Ammattikäännökset vs. fanikäännökset

Aina silloin tällöin näkee väittelyä fansubbien ja virallisten julkaisujen paremmuudesta. Oikeastaan sellainen väittely on turhaa, koska hyvä käännös on hyvä ja huono käännös on huono riippumatta siitä kuka sen on tehnyt. Ajattelin pohdiskella tässä hieman eroja hyvien ja huonojen animekäännösten välillä. En voi edelleenkään edustaa kuin omaa mielipidettäni. Tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitus mollata virallisia julkaisuja sen enempää kuin fanikäännöksiäkään. En myöskään aio pureutua syvemmälle fansubbauksen motiiveihin. Keskityn erityisesti kotimaisiin käännöksiin, koska niistä tiedän enemmän kuin englanninkielisistä.

Innoituksena tähän kirjoitukseen toimi videopelien ammattikääntäjä Paul "Otaking" Johnsonin video "The Rise and Fall of Anime Fansubbing" vuoden 2008 toukokuulta. Videon ja Tsubasan kommentit siitä voi katsoa tästä (5 osaa, kesto yhteensä reilu 36 min). Video on oikein tyylikkäästi tehty ja ihan viihdyttävää katsottavaa. Suosittelen katsomista erityisesti heille, jotka kuvittelevat fansubbaajien olevan aina oikeassa. Onhan tuo video melko provosoiva ja sisältää turhaakin valitusta. Tsubasa mainitsikin jo ne asiat, joissa Otaking on hakoteillä. Video sisältää kuitenkin paljon asiaa ja pohtimisen arvoisia ongelmia. Mitä subbaajat voisivat siis oppia siitä?

Fanikäännökset
Nykyiset fansubit eivät ole lähellekään täydellisiä (kuten eivät myöskään viralliset julkaisut). Otaking nosti esille muutamia pahimpia ongelmia. Eräs niistä on fansubbaajien liiallinen itsekeskeisyys, mikä näkyy liiallisissa tehosteiden käytössä ja oman triviatiedon esittelyssä. Osa subbaajista on valitettavasti mukana "v-penistelyn" takia, mutta syitä on paljon muitakin. Yleistäminen on tässäkin asiassa väärin ja typerää.

Toinen suurempi ongelma on Otakingin mukaan japanilaisten sanojen jättäminen käännöksiin. Voiko sen oikeasti määrittää, mitkä sanat tulee jättää sellaisekseen ja mitkä kääntää? Nykyisessä fansub-kulttuurissa on joitain vakiintuneita käytäntöjä, mutta eivät ne välttämättä ole parhaat mahdolliset. Muita "ongelmia" on mielestäni mm. karaoket, kommentit (eli notet), käännösten sisällöllinen epätarkkuus, kääntäjien kädettömyys, liika kikkailu ja katsojien unohtaminen.

Minusta erityisen tärkeää käännöksistä puhuttaessa on huomioida, mitä katsojat haluavat. Fanikäännetyn animen katsojakunta poikkeaa jossain määrin muista katsojista. Osaa katsojista viehättää erityisesti sarjojen "japanilaisuus", jolloin välissä olevat kulttuurihuomautukset ja sanojen lokalisoimatta jättäminen toimii hyvin. Otaking väittää, että se estää uusia harrastajia pääsemästä "mukaan", mutta ei se ihan niin ole. Joitain toisia katsojia liialliset kommentit ja käsittämättömät sanat saattavat tosin ärsyttää. Miksi katsoja haluaa katsoa fansubia? Haluaako hän oppia japania vai pelkästään katsoa sarjaa? Minä väitän, että useimpia katsojia kiinnostaa lähinnä itse anime eikä fansubbaajien kikkailut. Osa subbaajista on unohtanut tämän.

Fansubbien ulkoisista ongelmista pahimpia ovat nämä "kommentit" eli ruudulle hyppivät lisätiedot. Käytännössä video pitää pysäyttää niiden lukemisen ajaksi. Joissain tilanteissa ne antavat tarpeellista ja selkeyttävää lisätietoa. Useimmiten ne ovat kuitenkin turhia tai sisältävät pelkkää triviaa. Otakingin ehdotus videotiedostojen mukaan liitettävistä lisätietoja sisältävistä tekstitiedostoista on kiinnostava. Muita vaihtoehtoja on laittaa ne tiedot vaikkapa nettisivuille, videotiedoston loppuun tai vaihtoehtoiseen tekstitystiedostoon. Katsoja voisi sitten halutessaan lukea lisätietoja eikä häntä "pakotettaisi" siihen.

Olen myös ihmetellyt alusta asti kanjitekstien tarpeellisuutta karaokeissa. Kuka niitä lukee? Karaoket ovat yleensä ihan mukava lisämauste, kunhan ne eivät varasta koko esitystä. Sama pätee japanilaisten tekstien vieressä oleviin settauksiin. Liian räikeät tai vaikealukuiset tekstitysfontit eivät nekään ole hyviä. Yleensä fansubbien tyyliteltyjä fontteja katsoo mieluummin kuin DVD-levyjen tylsiä ja värittömiä fontteja. Blu-ray puolestaan mahdollistaa käsittääkseni monipuolisen teksteillä kikkailun, jota varmaan aletaan hyödyntää enemmän jossain vaiheessa. Se ulkoisista ongelmista.

Puhuttelupäätteiden jättäminen fansubeihin on nykyään lähestulkoon de facto. Monia kulttuuriin liittyviä ilmauksia ei myöskään lokalisoida. Joissain sarjoissa olevien tekniikoiden nimien lokalisointi vaihtelee, enkä osaa sanoa, miten se kannattaa tehdä. Otaking sanoo, että lokalisoimattomuus johtuu kääntäjien laiskuudesta, mikä ei pidä paikkaansa. Joidenkin sanojen lokalisoimatta jättäminen antaa myös "autenttisuuden tunnun" ja illuusion käännöksen tarkkuudesta. Tähän liittyy myös länsimaissa hieman luonnoton nimillä puhuttelu (erityisesti jos puhuttelu sijoitetaan virkkeen alkuun).

En pidä joskus kuulemastani väitteestä, että fansubit ovat sanatarkasti käännettyjä. Ensinnäkin sanatarkka kääntäminen on useimmiten mahdotonta ja toisekseen se näyttäisi aivan kammottavalta. Sanatarkkuus näkyy korkeintaan yksittäisten sanojen käännöksissä eikä kokonaisten virkkeiden. Käännösten todellista tarkkuutta ja laatua voi hieman japania osaava tarkastella yksittäisten, helposti erottuvien ilmausten käännöksistä. Olisi tarkempaa puhua esimerkiksi "suomentamisesta" kuin "kääntämisestä", koska äärimmäinen sanatarkkuus ei ole kenenkään tavoitteena. Tärkeintä on oikean viestin välittyminen katsojalle sekä merkityssisällöt. Useimmiten hyvä käännös on vahvasti kytköksissä ruudulla näkyvään, muotoilultaan riittävän tarkka ja vieläpä tiivis. Oikolukijana joudun usein karsimaan pois turhia sanoja ja tiivistämään virkkeitä. Jätän jopa kokonaisia lauseita pois, jos koen ne sanoman välittymisen kannalta turhiksi. En muuten keksi juuri subbausta parempaa tapaa opetella kieliä (suomi/englanti/japani). Oikolukeminen on loistavaa harjoitusta erityisesti suomen kieliopin opetteluun.

Ammattikäännökset
Useimmat viralliset julkaisijat toimivat Otakingin ajatusten mukaan, kun eivät jätä mitään alkuperäiseen muotoonsa vaan lokalisoivat kaiken. Sellaista toimintatapaa perustellaan muutamilla syillä. Ensinnäkin ajatellaan, ettei satunnaisia katsojia kiinnosta kulttuuriset viitteet tai puhuttelutavat (mikä on hieman väärin). Toiseksi käännöksistä tahdotaan tehdä hyvän kielen mukaisia, jolloin vältellään kaikkia turhia vierasperäisiä sanoja. Jälkimmäisessä ajattelutavassa on omat hyvät puolensa.

Virallisissakin julkaisijoissa on eroja kuten subbaajissa. Osa julkaisee vasurilla hutaistuja käännöksiä rahankiilto silmissä, kun taas toiset panostavat oikeasti laadukkaaseen työhön. Suomessa laadukkainta työtä on tehnyt Cinema Mondo ja Pan Vision Studio Ghiblin julkaisuissaan. Arvostan heidän tekemiään käännöksiä enkä oikeastaan edes kaipaa enempää japania teksteihin. Vasta julkaistussa Nausicaässa "herra Yupa" on paljon parempi vaihtoehto kuin "Yupa-sama". Muiden maahantuojien julkaisujen laatu vaihtelee välillä aivan liikaa.

Keitä ovat nämä mystiset "ammattikääntäjät"? En tiedä, kuinka moni palkkaa saavista kääntäjistä on aloittanut harrastajana, mutta arvelisin ainakin osan. Olen kuullut, että pelkkä näyttökoe riittää perustutkinnon saamiseen ja oikeuteen toimia ammattikääntäjänä. Kääntäjän koulutus antaa käsittääkseni hyvän kielitaidon ja lisäksi siellä varmaan opetetaan kääntämisen hyviä käytänteitä sekä muuta "tarpeellista". Animen kääntäminen on varmaan monelle ammattilaiselle pieni sivutoimi ja kokopäiväisiä kääntäjiä on varmaan muutenkin melko vähän; en usko kovinkaan monen tienaavan Suomessa elantoaan animea kääntämällä. Jonkinasteinen harrastuneisuus varmasti auttaa siinä. Mielestäni tilanne on kaikkien osapuolten kannalta huono, jos kääntäjä ei ole oikeasti kiinnostunut animen kääntämisestä.

Ammattikääntäjien kielellinen osaaminen on usein aloittelevia subbaajia vahvempaa. On hieman epäreilua verrata tutkinnon suorittaneen ammattikääntäjän käännöksiä vasta harrastusta aloittelevaan, huvikseen kääntävään teiniin. Toisaalta kokeneempi subbaaja saattaa olla pelkästään rahasta kääntävää ammattilaista taitavampi animen suomentaja. Itse en ymmärrä, miksi jotkut kädettömät ja kieliä osaamattomat apinat ovat päässeet suomentamaan animea. Banaanipalkalla ei varmaan parempaa...

Fansubbauksessa yksi selkeä ero ammattikäännöksiin nähden; fansubbien tekemiseen osallistuu yleensä useampi henkilö. En tiedä virallisten julkaisijoiden oikolukupolitiikasta, mutta käsittääkseni käännökset ovat yleensä yhden henkilön vastuulla. Joissain yrityksissä saattaa tosin olla jonkinasteista oikolukemista tai laaduntarkkailua. Fansubbauksessa oikoluku ja laaduntarkkailu ovat merkittäviä työvaiheita, mitä ei moni tunnu ymmärtävän...

Joissain virallisissa julkaisuissa ongelmana on surkea tekstien ajoitus. Fansubbaajien käyttämissä ohjelmissa se on nykyään helppo tehdä hyvin. Joillain virallisilla julkaisijoilla on myös paha tapa jättää hahmojen puheita suomentamatta lainkaan. Jos hahmo selvästi sanoo jotain, on siinä hyvä olla edes jokin käännös. Ynähdysten ja muiden "ei-sanojen" kääntäminen on yleensä turhaa ja saattaa näyttää hölmöltä. Siitä päästäänkin sopivasti hyvien käännösten piirteisiin.

Hyvät käännökset
Käännösten laatuun vaikuttaa moni tekijä. Videolla mainitaan useita kääntämisen ihanteita, kuten kääntäjän näkymättömyys, käännösten huomaamattomuus, sisällöllinen tarkkuus ja helppo ymmärrettävyys. Allekirjoitan nuo ihanteet suoralta kädeltä ja olen alkanut itsekin subata niiden mukaan. Joitain ammattikääntämisen yleisiä ihanteita on mainittu tässä. Animen kääntäminen on jossain mielessä selvästi vaikeampaa kuin amerikkalaisten sarjojen, mutta toisaalta kääntäjällä on enemmän vapauksia; englantia ymmärtävät lähes kaikki mutta oikeasti japania osaavia on harvassa.

Juuri kukaan ei huomaa, jos animen käännös on jossain kohti hieman hakoteillä. Itse asiassa suuri osa katsojista ei kiinnitä useimmiten juuri lainkaan huomiota käännösten laatuun. Erittäin huonot käännökset yleensä huomataan, mutta kelvollisen ja hyvän eroa ei välttämättä. Oma silmäni kehittyi tämän subbaus-harrastuksen aloittamisen myötä tarkemmaksi. Erotan hyvän ja erinomaisen käännöksen, ja huonon käännöksen katsominen polttaa verkkokalvoja. En omasta mielestäni kelpaa tällä kokemuksen määrällä sanomaan mitään tästä aiheesta, mutta sanon näemmä silti.

Animen kääntämisessä haastetta aiheuttaa juuri "japanilaisuus". Harrastajista osa haluaa oikeasti tietyt sanat niiden japanilaisessa muodossa. Tässä asiassa on suuriakin näkemyseroja. Otakingin kaltaiset vanhan koulukunnan edustajat haluaisivat kaiken lokalisoituna, kun taas pahimmat weeaboot lukisivat varmaan mieluummin pelkkiä romanjeja (jos kielipää ei riitä ilman tekstityksiä katsomiseen). Japanin kieltä palvotaan välillä aivan liikaa, mikä johtaa huvittaviinkin käännöksiin.

Jokin on mennyt pieleen, jos katsojan huomio kiinnittyy erikoisiin käännösratkaisuihin. Hyvä käännös on siis mahdollisimman huomaamaton ettei katsominen turhaan häiriinny. Monet katsojat huomaavat herkästi kirotusvirheet, mistä syystä virheet on metsästettävä huolellisesti ennen julkaisua. Luonnottomat sanavalinnat ja muut huonosta kielen osaamisesta kertovat virheet sattuvat myös silmiin. Omaperäiset ja kieleen hyvin sopivat ilmaisut sen sijaan toimivat useimmiten. Minusta on nautinnollisempaa katsoa rikasta kieltä sisältävää käännöstä kuin tasapaksua ja yllätyksetöntä.

Puhekielisyyksien ja aksenttien lisäämisessä saa yleensä olla varovainen. Joillekin hahmoille voi sopia paremmin kevyt puhekielinen vääntäminen kuin kirjakieli, mutta ylilyöntejä kannattaa välttää; oikea käyttö vaatii taitavan ja kokeneen kääntäjän. Yleensä ottaen varmin ratkaisu on käyttää kirjakieltä käännöksissä. Jotkut menevät niin pitkälle, että kirjoittavat niin puhdasta suomea kuin osaavat pilkkuineen päivineen. Taitava kääntäjä osaa myös leikkiä pilkkujen ja muiden välimerkkien käytöllä. Pilkutus on tehokas apukeino rytmityksessä ja harkittu pilkkujen pois jättäminen parantaa usein luettavuutta. Sen kyllä huomaa, milloin pilkku on jätetty pois tarkoituksella.

Parhaimmillaan katsoja voi lukea tekstiä sitä mukaan, kun hahmot puhuvat. Liika tiivistäminen ei siis sekään ole hyväksi, jos puhetta tulee paljon. En myöskään pidä siitä, jos yksittäinen sana on suomennettu vähintään kolmella. Tällaisiinkin tapauksiin törmää hyvin usein. Myös esimerkiksi Lunar-settauksesta olisi usein apua ja sitä käytetään minusta turhan vähän. Se tarkoittaa, ettei kaikki teksti ilmesty kerralla näkyviin vaan puhetta mukaellen.

Käännösten asettelussa on eroavaisuuksia. Useimmat fansubbaajat laittavat eri hahmojen puheet eri riveille, kun taas jotkut ammattikääntäjät käyttävät "puheviivoja". Suomenkielisissä julkaisuissa on alettu käyttämään viivaa useammalla rivillä jatkuvien virkkeiden pätkimiseen. Siinä on joitain etuja englanninkielisten suosimaan kolmen pisteen käyttöön nähden. Kolmea pistettä (eli ellipsiä) käytetään useimmiten ilmaisemaan katkeavaa lausetta, mutta toimii se joskus tehokeinonakin. Kääntäjillä on takataskussa myös muutama muu kikka joilla saadaan käännökset lähemmäksi puhuttua. Tavalliset katsojat eivät yleensä edes tiedosta näitä asioita.

---

Yhteenvetona voisin todeta, että käännösten laatu riippuu useimmiten täysin yksittäisistä kääntäjistä eikä yleistyksiä saa tehdä. Useimpia katsojia kiinnostaa enemmän animen katsominen kuin kääntäjien tekemät käännösratkaisut, ja parhaimmillaan katsojan ei tarvitse kiinnittää käännökseen huomiota. Animea ei voi suomentaa aivan samaan tyyliin kuin muita sarjoja ja elokuvia. Fansubit tarjoavat monia etuja virallisiin julkaisuihin nähden, mutta kaikki käytännöt eivät ole niissäkään parhaita mahdollisia. Käännökset tulisi tehdä aina katsojakunnan mukaan.