keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Soul Society ja sen hallinto

Tämänkertainen aihe kiinnostanee lähinnä Bleachin faneja, joihin voinen luokitella itsenikin. Parasta varmaan kertoa heti alkuun suhteestani sarjaan. Pidin sarjasta heti ensimmäisellä kerralla siihen tutustuessani (skanlaatio), mutta en varsinaisesti "fanittanut" sitä ennen kuin aloitin subbaamisen. Viime aikoina olen puuhaillut sen verran paljon sarjan kanssa, että olen väistämättä jäänyt koukkuun. Pidän anime-versiosta ihan yhtä paljon kuin mangasta. BRF:n käännöksestä saatan kertoa joskus enemmänkin.

Sitten asiaan. Minua alkoi kiinnostaa Soul Societyn ("Sielujen yhteiskunta") hallinto ja erityisesti armeija. Bleach ei ole ainoa sarja, jossa on armeija on keskeisessä asemassa, mutta harvoin törmää yhtä omaperäiseen vallanjakoon. Hallintomuoto on muutenkin hieman erikoinen. Minua kiinnostaa myös sarjassa käytetyt nimitykset, joten pohdin tässä niitäkin. Tämän ei ole tarkoitus olla kattava kuvaus Soul Societystä, vaan käsittelen lähinnä itseäni kiinnostavia asioita.

Käytän tässä (pientä vastenmielisyyttä tuntien) nimitystä "Soul Society", koska niin se muotoillaan japaninkielisessä versiossakin – en kyllä tajua miksi. Soul Societyyn kerääntyvät kuolleiden sielut, joten se muistuttaa hieman meidän taivas-käsitettämme. Shinigamit, "kuoleman jumalat", voi ajatella taivaallisena sotajoukkona, enkeleinä. Halukkaat keksivät varmaan muitakin yhtäläisyyksiä taivaaseen ja muihin "toisiin maailmoihin". Ehkä on kuitenkin luontevampaa verrata shinigameja samuraihin ja yhteiskuntaa Japaniin.

Soul Societyn kulttuuri muistuttaa monilta osin Japanin feodaalikauden kulttuuria (tarkemmin Edo-kauden), mutta siinä on myös moderneja piirteitä. Teknologinen osaaminen on osittain korkeaa (tietokoneitakin on), mutta perustuu suurelta osin "magiaan". Rakennusarkkitehtuuri on japanilaista ja shinigamit asuvat muurien ympäröimässä shirossa eli japanilaisessa linnoituksessa. Tämän laajan, ympyrän muotoisen asuinalueen nimi on Seireitei (~"puhtaiden sielujen hovi"). Muurien ulkopuolista aluetta, jossa pääosa kuolleiden sieluista asuu, kutsutaan Rukongaiksi (~"harhailevien sielujen kaupunki"). Tässä on kuva. Rukongai on jaettu ilmansuuntien mukaan neljään osaan, joissa jokaisessa on 80 aluetta.

Ikääntyminen on hitaampaa Soul Societyssä ja shinigamit voivat saavuttaa jopa tuhansien vuosien iän. Soul Societyssä kuolleet syntyvät uudelleen elävien maailmaan. Shinigamien tehtäviin kuuluu lähettää elävien maailmassa kuolleiden sielut Soul Societyyn/helvettiin, tuhota hollow't (taivutus heittomerkillä) ja valvoa samalla kahden maailman "sielutasapainoa". Soul Societyyn pääsee Senkaimon nimisen portin läpi. Soul Societyn ja elävien maailman välistä aluetta kutsutaan Dangaiksi. Siinä oli joitain yleistietoja maailmasta. Sitten pääaiheeseen.

Shinigamit voi ajatella Soul Societyn hallitsevana yläluokkana. Soul Societyn valtimuoto on periaatteessa monarkia, koska siellä on kuningas. Kuningas kuitenkin puuttuu erittäin vähän yhteiskunnan asioihin vaan elelee omassa ulottuvuudessaan Kuninkaallisen vartiokaartin (aka 0. yksikkö, kirjoittaisin isolla) suojelemana. Käytännössä ylin päätäntävalta onkin keskuskomitea 46:lla (中央四十六室, sanatarkasti suomennettuna "keskushuone 46", kirjoitetaan mielestäni pienellä). Keskuskomitea 46 koostuu 40 viisaasta ja 6 tuomarista, jotka ovat valittu enimmäkseen ylimystön keskuudesta. En löydä mainintaa, onko heillä lainsäädäntövalta, mutta ainakin he päättävät merkittävimmät tuomiot. Soul Societyssä on omat lakinsa, joiden rikkomisesta voi seurata vankeus, maanpako tai teloitus. Esimerkiksi kapteenin kimppuun käyminen luokitellaan maanpetokseksi. Soul Societyssä on myös ylimystö, jolla silläkin on merkittävästi valtaa. Neljää sukua pidetään muita korkea-arvoisempina (niihin kuuluvat Kuchikin ja Shihōin klaanit). Shiba-klaanikin oli korkeassa asemassa, mutta menetti sen. Soul Society on siis jossain määrin myös aristokratia.

Armeijalla on hyvin merkittävä asema Soul Societyssä ja erityisesti kapteeneilla on paljon valtaa. Armeija on jakautunut kolmeen erilliseen osaan: Gotei 13 (護廷十三隊), kidōshū (鬼道衆) ja onmitsukidō (隠密機動). Määritän nyt tarkemmin nuo termit ja annan suomennukset. Olemme jättäneet Gotei 13:n tuohon muotoon, koska se on simppeli ja lyhyt. "Hovin kolmetoista vartioyksikköä" menisi suomennuksesta, mutta ei se aivan tarkka ole. Termi vastaa puolustusvoimia (huom. pienellä) ja kirjoitetaan isolla aivan kuten esim. Wehrmacht. Gotei 13:n pahin ongelma on taivutus, joka on hieman erikoinen. Kidōshū sen sijaan ei ole oikein kiva muoto ja se toimii paremmin suomennettuna esim. "Kido-joukot". Se kirjoitetaan isolla, koska kyse on yksittäisen joukko-osaston nimestä (en ole varma). Kyseessä on kidō-voimiin (esim. "paholaisvoimat" tai "demonitaikuus") erikoistunut yksikkö, jonka toiminnasta tiedetään hyvin vähän. Onmitsukidōn voi suomentaa vaikka ihan pelkästään "erikoisjoukot" tai jotain tyyliin "Varjojoukkue" (englanniksikin vaihtelee). Tässä tapauksessa "erikoisjoukko" koostuu useista yksiköistä (viisi), joten sen voi varmaan kirjoittaa pienellä. Lisäksi on vielä se Kuninkaallinen vartiokaarti, jonka voi ajatella olevan sotilaallinen yksikkö.

Gotei 13 koostuu nimensä mukaisesti 13 yksiköstä. Puhuessani "yksiköistä" tarkoitan asevoimien sotilasyksikköä. Muista nimityksistä "divisioona" on myös varsin sopiva erinäisistä syistä (komppania, rykmentti, joukkue, prikaati yms. menettelevät, mutta eivät aivan parhaita vaihtoehtoja ole). Olen tottunut yksikkö-sanaan, joten käytän sitä. Gotei 13:lla on ylikomentaja (総隊長, sōtaichō), joka on samalla myös 1. yksikön kapteeni, joten "kenraali" ja sen johdokset eivät oikein toimi. Ylikomentajalla on jonkin verran valtaa ylitse muiden kapteenien ja itse asiassa hänelle siirtyi hyvin suuri päätösvalta erään juonimutkan kautta. Kolmeatoista yksikköä komentavat kapteenit (隊長, taichō, "yksikön komentaja"). Kapteeni on hyvä nimitys senkin puolesta, että oikean maailman kapteenit komentavat suunnilleen samankokoisia yksiköitä (kooksi jossain arvioitu 200-500). Kapteenin alapuolella ovat luutnantit (副隊長, fukutaichō, "apulaiskapteeni"). Luutnantti on hyvä nimitys, koska ainakin Englannin armeijassa komentajan apulaista kutsuttiin aikoinaan luutnantiksi. Luutnantti hoitaa tässäkin tapauksessa juoksevia asioita ja seuraa lähes aina kapteeniaan. Luutnantin alapuolella upseerit ovat asetettu numerojärjestykseen lähtien kolmesta ja suurin numero on 20 (kovinkaan montaa ei olla mainittu nimeltä). Alapuolella ovat sitten heikommat shinigamit ("miehistö", "varusmiehet", "jääkärit", "sotamiehet", "nurmiporat" tjs).

Armeijan arvojärjestys perustuu puhtaasti henkilöiden voimaeroihin. Kapteenit ovat selkeästi muita voimakkaampia ja kapteeniksi pääsemisen perusedellytyksenä on bankain hallitseminen (varmaan ainoana poikkeuksena Zaraki Kenpachi). Kapteeneilla on muutenkin jonkin verran enemmän tietoa ja taitoa kuin muilla. Luutnantit hallitsevat yleensä vähintään shikain ja alemmat upseerit eivät välttämättä sitäkään. Voimaan perustuva asema aiheuttaa sellaisen pienen ongelman, että vaikka mitkä kahelit voivat päästä kapteeneiksi. Kapteeniksi pääsemiseen on kolme tapaa: testi, suosituksia tarpeeksi monelta kapteenilta tai edellisen kapteenin kukistaminen (kaikissa reunaehtoja). Ylimystön on muita helpompi päästä korkeaan asemaan armeijassa, joten pelkkä voima ei ratkaise. Shinigamien kouluttamista varten on perustettu oppilaitos, jonka varsinaista nimeä ja suomennustamme en valitettavasti nyt löytänyt – olkoon vaikka "Shinigami-instituutti". Sekin esiintyi jossain jaksossa, mutta tarkempia tietoja ei koulutuksesta annettu. Shinigamiksi päästäkseen täytyy omata tavallista korkeampi reiryoku ("sielunvoima"). Rukongain tavallinen väki samaan aikaan sekä pelkää että arvostaa shinigameja, ja jo koulutukseen pääseminen on iso juttu. Shinigamit elävät pääosin muusta yhteiskunnasta erillään Seireiteissä, kuten taisin jo mainita.

Jotkin yksiköt ovat erikoistuneet. Tällaisia yksiköitä ovat mm. 4. (lääkintä), 5. (viestinvälitys), 9. (uutisointi) ja 11. (lähitaistelu zanpakutoilla) mutta myös 1., 2. ja 12. yksikön voi ajatella olevan siitä erikoisia, että niiden komentajilla on muitakin vastuista (1. yksikön kapteeni on ylikomentaja, 2. yksikön viisi upseeria erikoisjoukkojen komentajia ja 12. yksikön yhteydet Teknologiavirastoon (alkuperäistä nimeä en löydä)). Jokaisen yksikön tunnuksessa on jotain symbolisoiva kukka. Tämä tunnus löytyy esim. luutnanttien käsivarsinauhasta Gotei 13:n yhteisen tunnuksen (vinoneliö) sisältä. Gotei 13:n univormu on nimeltään shihakushō, ja se koostuu valkoisesta shitagista, mustasta hakamasta ja kosodesta sekä valkoisesta vyöstä (kunhan kopsasin tuon tiedon, en tiedä enempää). Kapteeneilla on usein tämän päällä vielä valkoinen haori (ei aivan samanlaiset), jonka selkäpuolella on yksikön numero vinoneliön sisällä. Kapteeneiden asusteissa on myös muita yksilöllisiä piirteitä (kuva kapteeneista).

Tämä kirjoitus karkasi aivan käsistä, joten taidan lopettaa sen nyt. Monia asioita jäi käsittelemättä tarkemmin ja tuli lätistyä kaikkea turhaakin. Lisätietoja faneille löytyy esim. täältä (päälähteeni noin ylipäätään). Käsitteiden pyöritystä tein lähinnä, koska se kiinnostaa minua oikolukijana. Tästä sarjasta voisin oikeastaan kirjoittaa joskus myöhemminkin...

keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Oikolukijan työstä

"Oikoluku? Wordissa taisi ainakin olla..." Useimmilla ihmisillä ei ole juuri tuon tarkempaa käsitystä oikoluvusta tai oikolukijan tehtävistä. Oikoluku on eräs fansubbauksen työvaiheista, ja ajattelin nyt kertoa omat kokemukseni. En ole itse lukenut mitään opasta aiheesta, joten olen oppinut kaiken kantapään kautta. Laadin tämän kirjoituksen erityisesti uusille oikolukijoille, ettei heidän tarvitse rasittaa päätään yhtä kovasti. Toivottavasti muut tämän lukijat oppivat arvostamaan oikolukijoidenkin tekemää työtä.

"Kääntämisellä" tarkoitetaan yleensä pikemminkin suomentamista kuin sanatarkkaa kieleltä toiselle muuttamista, ja tämän eron hahmottaminen on hyvä alku. Viimeistään tässä vaiheessa on myös hyvä luopua harhakuvitelmasta, että jakson kääntäminen on nopea prosessi, jossa kaksi läpikäyntiä riittää hyvin – ensimmäisellä läpikäynnillä käännetään ja toisella korjataan virheet. Niin toimimalla saa alkeellisen käännöksen aikaiseksi, mutta laatuun vaaditaan useampi läpikäynti ja paljon aikaa; muutama tunti ei riitä alkuunkaan! En osaa sanoa, montako kertaa käännös on hyvä käydä läpi ennen julkaisua, koska se riippuu tilanteesta. Hitaasti ja huolellisesti tehty käännös ei välttämättä tarvitse montaakaan läpikäyntiä, kun taas hutaistu käännös vaatii useita ennen kuin laadusta voidaan edes puhua. Yhteen laadukkaaseen jakson käännökseen saattaa tuhraantua aikaa kaikkiaan toistakymmentä tuntia.

Animen käännös on hyvä käyttää sekä japania että suomea osaavien henkilöiden käsissä ennen julkaisua. Oikolukija edustaa suomen osaamista. Oikolukijan päätehtävänä on tarkistaa kielen sujuvuus ja oikeellisuus; oikolukija on vastuussa lopullisen version yleisestä kieliasusta. Olen havainnut laadun kannalta vähintään yhtä merkittäväksi tehtäväksi käännösten tiivistämisen. Yksinkertaistettuna asian voisi ilmaista niin, että kääntäjä muotoilee virkkeen asiasisällön ja oikolukija ilmaisee sen tiivistettynä. Kääntämisessä ylipäätään on tärkeintä merkityssisältöjen välittäminen eikä "sanatarkkuus". Oikolukija karsii pois turhat sanat ja lyhentää liian pitkiä virkkeitä siten, että ajatus taustalla säilyy suunnilleen samana. Oikolukija voi myös yleensä muuttaa käännöstä, jos se ei hänen mielestään ole sopiva tilanteeseen.

Erillistä oikolukijaa ei periaatteessa tarvitsisi lainkaan. Tarpeeksi taitava kääntäjä osaa itse havaita ja korjata virheensä; kaikki eivät edes halua muiden koskevan töihinsä. Ammattikääntäjät tekevätkin käännökset käsittääkseni alusta loppuun itse. Fansubbaajien puolella sen sijaan osaaminen on usein rajallista, mistä syystä käännösten kierrätys ja korjailu on yleistä. Samalla saadaan työtaakkaa jaettua ja pidettyä harrastus mielekkäänä. Erillistä oikolukijaa puoltaa myös se seikka, että omille virheilleen saattaa olla sokea.

Olen alkanut jaotella kääntämisprosessin useampaan vaiheeseen ja hahmottelin mielessäni laadun portaat. Portaiden alinta tasoa on vaikea määrittää, koska en itse osaa edes kuvitella huonointa mahdollista käännöstä. Sen sijaan minulla on hämärä mielikuva ylimmällä portaalla sijaitsevasta "täydellisestä käännöksestä". Todellisuudessa sellainen on mahdottomuus, mutta ihanteet ovat olemassa tavoittelua varten. Käytännössä yleensä määritetään alaraja (alin porras) käännöksen laadulle ja tehdään töitä sen mukaan. Ajatusmallissani portaalta toiselle noustaan käymällä läpi käännöstä aina uudestaan. Yhdellä läpikäynnillä voidaan harpata useampia portaita kerralla.

Oikolukijan työtaakka riippuu hänen saamansa käännöksen laadusta. On erittäin turhauttavaa saada eteensä suoraan enkkusubeista yhtään muotoilematta tehty käännös. Pahimmillaan oikolukija saattaa joutua kääntämään lähes kaiken uudestaan, jos huono laatu ei tyydytä. Hyvään laatuun vaaditaan silloin useampi oikoluku, koska energia menee alkuun pahimpien kirotusvirheiden ja käännösmokien korjailuun. Mitä parempi kääntäjän tekemä käännös on, sitä helpompi sitä on hioa eteenpäin ja sitä paremmin oikolukija pääsee tekemään varsinaista työtään. Oikolukijan päätehtävä ei tosiaankaan ole kääntää! Helpoimmillaan oikoluku on puolestaan pelkkää kirotusvirheiden metsästystä. Tästä "kevyestä oikoluvusta" olen käyttänyt nimitystä laaduntarkkailu, vaikka se termi tarkoittaakin hieman eri asiaa. Käännöstä on mahdollista pyörittää myös useamman subbaajan kautta, mikä parantaa laatua mutta saattaa aiheuttaa ylimääräistä häslinkiä.

Oikolukijan näkökulmasta oikeakielisyys on tärkeää. Suosittelen kiinnittämään huomiota erityisesti yhdyssanoihin, alkukirjainten kokoon, sanojen taivutukseen, anglismeihin ja pilkutukseen. Joudun itse katsomaan erityisesti hankalat yhdyssanat usein kielenhuollon oppaista. Muut säännöt ja yleiset virheet oppii ajan myötä, joten en tässä kirjoituksessa käsittele niitä sen enempää. Pilkutuksen perussäännöt on hyvä hallita, että niitä voi soveltaa. Oikolukija päättää pilkutuksesta, mutta se ei ole kriittisimpiä tehtäviä.

Vaikka oikolukija onkin hyvän suomen edustaja, ei hänen tarvitse olla kielipoliisi tai pilkunviilaaja. Esimerkiksi puhekieli sopii joidenkin hahmojen suuhun hyvin. Käännöksissä voi käyttää hyvinkin luovia ilmaisuja, jos ne sopivat tilanteeseen eivätkä ole häiritseviä. Kääntäjä on oikolukijaa enemmän vastuussa hahmojen puhetyylistä ja sanavalinnoista, mutta työnjako ei ole kiveen kirjoitettu. Oikolukija voi yrittää yhtenäistää eri kääntäjien töitä ja tarkistaa asianmukaisen tehosteiden käytön. Tehosteiden kanssa ei noin yleensä ottaen kannata liioitella. Ajoitusten tai rivitysten muuntelu ei välttämättä kuulu oikolukijalle, mutta voi sellaistakin tehdä ryhmästä riippuen. Sarjaan kuuluvien tai muuten vain erikoisten sanojen kirjoitus aiheuttaa usein hankaluuksia. Kannattaa yleensä neuvotella kääntäjän kanssa ennen sellaisten muuntelua.

Kääntäjän ja oikolukijan suhde on tärkeä. Oikolukija ei voi tehdä hyvää työtä, jos hän joutuu jatkuvasti pelkäämään kääntäjän negatiivista suhtautumista muutoksiin. Toisaalta oikolukijan on osattava kunnioittaa kääntäjän tekemää työtä ja ratkaisuja. Parhaimmassa tapauksessa kommunikaatio pelaa ja epäselvistä kohdista voi neuvotella suoraan. Molemmille osapuolille on oltava selvää, paljonko oikolukija voi vaikuttaa käännökseen. Jos oikolukijalta ei haluta muuta kuin kirotusvirheiden korjausta, on turha tehdä sen enempää. Työnjakoa voi muuttaa tilanteen mukaan, kunhan omat tehtävät, vastuut ja vapaudet ovat selviä kaikille.

Oikoluvun toiminta käytännössä lienee helpointa selittää kertomalla omasta tavastani. Minä saan käsiini käännetyn ja ajoitetun tekstitystiedoston(.ass), joka on käynyt myös japania osaavan muokattavana. Omasta mielestäni kunnon oikolukuun tarvitsee myös videotiedoston, joten hankin sellaisen. Ei sillä oikeastaan ole väliä, onko videossa tekstitystä vai ei, koska tärkeintä on nähdä ruudun tapahtumat ja kuulla hahmojen puhe (helpottaa tietysti, jos tajuaa puheesta jotain). Minulla on tapana laittaa video pyörimään toiseen ikkunaan ja avata subit tekstinkäsittelyohjelmaan (yleensä Notepad++). Toinen vaihtoehto on käyttää suoraan Aegisubia tai vastaavaa, mutta se on ihan makuasia. Sitten vain alan käymään läpi käännöstä pausetellen videota jatkuvasti ja tehden korjailuja. Saatan pysähtyä pohtimaan hankalia kohtia pitkäksikin aikaa.

Minulla on tapana käydä teksti läpi vielä toiseen kertaan nopeasti. Sen teen ihan vain selaamalla tai sitten laitan tekstitykset pyörimään esim. Aegisubissa videon päälle (dummykin riittää). Toisella kerralla on tarkoitus metsästää loput kirotusvirheet, tarkistaa rytmitys ja mahdollisesti muokkailla vielä lauseita. Sen jälkeen voinkin laittaa subit eteenpäin lopputarkasteluja ja julkaisua varten. Aikaa koko operaatioon menee minulta yleensä vähintään pari tuntia riippuen alkuperäisen käännöksen laadusta ja omasta jaksamisestani. Alkuvaiheessa saattoi mennä huomattavasti pidempäänkin.

Kirjoitus poukkoili vähän sinne sun tänne, joten lyhyt yhteenveto lienee paikallaan. Oikolukija vastaa melko pitkälti julkaisun kielellisestä laadusta. Kääntämisen voi ajatella prosessina, joka etenee tasolta toiselle, ja käännöksen laatu paranee jokaisella läpikäynnillä. Taitava kääntäjä voi tehdä oikoluvun itsekin, mutta fansubeissa tekstitys pyöritetään yleensä ainakin muutaman henkilön kautta. Oikoluku voi aiheuttaa ristiriitoja tiimien sisällä, jos tehtävät ja vastuut eivät ole selviä kaikille. Hyvissä käännöksissä tärkeintä on tekstin luettavuus ja merkityssisältöjen säilyminen. On hyvä muistaa, ettei "yhtä oikeaa" käännöstä ole olemassakaan, vaan pelkästään erilaisia muotoiluja.

keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Suomeksi vai englanniksi?

Yhden miehen sotani harrastajien "vääriä käsityksiä" vastaan jatkuu. Tämä viesti on vastineeni aina silloin tällöin esitettyyn väitteeseen englanninkielisten käännösten paremmuudesta. Hävettää myöntää itsekin ajatelleeni niin joskus aikoinaan. En enää edes muista, miksi pidin enkkusubbeja parempina – ei siihen varmaan mitään järjellistä syytä ollut. Nyt tiedän enemmän ja tässäkin asiassa olen mielestäni... jos en ihan "oikeassa" niin ainakin oikeilla jäljillä. Ei tämä ole sitten tarkoitettu suomijulkaisujen mainospuheeksi, vaikka voi se sellaisenakin toimia; omaa jorinaani tämä on tälläkin kertaa. Saatte jälleen tuta vahvan mielipiteeni!

Suomi on mielestäni erittäin hieno kieli eikä suomalaisilla pitäisi olla mitään syytä häpeilyyn. Suuresti kunnioittamani Tolkienkin ihastui suomen kieleen ja otti siitä paljon vaikutteita quenya-haltiakieleensä. Äidinkielensä vihaajat saavat puolestani painua vaikka Amerikkaan! Kysymys kuuluukin, sopiiko suomi animeen ja mangaan? Muotoilen kysymyksen uudestaan: miksi englanti sopisi paremmin? Luulen vihdoin ymmärtäväni syyn tähän näkemykseen. Jätän mangan pois käsittelystäni, vaikka samat asiat pätevät siihen.

Englantia tunkee nykyään joka tuutista; pelit, musiikki, TV-sarjat, elokuvat, nettisivut ja monet muut ovat nykyään enimmäkseen englanniksi. Nuoret saattavat kuulla/nähdä englantia viihteessä enemmän kuin äidinkieltään. Englannin osaamista arvostetaan, ja monet nuoret menestyvätkin enkussa paremmin kuin muissa aineissa. Englanti murtautuu myös (erityisesti nuorten) kielenkäyttöön, ja suomeen on tullut paljon uusia lainasanoja – kieli monipuolistuu, mikä ei sinänsä ole huono asia. Vaikka pidänkin hyvästä suomesta, käytän itsekin paljon lainasanoja ja törmään englantiin jatkuvasti. En rakasta sitä kieltä ja itse asiassa halveksun amerikkalaisen kulttuurin monia piirteitä. Eräs syyni katsoa animea on tympääntyminen amerikkalaisiin sarjoihin. Joidenkin sarjojen enkkudubit ovat puolestaan jotain aivan kauheaa, koska hahmot eivät enää ole japanilaisia vaan amerikkalaisia! Anteeksi, eksyin taas aiheesta...

Monille harrastajille ensikosketus animeen tulee juuri englanninkielisten fansubien kautta. Siitä syntyy harha, että englanti kuuluu olennaisena osana sarjoihin. Englantia pidetään myös hivenen eksoottisena, kun taas suomi on turhan "tavallinen". Harrastajat alkavat pitää englanninkielisiä käännöksiä jotenkin autenttisempina kuin suomenkielisiä, vaikka ei asia ole lainkaan niin; niissä käännöksissä on samalla tavalla ongelmia ja puutteita. Olen vertaillut muutamien ryhmien subeja keskenään ja samalla havainnut huomattavia eroja laadussa ja lauseiden merkityssisällöissä – "tarkkuudesta" puhuminen on ylipäätään naurettavaa.

Minulle on fansubbaajana kehittynyt selvästi aiempaa kriittisempi silmä kaikkia käännöksiä kohtaan. Huomaan nykyään kielioppi- ja kirjoitusvirheitä jopa englanninkielisistä käännöksistä, vaikka sen(kin) kielen taitoni ovat rajalliset. Kohtuullisen suuri osa niistäkin käännöksistä on oikeasti melko huonolaatuisia. Juuri tätä asiaa eivät harrastajat ymmärrä iästä riippumatta. Se johtuu hyvin yksinkertaisesta syystä: harva osaa englantia kuin natiivi puhuja.

Eräs syy katsoa enkkujulkaisuja on kuulemma englannin oppiminen. Ihan hyvä syyhän se on, mutta siitä päästään seuraavaan kysymykseeni: miksi animea ylipäätään katsotaan? Itseäni kiinnostaa sarjan katsominen enemmän kuin kielten oppiminen, ruudulle pomppivat kulttuuritriviat tai käännösvirheiden metsästys. Aion opetella japania tarpeeksi, että voin katsoa jonakin päivänä ilman tekstityksiä. Siihen asti haluan käännösten olevan mahdollisimman huomaamattomia ja katselua häiritsemättömiä.

Englanninkielisissä käännöksissä on sellainenkin huono puoli, että osa niiden katsojista ei osaa englantia edes riittävään ymmärtämiseen. Ei ole kovinkaan mukavaa, jos osaa lauseista ei ymmärrä lainkaan tai joutuu välillä katsomaan sanoja sanakirjasta. Se on yksi syy, miksi suosin suomalaisia käännöksiä ja suosittelen niitä muillekin; suomalaisten on helpompi ymmärtää suomea.

Suomenkieliseen animeen totuttelu vie hetken aikaa – puhun kokemuksesta. Totuttelun jälkeen niitä pystyy katsomaan vallan hyvin, jos laatu on riittävän hyvä. On eräs paha ongelma: suomalaiset osaavat liian hyvin suomea! Siinä missä enkkukäännös saa olla melkoista kuravelliä, että harrastaja löytää siitä virheitä, on suomenkielisellä versiolla aivan eri luokan vaatimukset. Hoono soomi sattuu nopeasti silmiin ja kohta ollaan foorumeilla itkemässä surkeaa tekstitystä (huonoa suomea käyttäen tietysti). Tämä on ikävää, mutta totta.

Onko suomella mitään etuja englantiin nähden vai onko taistelu hävitty heti alkuunsa? Sanotaanko näin, että molemmissa kielissä on omat hyvät puolensa. Olen itse havainnut Lunarin pystyvän muotoilemaan jotkin lauseet BRF:ää paremmin, mutta toisaalta aika usein lauseet kuulostavat paremmalta suomeksi. Jotkin asiat on mahdollista ilmaista tiiviimmin englanniksi. Suomen kieli puolestaan taipuu moneen, kun taas englanti on kohtuullisen rajoittunut rakenteiltaan. Voisin kirjoittaa eroavaisuuksista enemmänkin, mutta siihen ei taida olla tarvetta tällä kertaa. Suomessa on ainakin paremmat kiroukset ja solvaussanat. ^_^

Kuvitellaanpa seuraava tilanne. Teidän on valittava kahdesta laadukkaasta käännöksestä, joista toinen on suomenkielinen ja toinen englanninkielinen. Tässä on oma ohjeeni: jos haluatte katsoa animea ja ymmärtää kaiken ruudulla sanotun, katsokaa suomenkielinen. Jos taas haluatte opetella englantia tai pöyhkeillä sen osaamisella, katsokaa englanninkielinen. "Oikeat" otakut katsovat tietysti suoraan japaniksi...

Yhteenvetona voisin – jälleen kerran – todeta suomen sopivan animeen aivan yhtä hyvin kuin englannin. Harhakuvitelma englannin paremmuudesta syntyy harrastajien vähäisestä kielten osaamisesta, vaikka perustelu on usein päinvastainen. Englannin suosio ei ylipäätään johdu kielen hyvyydestä vaan asemasta. Joissain tapauksissa suomenkielinen käännös pesee lattian englanninkielisellä, mutta päinvastaisiakin tapauksia on nähty. Tärkeintä on tietysti julkaisun laatu ja saatavuus; katsoja haluaa katsoa parasta laatua ja mahdollisimman helposti. Huomatkaa, etten puhunut pelkästään fansubeista tai käsitellyt tällä kertaa muita kiistakysymyksiä – lukekaa aiemmat postaukseni. Japanin lokalisoinnistakin kirjoitin aivan vasta.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Kyselyiden tuloksia 1

Nyt olen järjestänyt viisi kahden viikon kyselyä tässä blogissa. On aika vetää vähän yhteen blogin alkutaivalta ja kyselyiden tuloksia.

Tämä on sujunut jopa paremmin kuin odotin. Olen ollut melko tyytyväinen tähänastisiin kirjoituksiini ja aiheita on löytynyt helposti. Minulla on monia aiheita vielä mielessä kypsymässä tulevaa varten (ehdotuksia otan aina vastaan). Vielä tässä riittää intoa naputtaa. Tyyli on ollut alusta asti melko asiallinen, koska se tuntuu nykyään luontevimmalta itselleni. Alussa oli tarkoitus laittaa kuvia mukaan teksteihin, mutta totesin, ettei niitä oikeastaan tarvitse. Voin muuten julkaista muidenkin kirjoittamia tekstejä pyynnöstä, jos katson ne soveliaiksi blogiini. Sähköpostit voi laittaa osoitteeseen fanipalvelua (ät) gmail.com.

Kommentteja kirjoituksiini on tullut melko vähän, vaikka niitä on mahdollisuus jättää täysin anonyymisti. Palautetta olen saanut lähinnä irkissä. Vaikka kirjoitankin enimmäkseen itselleni, haluan muidenkin lukevan tekstejäni ja antavan palautetta. Eriävien mielipiteiden esittämistäkään en pistä pahakseni (tahallista trollausta en sen sijaan siedä!). Kirjoitelkaahan kommentteja! Voisin kyllä usein ottaa lukijani paremmin huomioon (ja jättää tällaiset turhat ajatukset kirjoittamatta). Nyt nämä naputukseni ovat melkoista ajatusvirtaa ja lukijoiden kannalta luokkaa TL;DR. Toivottavasti jotkut jaksavat näitä lukea ja saavat jotain itselleen.

Kyselyiden vastaajamääristä saan hieman osviittaa, montako ihmistä blogiani oikeasti lukee. Osa lukee varmaan pelkkää syötevirtaa, mutta toisaalta tämä järjestelmä ei estä samaa henkilöä äänestämästä useampaa kertaa. Bloggerin kommenttisysteemi on melko rajoittunut; käytännössä voin lisätä kyselyn ja poistaa sen. Tuloksetkin jouduin kopioimaan käsin talteen. Ei näistä tuloksista voi paljoakaan johtopäätöksiä vetää otannan pienuuden ja valikoitumisen vuoksi. Mukaviahan kyselyt noin ylipäätään ovat, ja saan hieman hyödyllisiä lisätietoja lukijakunnastani. Alla on viiden ensimmäisen kyselyn tulokset.

Katsotko fansubeja? (25.1-8.2)
Päivittäin – 8 (36%)
Usein – 11 (50%)
Joskus – 2 (9%)
Harvoin – 0 (0%)
En koskaan – 1 (4%)
Yhteensä 22
Aika odotettu tulos tässä ensimmäisessä kyselyssä. Hieman olen yllättynyt siitä, että päivittäin katsoo noinkin suuri osa vastaajista.

Osaatko japania? (9.2-22.2)
Kuin natiivi puhuja – 0
Pystyn kommunikoimaan – 0
Ymmärrän kuulemani – 4 (25%)
Välttävästi – 2 (12%)
Muutamia sanoja – 8 (50%)
En sanaakaan – 2 (12%)
Yhteensä 16
Äänestäjien määrä laski jostain syystä, kun sen oli tarkoitus nousta. Taisin pelottaa osan pois heti kättelyssä... Yllättävää tässä tuloksessa on, ettei kukaan väittänyt pystyvänsä kommunikoimaan japaniksi. Osa sentään väittää ymmärtävänsä kuulemansa. Sekin minua yllätti, ettei jotkut osaa sanaakaan. Taisivat sattumalta törmätä blogiini...

Paras animen jakelumuoto? (23.2-8.3)
TV – 3 (16%)
DVD/Blu-ray – 2 (11%)
Torrentit – 12 (66%)
Striimaus – 0
Jokin muu – 1 (5%)
Yhteensä 18
Olen tyytyväinen, ettei kukaan valinnut striimausta tuosta listasta. Kaksi kolmasosaa valitsi torrentit. Jotkut haluavat enemmän animua telkkariin – kelpaisi minullekin. "Jokin muu" on esimerkiksi IRC-jakelu, muut p2p-verkot, FTP, elokuvateatteri tai homeiset VHS:ät.

Ikäsi? (9.3-22.3)
< 15 – 3 (15%)
15-19 – 6 (31%)
20-24 – 5 (26%)
25-34 – 4 (21%)
> 34 – 1 (5%)
Yhteensä 19
Tätäkin piti kysyä, kun itseäni kiinnosti lukijoideni ikäjakauma. Aika odotetun tasainen jakauma tästä tuli. Harrastajia on monesta ikäryhmästä. Nuorimpia on periaatteessa eniten, mutta eiväthän he tänne eksy kuin vahingossa.

Montako sarjaa olet katsonut? (23.3-5.4)
Liian monta – 6 (20%)
Monta sataa – 6 (20%)
Reilun sata – 2 (6%)
Kymmeniä – 15 (50%)
Muutamia/en yhtään – 1 (3%)
Yhteensä 30
Tämä oli aika kiinnostava kysely. Äänimääräkin lähti yllättäen nousuun. En määrittänyt tarkemmin tuota "sarjaa", mutta suurin osa varmaan tulkitsi sen oikein. Kyse on siis animesarjoista, enkä tässä vaatinut, että sarja olisi pitänyt katsoa kokonaan. "Liian monta" on subjektiivinen asia. Yllättävän moni on katsonut enemmän kuin sata sarjaa. Harrastajien normaalimäärän oletin olevan kymmeniä ja tämä tulos tukee sitä.

Seuraava kysely on jossain määrin merkityksellinen: miten Bleachin tekniikoiden nimet pitäisi kirjoittaa? Tuolla "Jap.+suom." tarkoitan, että tekniikat kirjoitetaan japaniksi ja laitetaan suomennus esim. sivun laitaan. "Sekaisin" tarkoittaa, että tyyli valitaan tekniikkakohtaisesti. Vaihtoehdon "Ruotsiksi" laitoin tuohon vitsinä. Jos vastauksia saadaan tarpeeksi ja tulos on selvä, voi sillä olla jotain vaikutusta Sangatsun ratkaisuun (ei tosin välttämättä...) Lupaan lähettää tuloksista sähköpostin Sangatsulle. Kertokaa siis mielipiteenne.

torstai 2. huhtikuuta 2009

Bleach suomeksi

Kyseistä mangaa aletaan julkaista heinäkuussa 2009, sanotaan Sangatsun ilmoituksessa parin päivän takaa. Päätin kommentoida asiaa tännekin. Itse asiassa olin odottanut tätä ilmoitusta jo pidemmän aikaa. Viimeinkin saadaan "kolmas suuri" Naruton ja One Piecen rinnalle kioskeihin. ^^

Animena Bleachia on saanut suomeksi jo jonkin aikaa. BRF on menossa noin jaksossa 50 ja käännöstä jatketaan ainakin ensimmäisen suuremman juonikaaren loppuun (jakso 62/63). Itse toimin sarjan nykyisenä oikolukijana. Toivottavasti animen maahantuojat eivät koettele fansubbaajan etiikkaani tuomalla sarjan DVD:lle. Ei kannata olettaa minun (ja muiden?) luopuvan siinä vaiheessa jakelusta! Mangan kuitenkin toivotan avosylin tervetulleeksi ja toivon Sangatsulta laadukasta käännöstä. Toivottavasti Sangatsullakin luette tämän tekstin, koska se on osin omistettu teille.

Ikäväkseni huomasin, että Bleachin "truufanit" eivät ole ainakaan vielä osoittautuneet yhtään sen järkevämmiksi kuin narutardit. Foorumeilla itketään jo etukäteen huonoja suomennusratkaisuja sekä "raiskausta" ja vannotaan, ettei osteta julkaisua niiden takia. Pistää ihan vihaksi tämä kakaroiden idioottimaisuus. Antakaahan minun takoa vähän järkeä paksuun kalloonne. Te "fanit" olette toinen tekstini kohderyhmä.

Kootaanpa hieman ininän aiheita eri foorumeilta: tekniikoiden nimiä ei saisi kääntää (kuin ehkä englanniksi), puhuttelupäätteet pitäisi jättää, nimet japanin-/englanninkielisessä muodossa, ei suomenneta sarjaan kuuluvia sanoja tai paikkojen nimiä, englanti on paras kieli (ehkä japanin jälkeen)... Löytyy välistä jotain asiaakin. Kerronpa nyt, miten me olemme sen tehneet.

BRF:n käännösten käytännöt ovat vaihdelleet ajan mittaan. Käännöksiin on jätetty joitain asioita japaniksi, kun taas joitain on suomennettu. Kyllä, olemme suomentaneet zanpakutojen vapautuskäskyt. Näin jälkikäteen ajateltuna ne olisi ollut helpompi jättää romanjeiksi, koska niiden hyvä suomentaminen on niin vaikeaa (vinkkinä Sangatsulle). Anime ja manga ovat hieman erilaisia medioina, ja molemmissa on omat etunsa. Ehdotankin Sangatsulle seuraavaa: jättäkää nimet japaninkieliseen muotoon ja laittakaa suomennukset sivujen reunoihin. Silloin ei tule ainakaan siitä kitinää...

Toisaalta tekniikoiden nimet eivät ole englanniksi yhtään sen parempia. Tässä on lista zanpakutoiden vapautuksista ja tässä lista kidō-komennoista (faneja varmaan kiinnostanee tuo sivusto). Arvelen monen fanin katsoneen esim. Lunarin/DB:n subit (hyödynnämme muuten Lunarin käännöksiä omissamme) ja/tai lukeneen esim. OneMangassa olevat skanlaatiot. Niissä tekniikoiden nimet on käännetty samoin kuin lähes kaikki muukin, mutta jostain syystä truufanit eivät inise siitä. Ei voi ymmärtää... Niissä käännöksissä on ihan samalla tavalla ongelmia, mutta ettehän te kieliä osaamattomat nulikat sitä älyä... Osa niistä käännöksistä on muutenkin ns. "speedsubeja", joten laatu voi olla välillä mitä sattuu. Ei englanti ole yhtään sen autenttisempi kieli animeen/mangaan kuin suomi! Katsokaa suoraan japaniksi, jos käännökset ärsyttävät!

Palataan asiaan. BRF:llä olemme jättäneet puhuttelupäätteet, mutta periaatteessa ne voisi jättää poiskin. Fansubeissa ne ovat de facto, mutta viralliset julkaisijat saavat tehdä miten haluavat. Nimet on kuitenkin hyvä jättää lähelle romanisoituja muotoja. Jos oikein tarkka haluaa olla, voi jättää ihan yläviivatkin tyyliin Tōshirō Hitsugaya, mutta minusta on parempi jättää ne pois ja kirjoittaa ääntämisen mukaan (meidän ääntämisemme, ei amerikkalaisten).

Sarjaan kuuluvien sanojen suomennoksessa kannattaa käyttää harkintaa. Me olemme jättäneet reiatsun, shinigamin, hollow'n, quincyn, zanpakuton, shikain, bankain ja muutaman muun "alkuperäiseen" muotoonsa. Minusta ainakin nuo on hyvä jättää lokalisoimatta. Ne ovat muuten yleisnimiä ja kirjoitetaan suomessa pienellä. Hollow on siitä erikoinen sana, että sen oikeaoppisessa taivutuksessa käytetään heittomerkkiä (uskokaa pois). Suomensimme monia muita nimityksiä ja sanoja, kuten Sielujen yhteiskunta, paholaisvoimat (kidō), erikoisjoukot (onmitsukidō) ja Teknologiavirasto. Sen sijaan kirjoitimme mm. gotei 13 (vastaa puolustusvoimia meillä). Ei näissä lokalisoimatta jättämisissä mitään selvää logiikkaa ole takana, ja fansubbaajat tekevät sen yleensä ihan tapauskohtaisesti. Meidänkään ratkaisumme eivät aina välttämättä parhaita mahdollisia ole... "Luutnantti" on muuten meistä hieman parempi muoto kuin "varakapteeni". Onii-san (isoveli) yms. perussanat voi ihan hyvin suomentaa minusta.

Tässä sarjassa ongelmana ovat hahmojen poikkeavat puhetyylit. Niiden kanssa kannattaa olla varovainen. Joillekin hahmoille voi kehittää omanlaisensa tyylin, mutta liioittelu on yleensä pahasta. Yksittäiset puhekielisyydet siellä täällä toimivat mielestäni hyvin. Meidän käännöksissämme niiden käyttö on vaihdellut, ja tällä hetkellä on melko puhdasta kieltä (omasta mielestäni turhankin). Toivottavasti Sangatsulla on riittävän taitava ja tyylitietoinen kääntäjä tätä sarjaa varten.

Anteeksi Sangatsulle tästä yrityksestäni neuvoa; etteköhän te osaa tehdä ratkaisunne itse. Toivottavasti kuitenkin kuuntelette faneja ettekä ihan kaikkea lokalisoi. Puhtaan suomen ihanne on tietysti hieno, mutta aina on ajateltava kohderyhmää. Minua ei hirveästi haittaisi esim. tekniikoiden suomentaminen, kunhan käännös on muilta osin asiallinen. Tavoitteeksi on hyvä asettaa netistä löytyvien skanlaatioiden taso. Faneille sanon vielä seuraavan: koettakaa käyttäytyä älkääkä tuomitko käännöstä etukäteen.