vaikka useimmat letkaukset toimivat hyvin enkuksikin. Kääntäjät ovat luultavasti äidinkielenään suomea puhuvia, kun käännökset ovat näinkin tarkkoja. Joku kohtuullisesti suomea osaava ulkomaalainen olisi luultavasti tehnyt enemmän tiivistetyn ja lokalisoidun käännöksen.

Olen mielessäni hahmotellut kaksi erityyppistä lähestymistapaa laadukkaisiin tekstityksiin. Ensimmäisessä lähestymistavassa painotetaan ajatuksen välittymistä ja helppolukuisuutta. Tekstityksen tehtävänä on auttaa katsojaa ymmärtämään tapahtumat eikä tehdä täydellistä kopiota puhutusta. Toisessa lähestymistavassa puolestaan yritetään tehdä mahdollisimman tarkka kopio puhutusta niin ilmaisultaan kuin sisällöltäänkin. Tekstityksen ymmärrettävyys voi kärsiä, mutta samalla on mahdollista kikkailla rytmityksellä, siten että tekstiä voi lukea samaa tahtia kuin hahmo puhuu. Hyvin tehtynä sentyyppinen tekstitys on tyylikäs ja tuntuu "autenttiselta". Useimmat ammattikääntäjät kannattavat ensimmäistä lähestymistapaa. Osa animen fansubbaajista sen sijaan yrittää tehdä käännöksensä toisen lähestymistavan mukaan. Itsekin olen ajatellut hieman toisen lähestymistavan mukaan, mutta nykyään kannatan selvästi enemmän ensimmäistä.

Periaatteessa animen kääntämisen ei pitäisi poiketa muusta kääntämisestä mitenkään. Ongelma on lähinnä siinä, että animeharrastajat osaavat japania melko huonosti, vaikka pitävätkin kielestä. Fansubbaajilla puolestaan ei ole mitään koulutusta kääntämiseen, joten he eivät luultavasti tiedä mitään hyvistä käytänteistä aloittaessaan. Joku hieman japania osaava roiskaisee sitten mahdollisimman sanatarkan käännöksen, jota kukaan ei välttämättä osaa (tai uskalla) tiivistää ja lokalisoida tarpeeksi. Se minusta on jo älytöntä, että kaiken maailman ynähdykset ja naurahduksetkin käännetään. Katsoja ei varmaan huomaa hahmon nauravan, jos sitä ei laita tekstitykseen... Teksteistä tehdään niin pitkiä, ettei katsojalle vahingossakaan jää aikaa kuunnella hahmojen puhetta tai seurata ruudun tapahtumia. Käännöksen pituus ei kuitenkaan kerro yhtään mitään sen hyvyydestä tai tarkkuudesta. Minulle se kertoo lähinnä siitä, ettei kääntäjä ole osannut tiivistää asiaa tai esittää sitä ymmärrettävässä muodossa. Jossain mielessä on tyylikästä, että tekstitys mukailee hahmojen puhetta rytmillisesti ja erilaisilla tehosteiksi tarkoitetuilla merkintätavoilla – harva osaa kuitenkaan tehdä sitä oikein. Parhaat käännökset ovat ehkä sellaisia, joissa on otettu huomioon sekä luettavuus että rytmitys.

En tällä kertaa taida höpistä enempää lokalisoinnista, vaikka se animen kääntämisessä onkin kohtuu merkittävä asia. Sen voisin todeta, ettei lokalisointi tai lokalisoimattomuus vielä tee hyvää käännöstä. Lokalisointi voi kertoa siitä, että kääntäjä on nähnyt vaivaa miettiessään sanoja, mutta toisaalta ei lokalisointi aina ole välttämätöntä. Käännöksen laadusta kertoo vielä vähemmän karaokejen tai efektien tyylikkyys, vaikka ne ovat joillekin merkittäviä asioita. Se voi jopa kieliä siitä, että subbaajia kiinnostaa käännöksen laatua enemmän muut asiat. En ymmärrä oikein sitäkään, että jotkut valitsevat fansubinsa videokuvan laadun perusteella. Minulle kuvan laatu merkitsee hyvin vähän käännöksen laatuun verrattuna. Tällä kertaa taidan jättää myös koti- ja ulkomaisten animekäännösten arvioinnin väliin ja kirjoittaa siitä (ehkä) joskus toiste. Sen verran voisin sanoa, ettei ryhmiä tai virallisia julkaisijoita pidä tuomita yhden käännöksen perusteella. Laadun heilahtelu johtuu kääntäjien osaamisen eroista, aikataulupaineista ja kiinnostuksen määrästä. Kääntämisessä on myös mahdollista kehittyä taitavammaksi ajan myötä.


Voisin ehkä laatia pienen yhteenvedon ajatuksistani. Minulla ja monille muille käännöksen laatu merkitsee paljon ja hyvälaatuinen käännös on arvo sinänsä. Käännös on saman asian esitys toiseen kieleen ja kulttuuriin mukautuneena. Käännöksen "tarkkuus" merkitsee ajatusten sisällöllistä tarkkuutta. Ei käännöksen välttämättä aina tarvitse olla tarkka, ja joskus hieman muokkailtu käännös voi jopa olla alkuperäistä parempi. Laatuun vaikuttaa huomattavasti myös kääntäjän kielellinen taituruus. Painotuotteiden ja tekstitysten käännökset ovat funktioltaan erilaisia. Itse ajattelen tekstitysten olevan lähinnä ymmärtämisen tukena. Melko monet fansubbaajat ajattelevat jotenkin toisin ja tekevät vaikeasti luettavia ja olevinaan "tarkkoja" tekstityksiä. Loppupeleissä on melko subjektiivinen asia, millaisesta käännöksestä pitää eniten. Yritän sitten olla kirjoittamatta tästä aiheesta enää myöhemmin...

Kotimainen opas fansubbaukseen valmis

Fansubbauksen monitoimimies Kurapica sai vihdoin aloittelijoille tarkoitetun fansubbausoppaansa valmiiksi. Nyt jokainen animeharrastaja kokeilemaan subbausta! Ei se mitenkään hervottoman vaikeaa ole, mutta rehellisesti sanottuna ei aivan simppeliäkään. Oppaan avulla fansubbauksen eri osa-alueita voi tesmiä omatoimisesti. Apua on myös saatavilla, jos jokin asia ei meinaa aueta.

Sooloilemalla oppii monipuoliseksi subbaajaksi, mutta ei se aivan kaikille sovi. Silloin kannattaa etsiä sopivaa tiimiä, jossa tehtävät voi jakaa. Jos esimerkiksi itseä ei kiinnosta kuin kääntäminen, voi jotakuta toista kiinnostaa vaikka settaukset. Itse tekemällä voi tehdä juuri sellaisen kuin haluaa, mutta ryhmässä tekeminenkin on useimmiten antoisampaa ja saa työtaakkaa jaettua. Riippuu täysin tiimistä, miten hommat hoituvat vai hoituvatko.

Alla on linkit oppaan eri osiin:

1. Raakileen hankkiminen
2. Jakson suomentaminen
3. Videon enkoodaaminen
4. Ajastaminen
5. Tyylittely
6. Settaaminen
7. Karaokejen tekeminen
8. Formaatin valitseminen ja tekstin liittäminen

Kotimaisen subbauksen tilanteesta
Eilen suomalaisista ryhmistä Anime-Fan julkaisi etusivullaan suru-uutisen, jossa kerrottiin ryhmän lopettavan subbaamisen. Suomen fansubbausskene pieneni siis vielä entisestään. Harmi sinänsä, mutta parempi myöntää suoraan sen olevan ohi kuin yrittää kituuttaa turhaan. Jos jotain positiivista yritetään löytää, niin nyt on ainakin tilaa uusille yrittäjille. BRF on nyt toistaiseksi ainoa aktiivinen tiimi "yhden miehen" Ushi-Ain lisäksi (ainakin tietääkseni). BRF:llä on potentiaalia kasvaa vaikka mihin, jos saadaan uusia tekijöitä mukaan. Nykyisestä tilanteesta voisin sen verran sanoa, että edelleenkin tarvitaan erityisesti oikolukijoita. Kyllä muillekin osaajille aina töitä löytyy.

Minusta on harmillista, että suomen fansubbausskene on jäänyt näin pieneksi. Länsimaisten sarjojen ja elokuvien kääntäminen sen sijaan on hyvinkin aktiivista. Harrastajat tuntuvat ajattelevan, ettei suomalaiselle subbaukselle ole tarvetta, kun sarjat voi katsoa enkkusubeillakin. Ei se ihan niinkään ole. Eivät kaikki osaa tai tahdo katsoa enkuksi. Kirjoitin tänne blogiin jokin aika sitten vuodatuksen, jossa yritän murtaa animeskenen yleistä myyttiä englannin paremmuudesta animen tekstityskielenä. Laadukasta suomitekstitystä on mielestäni miellyttävämpi katsoa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että DVD-julkaisutkin ovat vähenemään päin. Laadukkaalle kotimaiselle fansubbaukselle olisi siis varmasti kysyntää. Toivottavasti suosio lähtee tästä vielä nousuun ja iltahämärän jälkeen koittaa uusi päivä.

Piratismi

Se elää! Opiskelu oli vaihteeksi hieman kiireisempää puhumattakaan muista opiskelijaelämään kuuluvista riennoista. Nyt alkaa jo helpottaa, joten joudutte taas sietämään näitä kirjoituksiani.

Nyt on sellainen aihe, että luulisi kommenttejakin löytyvän; varmaan kaikilla netin käyttäjillä on jonkinasteinen mielipide. Piratismista on keskusteltu ja kirjoitettu erittäin paljon – välistä jopa asiaa. En usko itselläni olevan mitään kovinkaan uutta tai kiinnostavaa sanottavaa aiheesta, mutta tekee mieli naputtaa jotain. Omat mielipiteeni ovat heilahdelleet suuntaan jos toiseen ajan myötä. Tässä kirjoituksessa keskityn kevyesti analysoimaan yleistä mielipideilmapiiriä ja nykyisiä kehityssuuntia. Käsittelen vielä mangaa ja animea lyhyesti lopussa erikseen.

Kosiskelen röyhkeästi lukijoita kommentoimalla näin alkuun viime aikoina paljon esillä ollutta TPB:n oikeudenkäyntiä. Osa tuntuu suhtautuvan siihen hyvinkin vakavasti, kun taas osa ottaa sen hyvänä viihteenä. Minua ärsyttää kaikki vuosikausia kestävät oikeuspelleilyt, vaikka aihe onkin tällä kertaa kiinnostava. Tällä oikeudenkäynnillä on jopa laajempaakin merkitystä. Olisi kova isku piraattiyhteisölle, jos Piraattipoukaman sivut onnistutaan sulkemaan kokonaan. Se ei lopettaisi piratismia, mutta pakottaisi ihmiset siirtymään toisille torrenttisivuille tai eri verkkoihin. Piratismi painuisi entistä enemmän maan alle, pois julkisuuden valokeilasta. Oikeudenkäynti voi myös muuttaa yleistä mielipidettä piratismista suuntaan tai toiseen, jos aihe jaksaa kiinnostaa ihmisiä. Varsin merkittävä oikeudenkäynti siis. Se siitä aiheesta.

Piratismi ei alkuaikoina tarkoittanut kuin fyysisten piraattien levitystä. Nykyään käsite on laajentunut kattamaan alleen myös nettipiratismin. Toinen tärkeä käsite on warez, joka tarkoittaa luvattomasti levitettyä tekijänoikeuden alaista materiaalia. Aluksi silläkin tarkoitettiin pelkästään The Scenessä/skenessä/warez scenessä pyörivää materiaalia. Oikea skene toimii edelleen "maan alla", ja tietojeni perusteella sen toiminta on melkoista v-penistelyä . Termejä "waretus" ja "piratismi" käytetään lähes synonyymeinä, mutta jos haluaa tehdä eron niiden välille, niin waretuksessa ei ole takana ansainta-ajatuksia, kun taas piratismissa saattaa olla. Aiheeseen liittyy paljon muutakin käsitteistöä (p2p, crack, rip...), mutta suurin osa tämän lukijoista on varmasti melko perillä aiheesta. Yritän välttää itsestäänselvyyksien latomista.

Syitä waretukseen on monia. Ihminen kyllä keksii perusteet vaikka mille toiminnalle ja kykenee pettämään erityisesti itseään loputtomiin. Se ei tarkoita, että kaikki syyt olisivat tekosyitä tai huonoja, vaikka kyllä sellaisiakin on ihan tarpeeksi. Piratismin kannattajat ovat kiistassa alakynnessä, sillä he joutuvat perustelemaan toimintaa, joka sotii sekä lakia että länsimaista kulutusmallia vastaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että lakien ja yhteiskunnan on kehityttävä ja sopeuduttava jatkuvasti. Lait ovat ihmisten laatimia ja ihminen on erehtyväinen.

Tärkein syy waretukseen on uskoakseni, että ihmiset valitsevat mieluiten halvimman – eli ilmaisen – vaihtoedon, jos sellainen on tarjolla. Ihan näin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole. Monet ovat valmiita maksamaan sellaisesta, millä on itselle arvoa. Esimerkiksi saatetaan hankkia hyllyyn hyvät elokuvat ja ladata sellaiset, joista ei niinkään pidetä. Lataajissa on paljonkin eroja. On eri asia ladata jokin levy esikuuntelua varten ja ostaa se myöhemmin, kuin laittaa materiaalia levitykseen ja warettaa linja punaisena yötä päivää. Kulutuskäyttäytymisessä on eroja, mutta kyllä suurin osa ostaa tuotteita ihan laillisestikin. Osa piraateista laittaa julkaisuidensa mukaan viestejä, joissa kehotetaan ostamaan laillinen versio sellaisen tullessa myyntiin. Jotkut tutkimukset viittaavat jopa siihen suuntaan, ettei piratismi aiheuta suuria tappioita tekijöille, vaan saattaa olla jopa lisätä myyntiä tai olla muuten positiivinen asia.

Yleinen mielipide alkaa olla jakautunut piratismia kannattavaan ja vastustavaan. On vaikea sanoa, kumpi on tällä hetkellä vahvoilla. Se on kuitenkin selvää, että nuoriso on piratismimyönteisempää kuin vanhempi väestö. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemä tutkimus (pdf, 11 sivua) viime marraskuulta antaa varsin hyvän kuvan maamme yhdeksäsluokkalaisten "luvattomasta verkkolataamisesta" (tutkimuksessa käytetty termi). Satun tietämään jotain tilastotieteesta, ja pidän tätä tutkimusta luotettavana. Tutkimuksessa oli myös muita kiinnostavia prosentteja, mutta käsitellään tällä kertaa vain piratismia. Alla on lainaus tutkimuksesta:

Yleisimmäksi uusista teosta – ja yleisimmäksi kaikista kyselyn teoista – osoittautui musiikin, elokuvien, TV-ohjelmien, pelien tai ohjelmien luvaton lataaminen internetissä tai vertaisverkosta. Nuorista 74 % ilmoitti ainakin kerran tehneensä näin ja kuluneen vuoden aikana teon tehneitä oli 69 %. Päivittäin tai lähes päivittäin lataamista oli harrastanut 29 % teon kuluneen vuoden aikana tehneistä nuorista. Yleisimmin ladattiin musiikkia ja elokuvia; kaksi kolmesta tiedostoja ladanneesta oli ladannut musiikkia ja yksi kolmesta elokuvia. Lähes kaksi kolmesta luvatonta verkkolataamista tehneistä nuorista ilmoitti, että heillä oli vähintään sata luvattomasti ladattua tiedostoa hallussaan.

Tämä tulos saavuttanut kansainvälistäkin huomiota (TorrentFreakin uutinen). Mitä nämä prosentit kertovat meille? Ovatko nuo luvut suuria vai pieniä? Mikäli tulkitsin oikein, 0,69*0,29*100%=20% eli kaksi kymmenestä yhdeksäsluokkalaisesta lataa luvatta lähes päivittäin, mikä on omasta mielestäni paljon muttei yllättävän. (Ei siis 29 %, kuten monessa uutisessa väitettiin.) Toisaalta 26 % sanoo, ettei ole koskaan ladannut laitonta materiaalia, mikä kumoaa suoraan alkeellisen perustelun "kaikki muutkin tekee niin". Lain silmissä nämä luvatta lataavat nuoret ovat paatuneita pikkurikollisia. Mutta onko vika sittenkään turmeltuneessa nuorisossa vai lainsäädännössä?

Monet piraatit kannattavat kulttuurin vapaata levittämistä ja sanovat vastustavansa suuryrityksiä sekä tekijänoikeusjärjestöjä (IFPI, MPAA, IIPA, RIAA ja Teosto äänekkäimpiä). Kasvoton vastapuoli on erittäin helppo demonisoida, mutta niin käy aina tällaisissa laajoissa kiistakysymyksissä. Suuryritysten ja tekijänoikeusjärjestöjen sanotaan ajavan vain omia etujaan varsinaisten luovan työn tekijöiden mielipiteistä välittämättä. Vaikutusvallan sanotaan ulottuvan jopa valtion päättäjiin ja yleisen mielipiteen manipulointiin. En ota kantaa, missä määrin nuo väitteet pitävät paikaansa. Nämä järjestöt ovat omasta mielestään oikealla tiellä vainotessaan piraatteja. He ajavat mielestään luovan työn tekijöiden etuja toiminnallaan. Piraatit itse haluavat esiintyä jonkinlaisina vapaustaistelijoina.

Tekijänoikeusjärjestöjen, viranomaisten ja lain tehokkain ase on pelko. He haluavat levittää viestiä, että piratismilla on seurauksensa. Kiinnijäämisen pelko kalvaa useaa piraattia, ja jotkut eivät ehkä edes uskalla kokeilla luvatta lataamista. Pelote ei kuitenkaan ole riittävän vahva. Suomalaiset tietävät, että piratismista kiinni jääminen on erittäin epätodennäköistä ja viranomaiset ovat voimattomia. Suomessa operaattorit eivät saa luovuttaa asiakkaidensa tietoja tekijänoikeustahoille eikä kaistan käyttöä hevillä rajoiteta. Monissa muissa maissa operaattorit rajoittavat piraattien kaistaa, ja Ranskassa meni ihan vasta läpi laki, joka mahdollistaa yhteyden katkaisemisen kokonaan. Pelote voisi olla huomattavasti vahvempi, jos Suomessa olisi käytössä samankaltaiset käytännöt. Uhkauskirjeen tipahtaminen postilaatikkoon voisi pistää monet miettimään tosissaan. Ruotsissa tällaista pelkovaikutusta on jo nähtävissä, kuten eilisestä uutisesta voi päätellä.

En oikein pidä tästä pelotteluun perustuvasta hallinnasta. Pelko on erittäin tehokas vallankäytön väline, kuten Amerikan politiikasta ollaan nähty. Onko se hyvä asia, että kansa elää jatkuvassa pelossa? Voisiko piratismia lähestyä muutenkin kuin pelottelemalla? On nähty yrityksiä vaikuttaa ihmisten omatuntoon kertomalla piratismin haitallisista vaikutuksista. Usein kuultu analogia kaupasta varastamiseen ei mielestäni oikein toimi, koska kauppa ja internet ovat lähtökohdiltaan niin erilaisia. Sama pätee kyllä toisen osapuolen vertaukseen kirjastosta lainaamisesta. Ihmisten hyvyyteen vetoava viesti ei tunnu oikein uppoavan moraalisesti rappeutuneessa yhteiskunnassamme – ei ainakaan nuoriin. Moraalisesti hyviä ihmisiä on edelleen, mutta on myös paljon paatuneita. Onko piratismi kuitenkaan niin pahaa tai väärin kuin väitetään? Voisiko piratismiin suhtautua toisin, myönteisenä ilmiönä? Siihen on suhtauduttava vähintään realiteettina, joka ei katoa silmät ummistamalla.

Koko ongelman ytimessä ovat tekijänoikeudet, jotka antavat tekijöille (tai heidän edustajilleen) oikeuden päättää teosten levityksestä ja käytöstä. Tärkeintä tekijänoikeuksissa on turvata luovan työn tekijöiden toimeentulo ja estää liiallinen kopiointi. Mistä tekijät saavat ansaitsemansa tulot, jos heidän teoksensa on kaikkien vapaasti saatavilla ilmaiseksi? Tämä on piratismin vakavin ongelma, johon ei ole esitetty kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua. Piratismi voitaisiin laillistaa vaikka välittömästi, jos toimiva ratkaisu keksitään.

Onko länsimainen suhtautumistapa tekijänoikeuksiin kenties liian jyrkkä? Monien piraattien mielestä on. Lainsäädäntö suosii tekijöitä kuluttajien kustannuksella. Hyvä esimerkki tästä ovat DRM-suojaukset. Piraattien mielestä erilaiset DRM-suojaukset rajoittavat kuluttajien oikeuksia liikaa, ovat turhia ja haittaavat jopa median käyttöä. Suojausten sanotaan palvelevan vain suuryritysten ja tekijänoikeusjärjestöjen ahneutta. Pitäisikö tekijänoikeuksien aiheuttamista rajoituksista luopua tai vähintään höllentää lainsäädäntöä? Monien piratismin kannattajien mielestä pitäisi. Kulttuurin vapaa levittäminen on sinällään hieno ajatus, kuten on myös tekijänoikeudet. Ei voida sanoa varmaksi, kumpi loppupeleissä toimii paremmin.

Mihin ollaan menossa? Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa. Nykytilanne ei voi säilyä ikuisesti, vaan jossain vaiheessa tapahtuu muutoksia suuntaan tai toiseen. Pahimmissa visioissa piratismin suosion räjähdysmäinen kasvu johtaa mediateollisuuden romahtamiseen ja kohta ei ole enää mitään waretettavaa. Pidän sitä vaihtoehtoa hyvin epätodennäköisenä. CD-levyihin perustuva musiikkiteollisuus on ainakin tulossa tiensä päähän ihmisten muuttuneiden kuuntelutottumusten vuoksi. Levy-yhtiöiden ja artistien on tehtävä rohkeita ratkaisuja, jos haluavat saada jatkossa edes jotain tuloja. Olen kuullut, että jo nykyään osa artisteista elää lähes pelkästään lipputuloilla levymyynnin ollessa sivuseikka. Toinen ennustukseni koskee pc-pelaamista. Waretuksen laajentuessa pelien julkaisu pc:lle lopetetaan lähes kokonaan – vain verkkopelit säilyvät. Konsoleillakin waretus on ongelma, mutta ei aivan niin vakava. Kirjojen piratismi laajenee vielä entisestään sähkökirjojen yleistyessä, mitä kustantajat ja kirjailijat jo etukäteen kauhistelevat.

Piratismin suosion nousu vaikuttaa todennäköisemmältä kuin sen laskeminen. Ihmiset ovat tottuneet saamaan viihteensä ilmaiseksi ja haluavat sen jatkossakin niin. Mielestäni paras keino suosion laskemiseksi on kehittää palveluja, joita ihmiset käyttävät mieluummin kuin laittomia lähteitä. Hyvin harvat toivovat Suomesta kehittyvän kansalaisiaan vainoavaa poliisivaltiota. Piraattien mielestä paras ratkaisu on höllentää tekijänoikeuslakia ja sallia yksityishenkilöiden waretus. Se poistaisi paljon aiheeseen liittyviä jännitteitä, mutta tekijöiden toimeentulon takaaminen on iso kysymysmerkki. Suomessa piraatteja "edustaa" Piraattiliitto ja Ruotsista kopioitu Piraattipuolue. Ruotsissa puolueella (Piratpartiet) alkaa olla jo merkittävää valtaa.

Animen ja mangan piratismista kirjoittaminen tässä tekstissä tuntuu jotenkin irralliselta, joten käsittelen sitä aihetta hyvin lyhyesti. Animen ja mangan piratismin yleisin muoto ovat fanikäännökset, eli fansubit ja skanlaatiot. Käsittelen jälleen enemmän fansubeja, koska mangan piratismi ei ole yhtä merkittävää. Fansubbaus ei ole aivan samankaltaista piratismia kuin amerikkalaisten elokuvien ja sarjojen levittäminen. Toiminta on selvästi avoimempaa, eivätkä fansubbaajat tahallaan halua aiheuttaa ongelmia tekijöille ja tuottajille. Olen kuullut käytettävän käsitettä "hyväntahtoinen piratismi", mikä kuvaa aika hyvin fansubbausta. Ongelmia on seurannut siitä, että nyt japanilaiset tuottajat haluaisivat saada tuloja myös länsimaista, jossa kuitenkin on vallalla vahva fansubbauskulttuuri. Fansubit edistävät kulttuurin leviämistä, mutta samaan aikaan jarruttavat sarjojen tuontia kauppoihin. On hyvä muistaa, että suurin osa sarjoista on tehty ensisijaisesti Japanin markkinoille (jotka ovat muuten hieman erilaiset kuin meidän). Tuottajat voisivat käyttää rohkeampaa markkinointia, jos haluavat tosissaan saada tuloja myös länsimaista. Seuraan mielenkiinnolla laillisen nettilevityksen kehitystä.

Tulipas jälleen erinomaisen sekava teksti. Aihe oli aivan liian laaja käsiteltäväksi kerralla. En saanut otetta sinne tänne sinkoilevista ajatuksista edes sen vertaa, että olisin onnistunut kasaamaan yhtenäisen tekstin. Älkää siis ihmetelkö omituisia lauseita tai pomppimista aiheesta toiseen. Monia tärkeitä näkökulmia jäi mainitsematta, ja olisin voinut pohtia joitain asioita syvällisemmin. Lähteitäkin tähän aiheeseen olisi löytynyt vaikka kuinka. Erittäin vaikea aihe kaikin puolin. Sen kuitenkin huomasin kirjoittaessani, että julkisessa keskustelussa ei välttämättä käsitellä niitä tärkeimpiä kysymyksiä. Tässä aiheessa ei ole "oikeita" tai "vääriä" mielipiteitä. Esittäkää te nyt omat näkemyksenne, mutta koettakaa perustella niitä jotenkin järkevästi.