Oikolukijan työstä

"Oikoluku? Wordissa taisi ainakin olla..." Useimmilla ihmisillä ei ole juuri tuon tarkempaa käsitystä oikoluvusta tai oikolukijan tehtävistä. Oikoluku on eräs fansubbauksen työvaiheista, ja ajattelin nyt kertoa omat kokemukseni. En ole itse lukenut mitään opasta aiheesta, joten olen oppinut kaiken kantapään kautta. Laadin tämän kirjoituksen erityisesti uusille oikolukijoille, ettei heidän tarvitse rasittaa päätään yhtä kovasti. Toivottavasti muut tämän lukijat oppivat arvostamaan oikolukijoidenkin tekemää työtä.

"Kääntämisellä" tarkoitetaan yleensä pikemminkin suomentamista kuin sanatarkkaa kieleltä toiselle muuttamista, ja tämän eron hahmottaminen on hyvä alku. Viimeistään tässä vaiheessa on myös hyvä luopua harhakuvitelmasta, että jakson kääntäminen on nopea prosessi, jossa kaksi läpikäyntiä riittää hyvin – ensimmäisellä läpikäynnillä käännetään ja toisella korjataan virheet. Niin toimimalla saa alkeellisen käännöksen aikaiseksi, mutta laatuun vaaditaan useampi läpikäynti ja paljon aikaa; muutama tunti ei riitä alkuunkaan! En osaa sanoa, montako kertaa käännös on hyvä käydä läpi ennen julkaisua, koska se riippuu tilanteesta. Hitaasti ja huolellisesti tehty käännös ei välttämättä tarvitse montaakaan läpikäyntiä, kun taas hutaistu käännös vaatii useita ennen kuin laadusta voidaan edes puhua. Yhteen laadukkaaseen jakson käännökseen saattaa tuhraantua aikaa kaikkiaan toistakymmentä tuntia.

Animen käännös on hyvä käyttää sekä japania että suomea osaavien henkilöiden käsissä ennen julkaisua. Oikolukija edustaa suomen osaamista. Oikolukijan päätehtävänä on tarkistaa kielen sujuvuus ja oikeellisuus; oikolukija on vastuussa lopullisen version yleisestä kieliasusta. Olen havainnut laadun kannalta vähintään yhtä merkittäväksi tehtäväksi käännösten tiivistämisen. Yksinkertaistettuna asian voisi ilmaista niin, että kääntäjä muotoilee virkkeen asiasisällön ja oikolukija ilmaisee sen tiivistettynä. Kääntämisessä ylipäätään on tärkeintä merkityssisältöjen välittäminen eikä "sanatarkkuus". Oikolukija karsii pois turhat sanat ja lyhentää liian pitkiä virkkeitä siten, että ajatus taustalla säilyy suunnilleen samana. Oikolukija voi myös yleensä muuttaa käännöstä, jos se ei hänen mielestään ole sopiva tilanteeseen.

Erillistä oikolukijaa ei periaatteessa tarvitsisi lainkaan. Tarpeeksi taitava kääntäjä osaa itse havaita ja korjata virheensä; kaikki eivät edes halua muiden koskevan töihinsä. Ammattikääntäjät tekevätkin käännökset käsittääkseni alusta loppuun itse. Fansubbaajien puolella sen sijaan osaaminen on usein rajallista, mistä syystä käännösten kierrätys ja korjailu on yleistä. Samalla saadaan työtaakkaa jaettua ja pidettyä harrastus mielekkäänä. Erillistä oikolukijaa puoltaa myös se seikka, että omille virheilleen saattaa olla sokea.

Olen alkanut jaotella kääntämisprosessin useampaan vaiheeseen ja hahmottelin mielessäni laadun portaat. Portaiden alinta tasoa on vaikea määrittää, koska en itse osaa edes kuvitella huonointa mahdollista käännöstä. Sen sijaan minulla on hämärä mielikuva ylimmällä portaalla sijaitsevasta "täydellisestä käännöksestä". Todellisuudessa sellainen on mahdottomuus, mutta ihanteet ovat olemassa tavoittelua varten. Käytännössä yleensä määritetään alaraja (alin porras) käännöksen laadulle ja tehdään töitä sen mukaan. Ajatusmallissani portaalta toiselle noustaan käymällä läpi käännöstä aina uudestaan. Yhdellä läpikäynnillä voidaan harpata useampia portaita kerralla.

Oikolukijan työtaakka riippuu hänen saamansa käännöksen laadusta. On erittäin turhauttavaa saada eteensä suoraan enkkusubeista yhtään muotoilematta tehty käännös. Pahimmillaan oikolukija saattaa joutua kääntämään lähes kaiken uudestaan, jos huono laatu ei tyydytä. Hyvään laatuun vaaditaan silloin useampi oikoluku, koska energia menee alkuun pahimpien kirotusvirheiden ja käännösmokien korjailuun. Mitä parempi kääntäjän tekemä käännös on, sitä helpompi sitä on hioa eteenpäin ja sitä paremmin oikolukija pääsee tekemään varsinaista työtään. Oikolukijan päätehtävä ei tosiaankaan ole kääntää! Helpoimmillaan oikoluku on puolestaan pelkkää kirotusvirheiden metsästystä. Tästä "kevyestä oikoluvusta" olen käyttänyt nimitystä laaduntarkkailu, vaikka se termi tarkoittaakin hieman eri asiaa. Käännöstä on mahdollista pyörittää myös useamman subbaajan kautta, mikä parantaa laatua mutta saattaa aiheuttaa ylimääräistä häslinkiä.

Oikolukijan näkökulmasta oikeakielisyys on tärkeää. Suosittelen kiinnittämään huomiota erityisesti yhdyssanoihin, alkukirjainten kokoon, sanojen taivutukseen, anglismeihin ja pilkutukseen. Joudun itse katsomaan erityisesti hankalat yhdyssanat usein kielenhuollon oppaista. Muut säännöt ja yleiset virheet oppii ajan myötä, joten en tässä kirjoituksessa käsittele niitä sen enempää. Pilkutuksen perussäännöt on hyvä hallita, että niitä voi soveltaa. Oikolukija päättää pilkutuksesta, mutta se ei ole kriittisimpiä tehtäviä.

Vaikka oikolukija onkin hyvän suomen edustaja, ei hänen tarvitse olla kielipoliisi tai pilkunviilaaja. Esimerkiksi puhekieli sopii joidenkin hahmojen suuhun hyvin. Käännöksissä voi käyttää hyvinkin luovia ilmaisuja, jos ne sopivat tilanteeseen eivätkä ole häiritseviä. Kääntäjä on oikolukijaa enemmän vastuussa hahmojen puhetyylistä ja sanavalinnoista, mutta työnjako ei ole kiveen kirjoitettu. Oikolukija voi yrittää yhtenäistää eri kääntäjien töitä ja tarkistaa asianmukaisen tehosteiden käytön. Tehosteiden kanssa ei noin yleensä ottaen kannata liioitella. Ajoitusten tai rivitysten muuntelu ei välttämättä kuulu oikolukijalle, mutta voi sellaistakin tehdä ryhmästä riippuen. Sarjaan kuuluvien tai muuten vain erikoisten sanojen kirjoitus aiheuttaa usein hankaluuksia. Kannattaa yleensä neuvotella kääntäjän kanssa ennen sellaisten muuntelua.

Kääntäjän ja oikolukijan suhde on tärkeä. Oikolukija ei voi tehdä hyvää työtä, jos hän joutuu jatkuvasti pelkäämään kääntäjän negatiivista suhtautumista muutoksiin. Toisaalta oikolukijan on osattava kunnioittaa kääntäjän tekemää työtä ja ratkaisuja. Parhaimmassa tapauksessa kommunikaatio pelaa ja epäselvistä kohdista voi neuvotella suoraan. Molemmille osapuolille on oltava selvää, paljonko oikolukija voi vaikuttaa käännökseen. Jos oikolukijalta ei haluta muuta kuin kirotusvirheiden korjausta, on turha tehdä sen enempää. Työnjakoa voi muuttaa tilanteen mukaan, kunhan omat tehtävät, vastuut ja vapaudet ovat selviä kaikille.

Oikoluvun toiminta käytännössä lienee helpointa selittää kertomalla omasta tavastani. Minä saan käsiini käännetyn ja ajoitetun tekstitystiedoston(.ass), joka on käynyt myös japania osaavan muokattavana. Omasta mielestäni kunnon oikolukuun tarvitsee myös videotiedoston, joten hankin sellaisen. Ei sillä oikeastaan ole väliä, onko videossa tekstitystä vai ei, koska tärkeintä on nähdä ruudun tapahtumat ja kuulla hahmojen puhe (helpottaa tietysti, jos tajuaa puheesta jotain). Minulla on tapana laittaa video pyörimään toiseen ikkunaan ja avata subit tekstinkäsittelyohjelmaan (yleensä Notepad++). Toinen vaihtoehto on käyttää suoraan Aegisubia tai vastaavaa, mutta se on ihan makuasia. Sitten vain alan käymään läpi käännöstä pausetellen videota jatkuvasti ja tehden korjailuja. Saatan pysähtyä pohtimaan hankalia kohtia pitkäksikin aikaa.

Minulla on tapana käydä teksti läpi vielä toiseen kertaan nopeasti. Sen teen ihan vain selaamalla tai sitten laitan tekstitykset pyörimään esim. Aegisubissa videon päälle (dummykin riittää). Toisella kerralla on tarkoitus metsästää loput kirotusvirheet, tarkistaa rytmitys ja mahdollisesti muokkailla vielä lauseita. Sen jälkeen voinkin laittaa subit eteenpäin lopputarkasteluja ja julkaisua varten. Aikaa koko operaatioon menee minulta yleensä vähintään pari tuntia riippuen alkuperäisen käännöksen laadusta ja omasta jaksamisestani. Alkuvaiheessa saattoi mennä huomattavasti pidempäänkin.

Kirjoitus poukkoili vähän sinne sun tänne, joten lyhyt yhteenveto lienee paikallaan. Oikolukija vastaa melko pitkälti julkaisun kielellisestä laadusta. Kääntämisen voi ajatella prosessina, joka etenee tasolta toiselle, ja käännöksen laatu paranee jokaisella läpikäynnillä. Taitava kääntäjä voi tehdä oikoluvun itsekin, mutta fansubeissa tekstitys pyöritetään yleensä ainakin muutaman henkilön kautta. Oikoluku voi aiheuttaa ristiriitoja tiimien sisällä, jos tehtävät ja vastuut eivät ole selviä kaikille. Hyvissä käännöksissä tärkeintä on tekstin luettavuus ja merkityssisältöjen säilyminen. On hyvä muistaa, ettei "yhtä oikeaa" käännöstä ole olemassakaan, vaan pelkästään erilaisia muotoiluja.