Onko käännöksen laatu tärkeää sinulle? (11.5-24.5)Kyselyn tulos on selvä: ainakin tämän blogin lukijoille käännöksen laatu on tärkeää. Ei tulosta voi suoraan yleistää, mutta se on selvä merkki siitä, että monet kokevat käännöksen laadun merkittäväksi. Huomatkaa, etten rajannut kyselyä koskemaan pelkästään tekstitysten laatua, vaikka "katsomisesta" puhuinkin. Noin kolmasosa sanoo laadun olevan erittäin merkittävää ja saman verran toteaa hyvän käännöksen antavan lisäarvoa. Neljäsosa väittää, ettei pysty katsomaan huonoa käännöstä. Vain yksi lukija kehtasi rehellisesti tunnustaa, ettei erota hyvää huonosta.
Erittäin! Vain paras kelpaa 9
Huonoa käännöstä ei kestä katsoa 7
Hyvä käännös antaa lisäarvoa 9
Kunhan ei pahoja kielirikkeitä... 2
En erota hyvää huonosta 1
Laadulla ei ole väliä 0
Yhteensä 28
Voihan sitä aina sanoa käännöksen laadulla olevan itselle merkitystä, mutta tunnistavatko kaikki todella hyvän laadun huonosta? Mitä ovat "hyvä" ja "huono" käännöksen laatu? Miten subjektiivinen asia on kyseessä? Jättävätkö ihmiset todella esim. lataamansa fansubin katsomatta sen takia, ettei käännös miellytä? Mistä tekijöistä käännöksen laatu koostuu? Riittääkö muutama kirjoitusvirhe tai muu moka tekemään käännöksestä huonon? Miten tarkasti käännöksen on vastattava alkuperäistä? Miten laatua tulisi arvioida? Mikä ylipäätään on "käännös"? Esitän nyt omat näkemykseni aiheesta ja samalla ehkä vastaan muutamaan kysymyksistä.
Käännöksen laadusta kertoo paljon se, miten hyvin käännös noudattaa alkuperäisteosta. Hyvä käännös ei kuitenkaan mielestäni toista orjallisesti kaikkea, vaan mukautuu sopivasti kohdekieleen ja -kulttuuriin. Sana sanalta tehty käännös ei yleensä ole kovinkaan laadukas. Tärkeintä kääntämisessä on lauseiden merkityssisältöjen välittäminen. Hyvässä käännöksessä lauseiden merkitykset säilyvät suunnilleen samoina, vaikka ilmaisu poikkeaisi täysin – sitä on käännöksen "tarkkuus". Kääntämisen perusongelma on, että saman ajatuksen voi ilmaista lukuisilla eri tavoilla. Jos useammalle kääntäjälle annetaan sama lyhyt tekstinpätkä, poikkeavat lopputulokset todennäköisesti huomattavasti toisistaan. Kääntäjä voi myös periaatteessa tarkentaa tai muotoilla paremmin alkuperäisen teoksen ajatuksia, jolloin käännös voi olla jopa alkuperäistä laadukkaampi – oma kiistanalainen näkemykseni. Toisaalta ei kääntäjän tehtävä varsinaisesti ole "korjata" alkuperäisteosta, joten parantelu on ikään kuin lisänä.
Laadukas käännös on myös ulkoisesti hyvin muotoiltu, kieleltään rikas ja kieliopiltaan korrekti. Muutama kirotusvirhe tai kielellinen moka ei riitä tekemään käännöksestä huonoa, mutta toisaalta erinomaisessa käännöksessä sellaisia ei saa esiintyä kovinkaan montaa – tylyä mutta totta. Kääntäjän on hallittava sekä lähde- että kohdekieli hyvin saadakseen ilmaisusta toimivaa. Lähdekielen hallinta ilmenee käännöksen sisällön tarkkuutena, kun taas kohdekielen hallinta lauserakenteissa ja sanavalinnoissa. Laadukkaaseen käännökseen ei jää kohdekieleen sopimattomia rakenteita; alkuperäistä kieltä ei pitäisi pystyä erottamaan. Tämä ei ihan aina päde – ei varsinkaan animen kohdalla. Joka tapauksessa käännöksen on oltava hyvin kohdekieleen sopiva ja helposti luettava. Itse arvioin käännöksen laatua erityisesti sanavalintojen ja oikeakielisyyden mukaan ja jätän sisällöllisen tarkkuuden usein vähemmälle huomiolle. Osaan nykyään arvioida melko laajalla skaalalla käännöksen hyvyyttä; erotan erinomaisen käännöksen hyvästä ja kelvollisen huonosta. Ennen subbauksen aloittamista kiinnitin käännösten laatuun huomiota vain satunnaisesti.
Minua huolestuttaa hieman sellainen asia, että saatan pohdiskeluissani olla vieraantunut tavallisen katsojan käsityksistä hyvistä tekstityksistä. Millaista käännöstä katsojat pitävät hyvänä ja laadukkaana? Pitäisi melkein järjestää jonkin sortin kysely aiheesta. Erityisesti animen (ja mangan) kohdalla mielipiteissä luulisi olevan hajontaa. Blogin lukijat voivat kommentoida tänne, jos ovat eri mieltä jostain.
Kommentoin vielä lyhyesti erästä asiaa ennen erityyppisiin käännöksiin siirtymistä: käännösten kierrätys. Käännös saattaa olla tehty käännöksestä, joka voi olla tehty käännöksestä jne. Tällaisessa moniportaisessa käännöksessä ongelmallista on asteittainen alkuperäisen merkityksen hämärtyminen. Animesta voi olla ensin esim. kiinankielinen käännös, josta tehdään englanninkielinen ja lopulta suomenkielinen. Lauseiden sisältö voi muuttua matkalla huomattavasti. (Siitä syystä suomalaisetkin subbaajat yrittävät parhaansa mukaan kääntää japanista ja käyttää enkkusubbeja vain apuna.)
Käännöksiä on erilaisia. Painotuotteiden käännös poikkeaa huomattavasti tekstitysten käännöksestä niin tyyliltään kuin funktioltaankin. Painotuotteilla tarkoitan tässä yhteydessä kirjoja ja lehtiä mutta myös esim. sähköisiä tekstejä, vaikka ne eivät "painotuotteita" olekaan. Parempaakaan termiä en keksinyt, joten saa luvan kelvata. Painotuotteessa lukija ei näe kuin kääntäjän version samasta tekstistä, kun taas tekstitysten katsojalla on ikään kuin kaksi versiota puhutusta esillä samaan aikaan. Dubeissa puolestaan on niissäkin vain yksi versio esillä. Käsittelen ensin painotuotteet ja syvennyn sitten pohtimaan hyviä tekstityksiä.
Painotuotteet ja dubit
Mielestäni kirjojen ja lehtien käännösten on oltava lokalisoitu niin kieleltään kuin ajatusten sisällöltäkin. Siitä syntyy sellainen pieni ongelma, ettei teksti ehkä täysin vastaa alkuperäistä, vaan syntyy ikään kuin "uusi versio" samasta tekstistä. Otetaan esimerkiksi Aku Ankka -lehti, jonka käännöstä pidän loistavana. Se sisältää erittäin puhdasta, rikasta suomea ja on hyvin lokalisoitu. En ole kovinkaan tarkasti tutustunut alkuperäiseen, mutta rohkenen väittää käännetyn version olevan parempi. Aku Ankan käännöksen erinomainen laatu saattaa osaltaan selittää myös lehden suuren suosion. Kotimaiset manga-kustantamotkin ovat tehneet mielestäni enimmäkseen oikein hyvää jälkeä, vaikka joissain sarjoissa kieli on hieman kompastellut. Ei siis ole useimmiten syytä jättää "markettimangoja" ostamatta käännöksen laadun vuoksi.
Mainitsen vielä dubeista lyhyesti ennen siirtymistä tekstitysten ongelmiin. Dubbaus on kallista verrattuna subbaamiseen, mutta siinä on joitain etuja. Dubbi muistuttaa painotuotteen kääntämistä monilta osin. Dubin ei ensinnäkään tarvitse orjallisesti noudattaa alkuperäistä, mistä syystä lokalisointi on "helpompaa". Dubissa alkuperäiset äänet korvautuvat, jolloin katsojille dubin äänet ovat "ne oikeat". Hyvin tehty dubbi voi olla sekin vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäinen. Monet väheksyvät dubbeja syyttä suotta; se on täysin tottumiskysymys. Dragon Ball Z:sta alkuinnostuksensa saaneet harrastajat pitäisivät varmaan hahmojen alkuperäisiä kimeitä ääniä omituisina, kun ovat tottuneet enkkudubbiin. Lapsille suunnatuissa animeissa suomenkielinen dubbaus on täysin ymmärrettävää. Kuka muka olisi halunnut katsoa lapsena Muumeja mieluummin japaniksi? Puistattaa ajatuskin. Suomalaisille animeharrastajille alkuperäinen versio subeilla on kuitenkin nykyään yleensä se ensisijainen vaihtoehto.
Tekstitykset
Kuten mainitsin, tekstityksissä on samaan aikaan esillä kaksi versiota puhutusta. Silloin voi arvoida käännöksen laatua, jos osaa molempia kieliä. Kiinnittäkää huviksenne huomiota englanninkielisten sarjojen tekstitykseen ja puheeseen yhtä aikaa; tekstitykset eivät juuri ikinä vastaa täysin puhuttua. Vielä parempi esimerkki on Pasila-sarjan katsominen enkkusubeilla (katsokaa vaikka YouTubesta) – hyvinkin opettavainen kokemus. Aivan kaikkea siitä sarjasta ei saa kääntymään, vaikka useimmat letkaukset toimivat hyvin enkuksikin. Kääntäjät ovat luultavasti äidinkielenään suomea puhuvia, kun käännökset ovat näinkin tarkkoja. Joku kohtuullisesti suomea osaava ulkomaalainen olisi luultavasti tehnyt enemmän tiivistetyn ja lokalisoidun käännöksen.
Olen mielessäni hahmotellut kaksi erityyppistä lähestymistapaa laadukkaisiin tekstityksiin. Ensimmäisessä lähestymistavassa painotetaan ajatuksen välittymistä ja helppolukuisuutta. Tekstityksen tehtävänä on auttaa katsojaa ymmärtämään tapahtumat eikä tehdä täydellistä kopiota puhutusta. Toisessa lähestymistavassa puolestaan yritetään tehdä mahdollisimman tarkka kopio puhutusta niin ilmaisultaan kuin sisällöltäänkin. Tekstityksen ymmärrettävyys voi kärsiä, mutta samalla on mahdollista kikkailla rytmityksellä, siten että tekstiä voi lukea samaa tahtia kuin hahmo puhuu. Hyvin tehtynä sentyyppinen tekstitys on tyylikäs ja tuntuu "autenttiselta". Useimmat ammattikääntäjät kannattavat ensimmäistä lähestymistapaa. Osa animen fansubbaajista sen sijaan yrittää tehdä käännöksensä toisen lähestymistavan mukaan. Itsekin olen ajatellut hieman toisen lähestymistavan mukaan, mutta nykyään kannatan selvästi enemmän ensimmäistä.
Periaatteessa animen kääntämisen ei pitäisi poiketa muusta kääntämisestä mitenkään. Ongelma on lähinnä siinä, että animeharrastajat osaavat japania melko huonosti, vaikka pitävätkin kielestä. Fansubbaajilla puolestaan ei ole mitään koulutusta kääntämiseen, joten he eivät luultavasti tiedä mitään hyvistä käytänteistä aloittaessaan. Joku hieman japania osaava roiskaisee sitten mahdollisimman sanatarkan käännöksen, jota kukaan ei välttämättä osaa (tai uskalla) tiivistää ja lokalisoida tarpeeksi. Se minusta on jo älytöntä, että kaiken maailman ynähdykset ja naurahduksetkin käännetään. Katsoja ei varmaan huomaa hahmon nauravan, jos sitä ei laita tekstitykseen... Teksteistä tehdään niin pitkiä, ettei katsojalle vahingossakaan jää aikaa kuunnella hahmojen puhetta tai seurata ruudun tapahtumia. Käännöksen pituus ei kuitenkaan kerro yhtään mitään sen hyvyydestä tai tarkkuudesta. Minulle se kertoo lähinnä siitä, ettei kääntäjä ole osannut tiivistää asiaa tai esittää sitä ymmärrettävässä muodossa. Jossain mielessä on tyylikästä, että tekstitys mukailee hahmojen puhetta rytmillisesti ja erilaisilla tehosteiksi tarkoitetuilla merkintätavoilla – harva osaa kuitenkaan tehdä sitä oikein. Parhaat käännökset ovat ehkä sellaisia, joissa on otettu huomioon sekä luettavuus että rytmitys.
En tällä kertaa taida höpistä enempää lokalisoinnista, vaikka se animen kääntämisessä onkin kohtuu merkittävä asia. Sen voisin todeta, ettei lokalisointi tai lokalisoimattomuus vielä tee hyvää käännöstä. Lokalisointi voi kertoa siitä, että kääntäjä on nähnyt vaivaa miettiessään sanoja, mutta toisaalta ei lokalisointi aina ole välttämätöntä. Käännöksen laadusta kertoo vielä vähemmän karaokejen tai efektien tyylikkyys, vaikka ne ovat joillekin merkittäviä asioita. Se voi jopa kieliä siitä, että subbaajia kiinnostaa käännöksen laatua enemmän muut asiat. En ymmärrä oikein sitäkään, että jotkut valitsevat fansubinsa videokuvan laadun perusteella. Minulle kuvan laatu merkitsee hyvin vähän käännöksen laatuun verrattuna. Tällä kertaa taidan jättää myös koti- ja ulkomaisten animekäännösten arvioinnin väliin ja kirjoittaa siitä (ehkä) joskus toiste. Sen verran voisin sanoa, ettei ryhmiä tai virallisia julkaisijoita pidä tuomita yhden käännöksen perusteella. Laadun heilahtelu johtuu kääntäjien osaamisen eroista, aikataulupaineista ja kiinnostuksen määrästä. Kääntämisessä on myös mahdollista kehittyä taitavammaksi ajan myötä.
Voisin ehkä laatia pienen yhteenvedon ajatuksistani. Minulla ja monille muille käännöksen laatu merkitsee paljon ja hyvälaatuinen käännös on arvo sinänsä. Käännös on saman asian esitys toiseen kieleen ja kulttuuriin mukautuneena. Käännöksen "tarkkuus" merkitsee ajatusten sisällöllistä tarkkuutta. Ei käännöksen välttämättä aina tarvitse olla tarkka, ja joskus hieman muokkailtu käännös voi jopa olla alkuperäistä parempi. Laatuun vaikuttaa huomattavasti myös kääntäjän kielellinen taituruus. Painotuotteiden ja tekstitysten käännökset ovat funktioltaan erilaisia. Itse ajattelen tekstitysten olevan lähinnä ymmärtämisen tukena. Melko monet fansubbaajat ajattelevat jotenkin toisin ja tekevät vaikeasti luettavia ja olevinaan "tarkkoja" tekstityksiä. Loppupeleissä on melko subjektiivinen asia, millaisesta käännöksestä pitää eniten. Yritän sitten olla kirjoittamatta tästä aiheesta enää myöhemmin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti