Tutkimusta varten Jokisalo järjesti kyselyn Tracon III -tapahtumassa helmikuussa 2008. Vapaamuotoisia kysymyksiä sisältäneeseen kyselyyn vastasi 96 vierasta. Yhdistyksille lähetettyyn sähköpostikyselyyn vastasi 11 yhdistystä. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin kotimaisista toimijoista yhdeksää ja sähköpostilla vielä kuutta muuta. Näiden joukossa oli mm. kotimaiset lehdet, mangakustantajat ja muutama maahantuoja. Tutkija kävi maaliskuussa 2008 Japanissa haastattelemassa useaa tärkeältä vaikuttavaa henkilöä ja tutustumassa paikallisiin ilmiöihin, kuten Akihabaran sunnuntaihulinoihin.
Päätin selvittää, mitä annettavaa tutkimuksella on ja kenelle. Itseäni kiinnostaa lukea harrastukseeni liittyvistä tutkimuksista ja muista uutisista. Täytyy myöntää, että olen melko pettynyt tämän tutkimuksen lopputulokseen. Perustelen kantani alla.
Tutkimuskysymykset eivät vaikuta olevan kovinkaan selvästi määritettyjä. Sivulla 16 sanotaan seuraavaa:
"Käsillä oleva tutkimus keskittyy kuvaamaan sitä, kuinka japanilaisen populaarikulttuurin markkinat toimivat Suomessa ja millaisia ovat ne monimutkaiset yhteydet, joilla ne ovat kytkeytyneet ylipaikallisiin vaikutteisiin."Tutkimuksessa lähetetyissä sähköposteissa aiheena oli "Japanilaisen populaarikulttuurin leviäminen ja markkinat Suomessa". Takakannessa sanotaan:
"Pokemonin perilliset kertoo japanilaisen populaarikulttuurin harrastuskentästä ja markkinoista sekä näiden kytköksistä globaaliin ilmiöön."Rajaus on tehty siis ensisijaisesti "harrastuskentän" (käsittääkseni vastaa fandomia) toiminnan selvittämiseen ja myös kotimaisiin markkinoihin.
Tuosta rajauksesta voi jo päätellä paljonkin siitä, kenelle tutkimus on suunnattu. Kohderyhmänä ovat varmaankin lähinnä harrastuksesta tietämättömät henkilöt, markkinoiden ja median edustajat ja uudet harrastajat. Tutkimuksen anti kokeneemmille harrastajille jäi melko laihaksi. Suorastaan pitkästyin tätä lukiessani, koska siinä ei ollut paljoakaan uutta minulle (en edes pidä itseäni hc-harrastajana). Omasta mielestäni tuota kohderyhmää ja rajausta olisi voinut miettiä pidemmälle. Aiheesta olisi voinut kaivella uuttakin tietoa, joka olisi kiinnostanut myös fandomia. Kommentoin nyt tutkimuksen sisältöä käymällä läpi luvut.
Tiivistelmästä en pahoja asiavirheitä löytänyt. Seuraava kuitenkin hieman mietitytti:
"Fanikäännetyn materiaalin käyttöä perustellaan sillä, ettei kääntäjillä ole kaupallista hyötymistarkoitusta. Myös laillisten tuotteiden korkea hinta ja verkkolataamisen helppous mainitaan syinä vertaisverkkojen käyttöön. Lisäksi suurin osa materiaalista ei koskaan tule lailliseen levitykseen Eurooppaan."Tämän syvemmälle analyysia ei juurikaan viedä myöhemmin. Nuo perusteet ovat kaikkein tavanomaisempia, ja olisin toivonut tutkimuksesta löytyvän jotain vähemmän tunnettuja ja uusia näkökantoja. Kaipa väitteen siitä, että harrastajien enemmistön muodostaa nykyään teini-ikäiset tytöt voi hyväksyä, mutta olisin toivonut sille jotain lähdettä.
Mikä siinä viehättää? -luku sisältää melko kiinnostavaa historiatietoa japanilaisen populaarikulttuurin leviämisestä. Itseäni kiinnosti mm. se, miten japanilaiset yhtiöt ennen pyrkivät poistamaan "kulttuurisen tuoksun" vientituotteista. Luvussa kerrotaan myös joitain syitä harrastuksen suosioon ja myös tilanteesta Suomessa. FMA:n unohtaminen TV:ssä esitettyjen sarjojen listasta on anteeksiantamaton virhe! Minusta oli huono rakenteellinen ratkaisu sijoittaa lukujen esittelyt ja kiitokset tämän asialuvun loppuun. Olisivat sopineet paljon paremmin johonkin esipuheeseen.
Söpöilyä ja muodonmuutoksia -luku koostuu joidenkin keskeisten käsitteiden analysoinnista. Tutkimuksessa sanotaan, että "Moodi on genre-käsitteen sukulainen, mutta sitä väljempi". Se on selitetty tekstissä sekavasti, mutta ymmärrän nyt suunnilleen käsitteen sisällön.
"Moodeja ovat esimerkiksi kawaii eli söpöys, tai henka eli muodonmuutokset."Noista kahdesta muodonmuutoksia käsitellään mielestäni jopa häiritsevän paljon ja jätetään muut "moodit" ja lajityypit vähemmälle huomiolle. Tässä luvussa mainitaan ensimmäistä kertaa "Cool Japan"-käsite, joka tarkoittaa japanilaisen populaarikulttuurin suosiota Japanin ulkopuolella. Käsitettä pyöritellään enemmän myöhemmissä luvuissa. Luvussa esitellään myös lajityyppejä, jotka harrastajat varmasti jo tuntevatkin. Tässä mainitaan myös se itseäni kummastuttava ilmiö, että nuoret tytöt lukevat Suomessa täysin pojille suunnattua mangaa, kuten Dragon Ballia. Ei voi ymmärtää... Minua huvitti, kun tutkija kirjoitti pitkät kuvaukset yaoi-lajityypistä, mutta ei juuri lainkaan muusta pornografisesta materiaalista. Asialla ei varmastikaan ole mitään tekemistä kirjoittajan sukupuolen kanssa... Luvun loppupuolella pohdittiin vielä käsitteitä otaku ja joshikousei eli nörtit ja koulutytöt. Ihan kiinnostavaa tekstiä sekin.
Orgaaninen fandom -luvussa kerrotaan mm. kotimaisista yhdistyksistä, cosplaysta, coneista ja mediasta. Ihan hyvät yhteenvedot aiheista, vaikka joidenkin näkökulmien pohdintaa olisi voinut viedä pidemmälle. Toisaalta ihmettelen tarvetta esim. conikiusaamisesta kertomiseen. Dragon Ball -kohua kommentoitiin hieman turhaan kahdessa eri luvussa, joten ne asiat olisi voinut yhdistää samaan lukuun. Median ja fandomin suhde ei aina ole pelkkää ruusuilla tanssimista.
Mangan ja animen markkinat -luku kertoo siitä, mitä nimestä voisi odottaakin. Luvussa esitellään Suomen kaupalliset toimijat pienyrityksiä myöten. Luvun loppupuolella esitellään vielä omakustannetoimintaa ja tunnettuja suomalaisia piirtäjiä. Tässä luvussa olisi voitu verrata kotimaisia markkinoita ulkomaalaisiin, koska niissä on selviä eroja. Jäin kaipailemaan myös tarkempia myyntilukuja, mutta ne taitavat olla useimmiten salaista tietoa. "Valistuneet arviot" eivät oikein tyydytä. Pieni, mutta hyvin ajankohtainen, yksityiskohta on että Tammi osti Punaisen jättiläisen. Tästä on maininta, mutta virkkeessä väitettiin ostajana olleen Sangatsu manga.
Internet harrastuksen mahdollistajana -luku on saanut paljon painoarvoa, mutta omasta mielestäni siinä sanotaan hyvin vähän mitään uutta tai kiinnostavaa. En usko muidenkaan harrastajien saavan siitä paljoa itselleen. Ehkäpä se kiinnostaa enemmän niitä, jotka eivät käytä suurta osaa ajastaan verkossa ja ole mukana yhteisöissä. Sivulla 52 olevasta kuvasta ilmenee hyvin yhteydet eri verkkoyhteisöjen välillä, vaikka siinä ei ole läheskään kaikki. Kertoo varmaan paljon, että fansubbauksen päälähteenä toimi Anime-lehden artikkelisarja, jota olen jo kommentoinut tässä blogissa. Tutkija olisi saanut selvittää "harmaata vyöhykettä" paljon tarkemmin, koska teksissä on jossain määrin virheellisiä käsityksiä.
"Suomenkielinen fanikääntäminen on kuitenkin pienimuotoista, ja ainut harrastajapiireissä tunnetumpi ryhmä on vuonna 2005 toimintansa lopettanut ryhmä Nordic Anime."Mitään muuta mainintaa kotimaisesta fansubbauksesta ei ole. En kuitenkaan pahastunut siitä.
"Vaikka osa fanikääntäjistä on kunnianhimoisia ja paneutuneitakin, fanikäännöksistä pääosa on nopeasti tehtyjä ja heikkolaatuisia. Tästä huolimatta Suomessa elää vahvana ajatus siitä, että englanninkieliset fanikäännökset ovat parempia ja autenttisempia kuin suomeksi lokalisoiden tehdyt viralliset käännökset."Tuo on melko selvästi ilmaistu mielipide, mutta omasta mielestäni virheellinen. En jaksa nyt pahemmin vetää hernettä nenään. Luvun loppu on melko turhaa lätinää siitä, ettei Internet ole itseisarvo animen harrastajille.
Muutoksen tuulet globaaleilla populaarikulttuurin markkinoilla -luku sisältää sekä turhaa että ihan kiinnostavaa tekstiä. Luvun alussa on lyhyesti kuvattu Japanin ja USA:n kulttuurinvaihtoa. On mielenkiintoista, että Disney alkaa lokalisoimaan teoksiaan Aasian markkinoille. Tekijänoikeuslain käsittely on oikeastaan ihan hyvä lisä tähän tutkimukseen, varsinkin kun se on tehty ottamatta kantaa. Toisessa aliluvussa mainitaan Crynchyrollin tapaus ja todetaan, että markkinoiden on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Pohdinta jää kuitenkin pintapuoliseksi. Kolmannessa aliluvussa kerrotaan, miten Japanissa hyödynnetään Cool Japan -imagoa uudessa "soft power"-politiikassa. En ollutkaan aiemmin huomioinut tuota näkökulmaa.
Globaalista translokaaliin -luku vaikuttaa olevan lähinnä kirjoittajan omaa pohdintaa materiaalin pohjalta. Siinä käsitellään vielä joitain aiemmissa luvuissa mainittuja ilmiöitä. Translokaali-käsite on ihan kiinnostava, mutta muilta osin viimeisen luvun pointti meni itseltäni ohi.
Sanastossa saattaa olla muutamia pikkuvirheitä. Käsittääkseni aniki tarkoittaa isoveljeä eikä isosiskoa. Taitaa yläviivan kirjoittaminen aiheuttaa liikaa vaivaa, kerta se on jätetty pois mm. sanoista shonen ja shojo. Yläviiva vaikuttaa ääntämiseen sen verran, että ne olisi ollut hyvä laittaa mukaan (shōnen, shōjo). En nyt äkkiseltään muita virheitä löytänyt.
Lähteiden laatua ja luotettavuutta en osaa arvioida tutustumatta tarkemmin. En tajua lainkaan, miksi sivu 86 tulee tässä tiedostossa sivun 92 jälkeen. Ei voi ymmärtää... Nettilähteet eivät kuitenkaan mielestäni kuulu "Lehtiartikkelit"-osion alle, varsinkin kun niille on oma osio. Ihmettelen noita linkkilistojakin. Onko esimerkiksi tarpeellista luetella nettisarjakuvia? Fanisivut tuntuvat aivan sattumanvaraisesti poimituilta. Esimerkiksi Deviantart vaikuttaa olevan niin tärkeä, että sama linkki on täytynyt laittaa kahdesti. Ihan kiinnostaviahan osa linkeistä on, mutta ei niitä varsinaisesti olisi tarvittu.
Ensimmäisessä liitteessä on vielä kertaalleen listattu yhdistykset, yhteisöt ja kaupalliset toimijat. Toisessa liitteessä taas ovat käytetyt kyselylomakkeet ja tiedot vierailusta Japanissa. Kyselylomakkeista päästäänkin siihen, mikä minua eniten tässä tutkimuksessa ärsyttää.
Tutkimuksen kirjoittaja varoo tallomasta kenenkään varpaille, ettei kukaan vahingossakaan suutu. Tarkka lukija voi huomata joitain satunnaisia huomautuksia aroista aiheista, mutta vaikeita kysymyksiä ei nosteta missään vaiheessa tarkempaan käsittelyyn. Arkoja aiheita ovat mm. yhdistysten suhde fansubbeihin ja virallisten julkaisujen vertaaminen fanien tekemiin. Kyselylomakkeet vaikuttavat kelvollisilta, ja tutkijat saivat varmasti paljon hyvää materiaalia kerättyä. Eri tahoilla on monessa asiassa eriäviä näkemyksiä, ja niitä olisi voitu käsitellä enemmän esim. lainausten avulla. Materiaalin tarkempi erittely ja analyysi olisi avannut paljon uusia mahdollisuuksia ja nostanut todennäköisesti tutkimuksen tulosten kiinnostavuutta. Satunnaiset viittaukset kyselyiden tuloksiin eivät riittäneet alkuunkaan! Tutkimuksen luonne olisi tosin samalla muuttunut. Silloin olisi täytynyt myös huomioida kaikki tahot, etteivät mielipiteet olisi valikoituneet. Esimerkiksi fansubbaajilta ei kysytty näkemyksiä lainkaan.
Tutkimuksen tulokseksi mainitaan seuraavaa:
"Tutkimuksen tulokset osoittavat, että japanilainen populaarikulttuuri muuttaa nuorison kulutuskulttuuria ja mediakäytön tapoja. Muutokset haastavat kansainväliset media-alan toimijat arvioimaan uudelleen mediateollisuuden ja -markkinoiden rakenteita."Jotenkin tuo tuntuu itsestäni hyvinkin itsestäänselvältä, mutta ei se varmaankaan kaikille sitä ole. Muitakin tuloksia olisin toivonut.
En ole aivan varma tekstin tyylin toimivuudesta. Välillä on käytetty hyvinkin tieteellisiä käsitteitä ja tyyliä, mutta pääosin teksti vaikuttaa olevan kirjoitettu fandomista tietämättömille lukijoille. Joissain luvuissa on turhaa tekstiä, joka olisi voitu karsia pois. Aihe oltaisiin voitu rajata selvästi tarkemmin ja keskittyä joidenkin yksittäisten ilmiöiden pohtimiseen. Asioiden käsittely jäi monelta osin pintapuoliseksi ja tutkimus tuotti melko vähän uutta tietoa. Ei siis kovinkaan kummoinen tutkimus, mutta ihan hyvä yleiskatsaus ilmiöön. Pahoja asiavirheitä en löytänyt, mutta en kovinkaan tarkasti niitä metsästänyt.
Ehdin kirjoittaa tämän tekstin ennen kuin tutustuin muiden blogien ja median kommentteihin. Tsubasa ehti näemmä Anime-lehden uutisiin kirjoittaa lyhyesti tutkimuksesta. Se otsikossa mainittu 30% ei sitten ole tämän tutkimuksen tuloksia, kuten sivulta 14 käy ilmi. Kalevan blogissa sen sijaan on hieman pidempi arvio. Ihan kiinnostavia näkökulmia siinäkin.
"Kokonaisuutena tutkimus on asiantunteva, selkeä ja ajankohtainen. Se melkeinpä sopisi alan oppikirjaksi."Olen aika lailla samaa mieltä, vaikka yllä olevista kommenteistani voisi muuta päätellä. Minusta on hienoa, että tätäkin aihepiiriä tutkitaan.
Pitäisi varmaan itsekin kirjoittaa taas pohdintoja fansubbauksesta ja muusta tässä jossain vaiheessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti