Fanipalvelua

Sayonara!

2009-07-11T21:28:00.003+03:00

...tai sitten ei. Toivon totisesti, ettei tämä jää viimeiseksi postaukseksi. Lähiaikoina on näillä näkymin huomattavasti vähemmän ylimääräistä aikaa, ja sen vähän ajattelin käyttää johonkin muuhun. Tämänkään postin naputtamiseen en ehdi paljoa aikaa käyttämään. Hiomatonta tekstiä siis jälleen tiedossa.

Lykkäsin inttiä lukion jälkeen parilla vuodella saadakseni opiskelut hyvin käyntiin. Yliopisto-opinnot alkoivat viimein maistua sen verran puulta, että päätin tehdä jotain muuta vaihteeksi. Yleinen asevelvollisuus on mielestäni varsin hanurista, mutta pakko kai se on, kerta ryssää pelkäävä Suomen Valtio haluaa minut välttämättä ryömimään mudassa pyssy kourassa. Tällainen on asenteeni kaksi päivää ennen lähtöä. Vielä en tiedä, vietänkö siellä viikon vai vuoden. Saattavat hyvinkin todeta minut liian kaheliksi, jolloin syksyn kuviot menevät uusiksi. Nolottaisi kyllä tulla viikon jälkeen takaisin... Intin jälkeiset suunnitelmat ovat vielä puolittain auki, eli en avaudu niistä tänne. Saatan herättää tämän blogin vielä joskus henkiin tai aloittaa kokonaan uuden. Silloin kirjoitan todennäköisesti muista aiheista ja tyyliäkin ajattelin muuttaa paremmaksi.

Näin jälkikäteen tarkasteltuna blogi noudatti melko tarkasti alkuperäistä visiotani, joka muuten tuli keskellä yötä tammikuussa – ei sinä yönä enää nukuttanut. Matkan varrella mieleen juolahti monia uusia ideoita, mutta en hairahtanut tuolloin valitsemaltani polulta. Olen panostanut sisältöön huomattavasti enemmän kuin ulkoisiin seikkoihin, minkä varmasti huomaa. Parin viestin jälkeen päätin, etten liitä yhen yhtä kuvaa mukaan kirjoituksiini. Alusta asti olen kirjoittanut enemmän itselleni kuin muille, mikä heijastui vahvasti tekstien luonteeseen. Opin paljon näitä laatiessani, ja näkemykseni ovat muuttuneet joissain asioissa aloittamisen jälkeen.

Monet kirjoituksista tarkoitin erityisesti aloitteleville otakuille hyödyllisiksi. Otakuuteen kuuluu tietysti paljon muutakin kuin animen tapitus, johon tässä blogissa keskityin. Pahin ongelma näissä ölinöissä on, että ne ovat tajuttoman tylsiä omasta mielestänikin. Valitsin melko asiallisen ja objektiivisen tyylin, joka ei varmasti uppoa kaikkiin. Jos joskus jatkan blogailua, yritän ottaa lukijani paremmin huomioon, mikä tarkoittaa jyrkempiä kannanottoja ja viihdyttävämpää tekstiä. Kaiketi on osittain oma vikani, että kommentteja tuli vähemmän kuin toivoin. Erityisesti olisin toivonut eriäviä näkemyksiä ja tarkennuksia, mutta se taisi olla liikaa vaadittu.

Fansubbauksesta muodostui hieman vahvempi teema kuin aluksi odotin. Sitä aihepiiriä ei oltukaan aiemmin liikaa käsitelty suomeksi (eikä kyllä enkuksikaan). Sarjoista kertovia blogeja on jo niin paljon, että halusin keskittyä johonkin muuhun. Kulttuurista olisin voinut kirjoittaa enemmän, niin olisin samalla itse oppinut uutta; oppaita myös samasta syystä. En liiemmälti laittanut hauskoja Youtube-videoita tai kirjoittanut lyhyitä random-posteja – ei tuntunut sopivan blogin luonteeseen. Tämän lisäksi kirjoituksia tuli kaikkiaan 26. Itse asiassa niin monta viikkoa sitten aloitin blogin, joten onnistuin kuin onnistuinkin keskimäärin viikottaisessa julkaisutahdissa (vaikka ei siltä kyllä tuntunut). Se harmittaa, että mielessäni olisi ollut vielä jokunen jutun aihe, jotka nyt jäävät käsittelemättä.

Minua ärsyttää blogeissa se, ettei niissä näe suoraan kätevää listaa kaikista kirjoituksista. Teen siis tänne omaksi ja muiden hyödyksi sellaisen käsipelillä: Alkusanat, Fansubbaus ja BRF:n rekry, Kotimainen fansubbaus, Fansubbauksen tulevaisuus, Linkkejä, Japanilaiset hymiöt, Merkistöt, µTorrentin niksit, Japanilaiset puhuttelut, Kotimainen tutkimus julkaistu, Ammattikäännökset vs. fanikäännökset, Fansubbauksen syyt, Bleach suomeksi, Kyselyiden tuloksia 1, Suomeksi vai englanniksi?, Oikolukijan työstä, Soul Society ja sen hallinto, Piratismi, Kotimainen opas fansubbaukseen valmis, Käännösten laatu, Tunnettuja ryhmiä, Esitelmä, blogipaneeli ja P-Z Subs, FMA: Brotherhood Youtubessa, Kyselyiden tuloksia 2, AniDB.net ja Suomenkieliset julkaisut. Jätän blogin nyt elelemään itsekseen netin pahaan maailmaan. Kiinnostavaa nähdä, miten nopeasti se katoaa bittiavaruuteen.

BRF:n porukoille kanssa tiedoksi, etten taida vähään aikaan olla subbailuissa mukana. Kun natsi on poissa... Ei vaineskaan. Mulla ei alun alkaenkaan ollut mitään erityisempää valtaa tai vastuuta ryhmässä. Kaikki puuhailevat omiaan, kuten tähänkin asti. Lähtökohtanahan on, että fansubbaus on harrastus muiden joukossa ja harrastuksen on tunnuttava kaikista mukavalta. Saatan palata joskus myöhemmin takaisin hommiin – aika näyttää. Käyn varmaan ainakin silloin tällöin häiritsemässä. Pitäkää lippu korkealla!

*Tonttu kumartaa ja vilahtaa pikaisesti takavasemmalle*

Suomenkieliset julkaisut

2009-07-06T16:38:00.005+03:00

Otin masokistisesti jälleen laajan aiheen pureskeltavaksi. Tässä kirjoituksessa kerron suomenkielisistä anime- ja mangajulkaisuista KAIKEN! ...se taitaa tosin olla mahdotonta. En viitsi kaivella tälläkään kertaa esiin kaikkein likaisimpia salaisuuksia. Pintaraapaisun aiheeseen voin sentään tehdä. Kuivan asiallinen katsaus siis jälleen tiedossa (teitä on varoitettu). Ensin käsittelen viralliset julkaisut ja sitten harrastajien tekemät. Markkinoita on käsitelty aiemmin esim. tässä tutkimuksessa.

Viralliset julkaisut
Animea on julkaistu suomeksi jo kauan ennen DVD-aikaa. Vanhemman polven otakuiden hyllyissä pölyyntyvät rakkaat VHS-kasetit alkavat pikkuhiljaa rappeutua ja niiden mukana osa kulttuurista uhkaa kadota. Onneksi joku viitseliäs päätti tarttua toimeen ennen kuin on liian myöhäistä ja perusti tällaisen sivun (Puhumme Suomea eli lyhyesti PuSu). Hän on digitoinut useita kasetteja ja jakaa niitä nyt muillekin. Voidaan puhua todelliseta kulttuuriteosta! Jakelussa olevien julkaisujen tekijät eivät voi realistisesti odottaa saavansa niistä enää tuloja, joten tuskin kukaan jaksaa älähtää asiasta. Aivan kattava tarjonta ei vielä ole verrattaessa sitä tähän listaan, mutta toivottavasti paranee vielä. Nostalgianälkäisten kannattaa käydä katsastamassa paikka.

Televisiossa on esitetty useita animeita, mutta en löytänyt mistään edes kelvollista listaa. Joku voisi ottaa tehtäväkseen laatia sellaisen, ettei tiedot kokonaan katoa. Näitä sarjojahan ovat mm. Pokémon ja useat vastaavat, DBZ, NGE, Sailor Moon, FMA, Hamtaro, Last Exile, Muumit, Maija Mehiläinen, Peukaloisen retket, Hello Kitty ja lisäksi joitain elokuvia. Olen törmännyt muutaman uudemman sarjan rippeihin verkossa, mutta niiden saanti voi olla kiven alla (eli privatrakkereilla). Elokuvissa esitetyt animet ovat lähes poikkeuksetta päätyneet myöhemmin DVD:lle. Käännösten laatu on ollut keskimäärin selvästi parempaa televisiossa ja elokuvateattereissa esitetyissä sarjoissa kuin suoraan DVD-levitykseen julkaistuissa.

Suomen DVD-animejulkaisut ovat tunnetusti surullinen tarina. Surkeaa laatua levittäneet yritykset saavat luvan katsoa peiliin löytääkseen pääsyyllisen. Olivathan huonot käännökset ongelma jo VHS-aikaan, mutta nykyään kuluttajilla on mahdollisuus ladata verkosta laadultaan parempi fansub. Kura ei myy enää – se on fakta. Eivät kaikki DVD-julkaisut ole huonoja; riittävän moni kuitenkin pilaamaan loppujenkin maineen. En valitettavasti ole katsonut riittävän montaa voidakseni tehdä kattavaa listaa hyvistä ja vältettävistä julkaisuista. Voin kuitenkin kertoa yleiset ajatukseni.

DVD-julkaisuista löytyy kaksi listaa (ja julkaisijoilta omat). Ensimmäinen harrastajien tekemistä listoista päättyy vuoden 2007 loppuun, ja toisesta puuttuu ainakin Eminan julkaisut. Suomessa on julkaistu tähän mennessä reilu 200 DVD:tä, joskin listoista vaikuttaa puuttuvan Pokémonin kaltaiset lapsille suunnatut, dubatut nimekkeet. Markettien hyllyiltä (tai usein alennuskorista) voi bongata mm. Sandrew Metronomen, Future Filmin, Eminan ja Cinema Mondon julkaisuja. Näiden lisäksi Nordisk Film, Universal, Sony, Warner ja Scanbox ovat kaikki julkaisseet jotakin (varmaan muitakin on). PAN Vision on käsittääkseni vain levittäjä ja samanlainen rooli on Noble Entertainmentilla (saatan olla väärässä). Suurin osa taitaa olla ruotsalaisten omistamia yrityksiä, jotka julkaisevat animea muihinkin pohjoismaihin.

Olen itse todennut ainakin SM:n, FF:n ja Eminan tehneen myös huonoja julkaisuja; en sano "pelkästään", kun se ei aivan pidä paikkaansa. Huonossa julkaisussa on heikkoa suomea, ajoitukset pielessä ja typeriä käännösmokia. Ekstroja ei ole melkein missään. Tsubasa on kirjoittanut ihan kiinnostavan arvostelun Lain-boksista, jos haluatte lukea muidenkin näkemyksiä. Eniten julkaisijoista kunnioitan Cinema Mondoa, koska he ovat tehneet hyvää työtä tuodessaan Studio Ghiblin julkaisuja Suomeen. En kehota välttämään muiden julkaisuja, mutta pettymisen riski on olemassa. Vaikuttaa muutenkin siltä, että DVD-julkaisut ovat vähenemään päin julkaisulistojen perusteella.

Mangan puolella tilanne on huomattavasti valoisampi. Mielestäni suomennetun mangan tilannetta voi hyvällä syyllä kehua. Käännösten laatu on keskimäärin oikein hyvä ja tarjonta on kohtuullisen monipuolista. Julkaisuista on kaksi samantyyppistä tietokantaa. Jälkimmäisestä puuttuu kokonaan manhwa (korealaista sarjakuvaa) eikä kummassakaan ole listattu amerikkalaisia sarjoja tai finnmangaa (Suomessa tehtyä). Japanilaisia mangoja Suomessa on julkaistu arviolta päälle 600 (n. 70 nimekettä) ja kun laskee siihen päälle muut "mangat", niin varmaan jossain tuhannessa mennään.

Sangatsu Manga, Egmont, Punainen Jättiläinen ("Punis") ja viimeisimpänä mukaan tullut Ivrea ovat varmasti harrastajille tuttuja nimiä. Harrastajat tuntuvat keskimäärin arvostavan näitä lähes tasapuolisesti, vaikka joskus näkee kiistelyä paremmuudesta. Joistain äänekkäistä kritisoijista huolimatta suhtautuminen tuntuu olevan pääasiassa positiivista. Yksi, enimmäkseen pseudomangaa julkaiseva kustantamo, on hankkinut itselleen muita enemmän yleistä paheksuntaa, nimittäin Pauna Media Group (PMG). Tsubasa on jo piikitellyt heitä blogissaan, joten en heitä enempää vettä kiukaalle. Muutama muu kustantamo on julkaissut yksittäisiä nimekkeitä, kuten Jalava Hiroshiman Poikaa ja Like Akiraa (on muuten harvinaisen hyvä tarjous). Englanninkieliset skanlaatiot vaikuttavat luultavasti hieman mangan myyntiin, mutta eivät toivottavasti tukahduttavasti. Omasta puolestani toivotan kustantamoille hyviä jatkoja. Lisää vain laadukkaita julkaisuja!

Fanikäännökset
Olen kirjoittanut kotimaisesta fansubbausskenestä jo mm. tällaisen kirjoituksen, joten nyt voi tulla hieman toistoa. Suomessa voi laskea olleen(/olevan) neljä merkittävää ryhmää, pari hieman julkaissutta ja jokunen nuorena menehtynyt. Laskeskelin julkaistuja jaksoja olevan kaikkiaan aika lähelle tuhat (uusintajulkaisut poisluettuna). Julkaisujen tiedoista suurin osa löytyy AniDB:stä. Useimmat ryhmät polttavat tekstit kiinni videokuvaan. Kerron nyt, mitä eri ryhmät ovat saaneet aikaan.

Nordic-Anime eli lyhyesti Nanime ehti parin vuoden olemassaolonsa aikana tehdä monta hyvää julkaisua. Parasta oli, että tekivät aloittamansa projektit yleensä loppuun asti. Julkaisujen laatu on tasaisen korkea. Valmiiksi saadut projektit: Fruits Basket, Full Moon wo Sagashite, Fullmetal Panic (3 kautta – fumoffu paras!), Haibane Renmei, Ichigo Mashimaro, Kimi ga Nozomu Eien ja Rurouni Kenshin Tsuiokuhen (OVA). Lisäksi Card Captor Sakuraa julkaisivat 23 osaa ja aloittelivat paria muuta. Muutamaa lisensoitua sarjaa lukuunottamatta kaikki löytyvät Anime-Fanin trakkerilta.

Anime-Fan on keskittynyt erityisesti Naruton kääntämiseen. Sitä sarjaa he julkaisivat 100 jaksoa ja 70 jaksoa Shippuudenia sekä lisäksi jokusen elokuvan ja OVA:n. Laadusta en tiedä, kun en ole katsonut, mutta veikkaan hieman heilahdelleen. Ovat nyt poistelleet Naruton jaksoja sitä mukaa, kun virallisia julkaisuja on tullut. Toinen merkittävä projekti oli DS-Animelta peritty Initial D, jota julkaistiin kaksi kautta. Lisäksi saivat valmiiksi Battle Programmer Shirasen ja Gunslinger Girlin ja aloittivat Noiria sekä Code Geassia. Jotain sekalaistakin on ollut, kuten FMA. Katsomissani laatu on heitellyt kohtuullisesta hyvään. Ryhmä on aika heikossa hapessa tällä hetkellä.

Baka Rangers Fansubs [BRF] on tehnyt paljon kaikenlaista, mutta ei vielä paljon mitään valmiiksi asti. Pääprojekteja sarjoista ovat mielestäni Bleach, Blood+, Chi's Sweet Home (eka kausi valmis), Fate/stay night, Hajime no Ippo ja Mushishi (melkein valmis), joiden lisäksi on monta tekeillä tai suunnitteilla. Elokuva- ja OVA-julkaisuja on useita. Bleachista olisi kasassa kohta hyvä kokonaisuus, jos vain alkupuolen jaksot saadaan korjattua. Tällä hetkellä monta muutakin sarjaa on korjattavana, kun alkuperäiset julkaisut eivät enää tyydytä. Käännösten laatu on heittelehtinyt laidasta laitaan ajan myötä, mutta nykyään tilanne on sen suhteen melko hyvä.

Ushi-Ai [Ushi] on Mr_Saken oma "ryhmä" (taitaa siellä joku oikolukijakin olla). Osaaminen on huomattavan hyvä kaikilla osa-alueilla. Pääprojektina on edelleen Katri - paimen, piika ja emäntä, mutta on hänellä muutama muukin projekti. Higurashista on kaksi valmista kautta ja samoin Rozen Maidenista. Näistä molemmista on myös OVA:t. Shingetsutan Tsukihime -sarjan hän on myös kääntänyt. Uusi sivu on paljon miellyttävämpi kuin (pinkki) entinen. Sake käyttää uudempia ja kehittyneempiä tiedostoformaatteja.

Muista julkaisuista mainitsemisen arvoinen on SOS-Prikaatin [SOSPr] ennen menehtymistään valmiiksi saama Kanon. Laatu on ihan kelvollinen. Sen löytää vielä ainakin parilta trakkerilta.

Skanlaatioita on suomeksi tehty kuulemma muutamia, joista itse olen törmännyt vain Nanimen Aishiteruze Babyyn. Voisi tietysti mainita, että MegaTokyo-verkkopseudomangasta on suomeksi peräti kaksi versiota (ekassa 330 ja toisessa 578 julkaistua sivua). Laajempaa kysyntää suomenkielisille skanlaatioille ei varmaankaan löydy, joten sellaisia tehdään puhtaasti huvin vuoksi. Sama pätee fandubbaukseen. Onneksi en ole yhtään suomenkielistä fandubbia vielä kuullut, mutta on sellaisiakin olemassa. Ryhmistä törmäsin tällaiseen.

Tuntuu siltä, että pitäisi sanoa jotain napakkaa tähän loppuun, vaikka ei olekaan oikein mitään sanottavaa enää. Jotain laimeaa voisin tietty heittää, kuten "suomenkielisten julkaisujen tilanne ei ole niin synkkä kuin yleisesti kuvitellaan". En päätä postia noin huonoon loppukaneettiin, joten olkoon viimeinen virke vaikka seuraava: lisää animua ja mangaa suomeksi!

AniDB.net

2009-07-01T20:33:00.008+03:00

Jostain syystä on jo pitkään tehnyt mieli kirjoittaa kyseisestä sivustosta tänne. Ei kai auta muu kuin seurata mielihalujaan. Kaiketi tästä on jokin oppaantapainen tulossa tai vähintään yleiskatsaus sivustoon ja sen toimintoihin. Sivusto on ollut olennainen osa omaa harrastustani ja edelleen haen sieltä usein tietoa. Kyseessä on siis harrastajien tekemä ja käyttäjiensä ylläpitämä animeen keskittynyt tietokanta, joka tarjoaa roppakaupalla hyödyllisiä ja hyödyttömiä ominaisuuksia. Torrentteja ei sieltä löydä, mutta fansubit ovat oleellinen osa sisältöä. Sivusto oli alkujaan AnimeReactor-nimisen ryhmän oma projekti, kunnes se avattiin julkiseen käyttöön vuoden 2002 lopulla. Nykyään tietokannassa on noin 5 000 anime-nimekettä ja 570 000 tiedostoa.

AniDB ei ole ainoa laatuaan. Samantyyppisiä sivustoja ovat esim. MyAnimeList, ANN Encyclopedia, AnimeNfo, fansub.tv, Anime-Source sekä suomalaiset Animewatcher ja Animetietokanta. Ei kannata unohtaa myöskään Wikipedian syventävää tietoa antavia artikkeleita. MAL on lähimpänä perustoiminnoiltaan. Encyclopedia sisältää mm. kattavat lisenssi- ja tekijätiedot. Kahdesta suomalaisesta sivustosta Animewatcher on kiinnostavampi, kun se on keskittynyt puhtaasti oman katsomislistan luomiseen.

Teenpä pienen vertailun AniDB:n ja MAL:n toiminnoista, sillä nämä sivustot ovat melkeinpä suoria kilpailijoita sisältönsä puolesta. Ensimmäinen havaitsemani ero aikoinaan oli, että MAL:ssa on mukana myös manga. Myöhemmin havaitsin muitakin radikaaleja eroja. Vaikka sivustojen sisältö on pintapuolisesti samankaltainen, ratkaisut ja käyttö ovat täysin erilaiset. MAL lienee aloittelijoille ja faneille se selkeämpi vaihtoehto, kun taas AniDB tuntuu enemmän nolifenörttiotakuille luodulta. Runsaan säätövaran ja toimintoähkyn mukana tulee käytön hankaluus ja monimutkaisuus. MAL:n käyttö sen sijaan on suoraviivaista eikä vaadi lainkaan opettelua. On makuasia, kumpaa sivustoa mieluummin hyödyntää. MAL:lla on käsittääkseni jonkin verran enemmän rekisteröityneitä käyttäjiä.

AniDB on täysin harrastajien tekemä ja ylläpitämä. Taustalla häärii moderaattoritiimi, joka värkkää vähän välillä uusia ominaisuuksia, korjaa bugeja ja hyväksyy muutosehdotuksia (creqs). Uudistuksia tulee jatkuvalla syötöllä. Noin kuukausi sitten julkaistiin massiivisin uudistus aikoihin, kun mukaan tulivat tietokannat tekijöistä (CreatorDB), hahmoista (CharDB) ja musiikista (OstDB). Otakut ovat nyt otsa hiessä ja kainalot märkinä täyttämässä uusia kantoja. Pari viikkoa sitten julkaistiin "klubit" (eivät omien sanojensa mukaan kopioi MAL:n hyväksi havaittuja ominaisuuksia – uskoo ken tahtoo...) Uudet ominaisuudet ovat aina tervetulleita, mutta niiden menestys riippuu käyttäjien kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta.

Mihinkä tätä turpeaa sivustoa voi sitten käyttää? Kätevimmillään se on oman maun mukaisen animen metsästyksessä. Tulosten suodatuksen voi tehdä monilla eri tavoilla eikä varsinaisia TOP-listoja ole lainkaan. Rekisteröityneille käyttäjille on automaattinen suositustyökalu, joka on kylläkin vielä kehitysasteella (ja toistaiseksi poissa käytöstä). Animen tyylistä ja laadusta saa nopeasti hyvän yleiskuvan, ja halutessaan voi laittaa sarjat muistiin ("tuon voisi katsoa joskus", "lataan tuon huomenna"...) Sivustolla on kalenteri, josta näkee uudet ja kuumottavat sarjat. Mielestäni parhaita puolia on myös melko kattavat tiedot eri ryhmien julkaisuista. Ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia on suoraan sanottuna törkeän paljon, ja suurin osa on käytettävissä vasta rekisteröitymällä. Rekisteröityneille tarjolla on mm. oman katsomislistan (MyList) ylläpito ja mahdollisuus äänestää.

Tämä sivusto on yksi ihan varteenotettava ehdokas omien katsomistietojen säilytykseen, jos sellaiseen kokee ylipäätään tarvetta. Jaksojen lisäily listaan onnistuu parhaimmillaan hyvinkin näppärästi. Tietokanta on rakennettu fansubeista laskettavien ed2k-hashien (eräs tarkistussummamenetelmä) pohjalle. Ladatusta tiedostosta ei tarvitse selvittää kuin tämä ed2k, joka toimii tiedoston tunnisteena. Jos sattuu olemaan lataamansa fansubit ja ripit säilyttävä hamsteri, voi koneella olevista animeista tehdä kattavan listan vähällä vaivalla: annetaan ohjelmalle tiedostot ja se lisäilee ne itsekseen käyttäjän listaan. Ohjelman voi pistää samalla uudelleennimeämään tiedostot, mikäli haluaa käyttää jotain yhtenäistä tyyliä tai on pakkomielteinen tiedostojen järjestelijä (kuten allekirjoittanut). Ei kannata uudelleennimetä tiedostoja, joita haluaa vielä seedata! Lisäystarkoitukseen kehitettyjä ohjelmia ovat mm. AniDB O'Matic, WebAOM ja sivuille upotettu appletti. Ensin mainittu on vastenmielinen resurssisyöppö, mutta toivottavasti tuleva versio 0.6 korjaa pahimpia ongelmia. Itse pidän enemmän kahdesta jälkimmäisestä Java-toteutuksesta, jotka hoitavat homman kotiin.

On mahdollista, ettei tietokannasta vielä löydy kaikkia koneella lymyäviä videoita, jolloin puuttuvat voi yrittää lisätä itse. Se onkin jo astetta hankalampi operaatio. Itse teen sen seuraavasti: avdump auto-creq (nippelitietojen automaattiseen lisäykseen), repäisen hashin jostain (esim. webaom), tarkistan korruptoituneisuuden (jos tarpeen) ja lopulta lisään julkaisut animekohtaisilta sivuilta. Tietokannasta löytyvien tiedostojen lisäily onnistuu tietty ilman hashien laskemista naksuttelemalla, eikä kyseessä tarvitse välttämättä olla fansub (silloin valitaan ns. generic file). Omaa listaansa voi sitten ylläpitää sivuston tai Chii[AR]-nimisen IRC-botin kautta ja tekaista siitä vaikka raportteja. Pitäisi joskus jaksaa päivittää pahasti vanhentunut listani ajan tasalle...

Eräs AniDB:n parhaimpia mutta samalla ärsyttävimpiä ominaisuuksia on, että melkein mitä vain voi äänestää. Arvosanan voi antaa animelle, jaksolle, fansubille, hahmolle, arvostelulle, kappaleelle, levylle ja tekijälle. Animelle voi antaa tilapäisen arvosanan, jos ei ole katsonut kaikkia jaksoja. Asteikko on 1-10, mikä on mielestäni turhan laaja – useimmat ovat tottuneet ajattelemaan esim. 4-10-asteikolla. Itse asiassa monelle käyttäjälle vaikuttaisi riittävän kahden numeron asteikko, sillä he spammaavat pelkästään ykkösiä ja kymppejä. Näitä mustavalkoisesti ajattelevia idiootteja on melko paljon, mistä syystä keskiarvot lasketaan painotetulla algoritmilla. Algoritmi on salainen, mutta ehkä sen saisi selvitettyä keräämällä tarpeeksi aineistoa... Joka tapauksessa algoritmi poistaa ääripäiden vaikutuksen ja estää arvosanoja tippumasta juuri viittä alemmaksi tai nousemasta yhdeksikköä paremmaksi.

Arvosanoista vielä sen verran, ettei niihin kannata luottaa erityisesti julkaisujen kohdalla. Suurin osa käyttäjistä heittää julkaisujen arvosanat suoraan stetsonista. Arvosanat tuntuvat määräytyvän lähinnä videokuvan laadun perusteella eivätkä kerro yhtään mitään esim. käännöksen laadusta – siitä ei tunnu useimmilla olevan hajuakaan. Kommentitkaan eivät kerro yleensä mitään hyödyllistä, ja turhan usein olen havainnut tahallista harhaanjohtamista. Muilta osin äänestys- ja kommenttijärjestelmä toimii kelvollisesti.

Rekisteröitynyt käyttäjä voi lisäksi mm. naputtaa arvosteluja, mukauttaa ulkoasua ja toimintaa, saada ilmoituksia uusista julkaisuista, täyttää "toivelistaa" sekä muuttaa omia tietojaan. Itse olen havainnut tagituksen ihan hauskaksi puuhaksi. Pervoja lukijoitani voi kiinnostaa tieto, että tuhmat sarjat näkyvät vain rekisteröityneille käyttäjille. Hentai on otettu muutenkin hyvin huomioon, ja sen saa halutessaan suodatettua hakutuloksista tai piilotettua omasta listasta. Käyttäjä saa vapaasti valita mitä tietoja muut käyttäjät, kaverit ja vierailusalasanan saaneet näkevät. Uuden käyttäjän kannattaa säätää asetukset heti alkuun mieleisiksi.

Mikä tämän sivuston merkitys loppujen lopuksi on? Itse pidän sivuston olemassaoloa hyvänä asiana. Kieroon kasvaneet otakut saavat tyydytettyä harrastajaviettiään lisäämällä ja muokkaamalla kaiken maailman nippelitietoja. Aikaa saa kulumaan tuhottomasti tiedonkaivuuseen, oman listan ylläpitoon ja sivuston naksutteluun – se on myös negatiivinen puoli. Tavalliselle harrastajalle sivusto sisältää runsaasti täysin turhia tietoja ja toimintoja, jotka osittain peittävät alleen oikeasti hyödyllisen sisällön. Sivuston tehokas käyttö vaatii totuttelua, mutta vastineena saa monipuolisen työkalun harrastuksen avuksi. En kuitenkaan suosittele varauksetta kaikille. Käyttäminen omalla vastuulla!

Kyselyiden tuloksia 2

2009-06-23T21:07:00.005+03:00

Taas on viisi kyselyä kasassa, joten on aika tekaista yhteenveto ja kommentoida tuloksia. Näistä kyselyistä muutama oli erityisen kiinnostava. Yritin onkia vähän muiden harrastajien näkemyksiä selville. Tällä kertaa ei tee mieli jaaritella enempää, joten menen suoraan asiaan.

Bleachin tekniikat? (6.4-19.4)
Japaniksi – 4
Suomeksi – 14
Englanniksi – 0
Jap.+suom. – 10
Jap.+eng. – 3
Sekaisin – 2
Ruotsiksi – 2
Ei väliä – 3
Yhteensä 38
Tämä kysely liittyi siihen uutiseen, että Sangatsu aloittaa sarjan julkaisun heinäkuussa. Japaniksi tekniikoiden nimet haluaa 17 ja suomeksi 14, mutta ei siitä vielä voi johtopäätöksiä vetää. Pianhan tuo nähdään, millaisen linjan Sangatsulla valitsevat. Hieman petyin, kun vain kaksi halusi ne ruotsiksi.

Mistä kirjoitan/mitä lisää? (20.4-10.5)
Fansubbauksesta – 6
Kulttuurista – 1
Sarjoista – 4
Uutiskommentteja – 0
Linkkejä – 1
Oppaita – 0
Jotain randomia – 2
Kaikki käy – 3
Yhteensä 17
Tämä kysely ei tainnut olla kovinkaan kiinnostava, kun vastaajia oli selvästi vähemmän. Halusin lähinnä selvittää, mikä lukijoita kiinnostaisi. Reilu kolmasosa halusi enemmän juttua fansubbauksesta – siitä onkin tullut kirjoiteltua vähän väliä. Sarjoista en ole ajattelut paljoakaan kirjoittaa tänne. Kukaan ei näytä haluavan oppaita, mutta saatan kiusallani sellaisiakin laatia. Muutama haluaisi enemmän randomeja (humoristisia?) tekstejä. Taidan kuitenkin pitää valitsemani asialinjan.

Onko käännöksen laatu tärkeää sinulle? (11.5-24.5)
Erittäin! Vain paras kelpaa – 9
Huonoa käännöstä ei kestä katsoa – 7
Hyvä käännös antaa lisäarvoa – 9
Kunhan ei pahoja kielirikkeitä... – 2
En erota hyvää huonosta – 1
Laadulla ei ole väliä – 0
Yhteensä 28
Tätä tulosta ehdinkin jo kommentoida. Käännöksen laatu kiinnostaa selvästi muitakin. Jäi vain hieman epäselväksi, tunnistavatko kaikki todella hyvän laadun ja mitä muut pitävät hyvänä. Sitä pitäisi selvittää enemmän...

Onko fansubbaus oikein? (25.5-7.6)
Kaikin puolin – 13
Yleishyödyllistä – 8
On ja ei – 8
Laitonta ja väärin – 0
Linnaan mokomat! – 1
Yhteensä 30
Onpas selkeä tulos. Tässä tarkoitin nimenomaan fansubien tekemistä enkä niiden katsomista. Yllättävän moni ei näe fansubbauksessa mitään vikaa. Alle kolmasosa otti huomioon fansubbauksen kääntöpuolen vastaamalla neutraalisti "on ja ei". Yhden mielestä joutaisimme linnaan, mutta olikohan vastaaja täysin tosissaan? On suoranainen helpotus, ettei tulos painottunut toiseen suuntaan.

Fansubien "notet"? (8.6-21.6)
Ei ikinä tarpeeksi! – 2
Tykkään simona – 3
Tarpeen ajoittain – 16
Häiritseviä – 7
Saan näppylöitä! – 3
Niin mitkä?? – 1
Yhteensä 32
Yhtä vaille kaikki ymmärsivät, mitä yritin kysyä; lukijani eivät selvästikään ole ihan tampioita. Monella tuntuu olevan myös mielipide aiheesta. Puolet totesi neutraalisti "kommenttien" (suomennukseni) olevan tarpeen ajoittain. Se tarkoittanee lähinnä tilanteita, joissa ne ovat välttämättömiä ymmärtämisen kannalta. Useat kokevat kommentit häiritsevinä. Niistä pitäviä on selvästi pienempi osa. Keskimääräinen tulos sointuu hyvin yhteen oman näkemykseni kanssa.

Pitää tässä lähiaikoina naputtaa jotain mielekästä tänne, ettei kesä pääse täysin laiskistuttamaan. Lomailukin tuntuu tosin välillä turhan kiireiseltä.

FMA: Brotherhood Youtubessa

2009-06-14T15:06:00.011+03:00

Kuulin tästä vasta toissapäivänä, kun joku mainitsi irkissä: Youtubesta voi katsoa FMA:n uutta tuotantokautta laillisesti suomeksi tekstitettynä! Olenko vain ollut asiasta pihalla, vai eikö tästä tosiaankaan ole ollut juttua missään? Jos joku tämän lukija ei tiennyt uudesta tuotantokaudesta, niin saa kyllä hävetä silmät päästään. Olen päättänyt, etten arvostele tässä blogissa sarjoja, joten saatte itse selvittää onko uusikin kausi katsomisen arvoinen.

Se on jo sinänsä hyvin yllättävää, että tuota jaellaan virallisesti Juutuubissa, mutta vieläpä suomeksi tekstitettynä... Katsokaa itse, jos ette usko minua (tekstitykset saa päälle alapalkista). Julkaisu on monelta osin mysteeri. Käännökset vaikuttavat kattavan suurimman osan Eurooppaa lukuunottamatta mm. sellaisia merkittäviä maita kuin Britannia, Ranska ja Saksa. En tiedä, näkyvätkö nämä videot edes muissa maissa (eivät luultavasti). Käsittääkseni muilla mailla on omat Youtube-striiminsä. Mitään muuta tietoa julkaisijasta en löytänyt, kuin nimet Panini ja TLM (The Licensing Machine). Suomentajasta ei ole mitään mainintaa. Ei käännös aivan Google Translatella tehdyltä näyttänyt. Mistä ihmeestä tämän julkaisijat saavat tulonsa? Kuka on tämän takana? Onko tällaisia julkaisuja tiedossa lisää? Onko ihmisillä kiinnostusta katsoa sarjaa näin? Miten hyvä laatu on? Onko fansubien päivät luetut? Aiheesta heräsi iso liuta kysymyksiä.

Ensimmäinen jakso julkaistiin tuolla vasta 16.5, vaikka sarja alkoi tietääkseni 5.4. Viimeisimmät jaksot ovat tosin tulleet parin päivän sisällä ensiesityksestä, joten tahti on nyt oikein hyvä. Kuvanlaatu on yllättävän hyvä jopa ilman HD-tilan kytkemistä päälle. Ei se tietenkään yllä Eclipsen HD-julkaisun tasolle, mutta on selvästi parempi kuin useimmissa striimeissä. Pahin ongelma Youtuben HD-videoissa ylipäätään on, että ne tuppaavat tökkimään sietämättömän paljon; ei se johdu pelkästään koneeni tehoista tai kaistasta. Tekstityksissä on hieman häiritsevä musta tausta. Suomennos toimii mielestäni varsin hyvin. Nimeämisissä on joitain poikkeamia tv:ssä esitettyyn kauteen verrattuna (esim. Central vs. Keskus). En muista ennen nähneeni tuollaista tyyliä pilkkoa virkkeitä, joten se vaati hieman totuttelua. Kyllähän tätä katsoo, mutta kuvan tökkiminen häiritsee itseäni.

Tällä hetkellä sarjaa ei fansubbaa englanniksi kuin Eclipse ja pari tuntemattomampaa. Eclipsen versio on tuon Youtube-julkaisun ensisijainen kilpailija täällä päin maailmaa, joten vertailu kannattaa tehdä siihen. Nopeudessa ollaan melkeinpä tasoissa, joten se ei ole tällä kertaa tärkein syy valinnan tekemiseen. Eclipsen julkaisussa on tietysti fansubien muita etuja, kuten nätimmät karaoket ja tyylitelty fontti, mutta onko niillä oikeasti merkitystä katsojille? Eclipsen HD-julkaisun kuvanlaatu on erinoaminen eikä video töki, joten ne ovat selviä etuja. Toisaalta tiedosto pitää ladata koneelle ennen katsomista, joten striimi on hiukan nopeampi ja helpompi. Käännöksen laatu on yleensä itselleni se merkittävin tekijä, ja voin todeta pitäneeni enemmän suomennuksesta. Eclipse edustaa hieman ärsyttävää fansubbaajien käännöstyyliä. Tuntuu, ettei noita jaksoja ole editoitu (oikoluettu) juuri lainkaan ennen julkaisua – muutenkin tavallista speedsubeissa. On sekin käännös tarkemmin tutkittuna ihan hyvä, mutta suomennus on selkeämpi ja siksi mielestäni parempi.

Kiinnostaisi tietää, millä perusteella muut harrastajat tekevät valinnan tässä tapauksessa. Onko fansubin valitsemiseen syynä inho striimejä kohtaan vai jokin muu? Minäkään en useimmiten pidä striimeistä, mikä johtuu huonosta kuvanlaadusta ja käyttömukavuudesta. Uskon silti animen tulevaisuuden olevan laillisessa striimauksessa, kunhan palvelut kehittyvät riittävän hyviksi. Tämä on mielestäni pieni mutta samalla merkittävä askel oikeaan suuntaan.

Laillista verkkotarjontaa on koko ajan enemmän. Kaikki varmaan tietävät jo CrunchyRollin, joka on pioneeri sillä saralla ja toivottavasti osoittaa tulevaisuuden kehityssuunnan. Youtubessa mm. Kadokawa julkaisee uusiakin sarjojaan (tosin vain japaniksi). Funimation on merkittävä amerikkalainen animen lisensoija ja jakelija. Hekin tarjoavat nykyään striimauspalveluja sivuillaan, mutta alku on ollut kivikkoinen. Naureskellaan mekin nyt hetki heidän sekoiluilleen.

Funimationin videoiden tietoturva on aivan naurettava. Videopalveluista voi muutenkin ladata videot ja tekstitykset pienellä vaivalla, mutta Funimation oli tehnyt siitä vieläkin helpompaa. He käyttivät erittäin helposti ennalta arvattavaa nimeämiskäytäntöä .flv-tiedostoilleen (tyyliin http://video.funimation.com/FLV/FUN_[ANIME_TITLE]_[EP#]_JPN_640X360.flv). Ei siis tarvinnut kuin kirjoittaa osoitepalkkiin videon osoite, ja sen pystyi lataamaan mistä päin maapalloa tahansa. Kävipä sitten niin, että joku löysi One Piecen käännetyn jakson ennen kuin se oli esitetty edes Japanissa ja pisti sen tietysti julkiseen jakeluun. Siitähän vasta riemu repesi, ja näyttää siltä, että suunnitelma kyseisen sarjan simulcastiin on nyt jäissä. Ikävintä tässä on se, että tuottajien ja muiden kiinnostus simulcastiin voi laskea töppäilyn vuoksi. Funimation toiminnan tekee vielä älyttömämmäksi se, että he syyttävät muita omista mokistaan. Kehtasivat väittää tietoturvan olleen kunnossa, vaikka ihan hanuristahan se todellisuudessa oli. Nyt on oikea hetki tehdä facepalm.

Funimation laittoi videopalvelunsa kokonaan pois käytöstä pariksi viikoksi ja vasta eilen se taas avattiin. En tiedä tarkemmin, millaisia suojia he ovat nyt kehittäneet, mutta miettivät varmasti tällä hetkellä kuumeisesti järjestelmänsä tietoturvan parantamista. TheFluff-niminen fansubbaaja kirjoitti blogiinsa pari aiheeseen liittyvää kommenttia. Ei kannata ottaa kaikkea hänen sanomaansa aivan tosissaan, eikä varsinkaan yleistää näkemyksiä muihin fansubbaajiin. Hän kritisoi nykyisiä laillisia striimejä vahvasti, mutta tietääkseni hän subbaa mm. juurikin Eclipselle, jonka periaatteita voi lukea heidän faqistaan. Tässä oli muuten sellainenkin tapaus, että Funimation kuulemma onnistui sulkemaan Eclipsen servut jokin aika sitten, vaikka ne sijaitsevat Saksassa (niin ainakin väitetään). Vähän jäi mystiseksi, mitä oikeasti tapahtui, joten ei kannata aivan totena pitää sitä.

Fluff heitti yhden erittäin hyvän itselleni aiemmin tuntemattoman niksin Funimationin aluerajoitusten kiertämiseen. Jaan sen nyt kanssanne:

Lataa tämä Firefoxin lisäosa
Työkalut -> Modify Headers
Valitse listasta add ja kirjoita ensimmäiseen tekstikenttään X-Forwarded-For ja toiseen tekstikenttään jokin amerikkalainen IP-osoite, esimerkiksi 207.46.197.32 (Microsoft), 209.191.93.53 (Yahoo) tai 64.244.11.140 (Funimation). Kolmannen kentän voi jättää tyhjäksi. Paina "Add".
Nyt voit katsoa Funimationin striimejä, jos silmäsi kestävät.
(Kannattaa ehkä laittaa kierto pois päältä, kun sitä ei enää tarvitse)

Kikka toimii ainakin toistaiseksi hyvin, eikä tarvitse tehdä VPN- tai proxy-virityksiä. Pitäisi selvittää tarkemmin tuon kikan toimintaa, ja mihin kaikkeen sitä voi käyttää. Hulun kanssa se ei ainakaan sellaisenaan toiminut, joten sen rajoitusten kiertämiseen tarvitsee edelleen VPN:n tai erittäin hyvän proxyn. Tässä on hyvä kirjoitus aiheesta. Voisin laatia oppaan tännekin, jossa kerron käytännön kokemuksia eri ratkaisujen toimivuudesta. Paras keino taistella netin keinotekoisia rajoituksia vastaan on kiertää ne ja opettaa muutkin tekemään sama.

Funimationin sivun tarjonnasta voisin sanoa sen verran, että arvion subattuja jaksoja olevan tällä hetkellä > 850 ja dubattuja > 500. Suurin osa vaikuttaa olevan vanhoja sarjoja (jotka eivät enää myy?). Vanhemman animen ystävien kannattaa ehdottomasti käydä katsastamassa paikka. Palvelun pahimpia ongelmia on huono kuvanlaatu, jota ei tee mieli katsoa koko ruudun kokoisena. Jos kuva tökkii alkuun, kannattaa antaa sen puskuroida hetken. Sielläkin voi muuten katsoa FMA:n uutta kautta, mutta Juutuben versio on mielestäni parempi.

Nämä uudet kehityssuunnat jakelussa ovat erittäin kiinnostavia. Mangan puolella on samankaltaista kehitystä tapahtumassa, joten sitäkin voisi joskus tarkemmin tutkia. Toivottavasti tuo Funimationin sekoilu on vain alkuvaiheen kompurointia. CR:llä on kaikkiaan melko hyvin toimiva konsepti, joten on jännä seurata sen menestymistä. Jatkossa kehitetään varmasti kuvanlaadultaan, toiminnaltaan ja tarjonnaltaan vielä astetta parempia palveluja, jolloin fansubbaus alkaa oikeasti menettää merkitystään. Katsojat voivat valinnoillaan vaikuttaa kehityssuuntiin. Fansubeihin tottuneet harrastajat eivät varmastikaan ihan hetkessä muuta tapojaan.

Esitelmä, blogipaneeli ja P-Z Subs

2009-06-09T12:49:00.005+03:00

Pyörähdin sitten päivän verran Desuconissa ihmettelemässä meininkiä ja tuhlaamassa loput rahani. Porukkaa oli paljon, ernut olivat pukeutuneet oudosti ja ohjelmaakin tuntui riittävän. Vaikutti oikein hyvin onnistuneelta tapahtumalta. Harmikseni en ehtinyt osallistumaan läheskään kaikkeen kiinnostaneeseen, ja Juutuubistakaan ei vielä paljon mitään löydy. Keskityn nyt pariin minuakin koskeneeseen ohjelmaan: fansubbaukseen liittyneeseen esitelmään ja blogipaneeliin. Tämän vuodatuksen loppupuolella on sitten juttua toisesta aiheesta.

Kuutin esitelmä
"Fansubit, laki ja moraali – mahdoton yhtälö?" nimisen esitelmän piti tapahtuman pääjärjestäjän titteliäkin kantanut elitistiblogaaja Kuuti (aka niidel). Esitelmä sinänsä oli ihan viihdyttävä ja otti kantaa moniin tärkeisiin kysymyksiin, mutta tuntui saman purkan pureskelulta. Hän esitti suunnilleen samat ajatukset kuin aiemminkin esim. foorumilla, ja lisäksi tässä, tässä, tässä ja tässä blogitekstissä. Kommentoin ensin suoraan itseeni kohdistunutta piikkiä ja sitten heitän muita ajatuksiani aiheesta. Kyllä, olin paikalla ja onnistuin toivottavasti pitämään pokerinaamani hetkellisestä verenpaineen noususta huolimatta. Hän käytti seuraavaa huhtikuista kommenttiani kyseenalaistaakseen minun (ja samalla muiden) fansubbaajien etiikan:

"Animena Bleachia on saanut suomeksi jo jonkin aikaa. –– Toivottavasti animen maahantuojat eivät koettele fansubbaajan etiikkaani tuomalla sarjan DVD:lle. Ei kannata olettaa minun (ja muiden?) luopuvan siinä vaiheessa jakelusta!"

Onhan tuo nyt selkeää kaksinaismoralismia minulta, kun fansubbausskenen hyviin periaatteisiin kuuluu subbauksen ja jakelun lopettaminen lisensoinnin jälkeen (ei sitä kyllä pidetä ehdottomana totuutena noin muutenkaan). Oletin hieman liikaa lukijoiden telepaattisista kyvyistä, joilla he saisivat takana olleet ajatukseni selville. Tarkennan nyt sanojani. Tuo kommentti on täysin henkilökohtainen näkemykseni, joten sitä ei saa yleistää muihin subbaajiin. BRF todennäköisesti lopettaisi sarjan subbaamisen lisensointiuutisen myötä ja mahdollisesti poistaisi sarjan myös trakkeriltaan. Siinä tilanteessa olen päättänyt henkilökohtaisesti jatkaa jo subattujen jaksojen levittämistä jotain reittiä. Pääsyy on se, että tuon sarjan eteen on nähty paljon vaivaa ja luontoni ei anna myöten heittää sitä "hukkaan". En myöskään pidä ajatuksesta, että joku toisi sarjan surkeasti käännettynä dvd:lle; sen sijaan en laittaisi ollenkaan pahakseni hyvälaatuista käännöstä, jos se vielä näytettäisiin telkkarissa samaan tapaan kuin FMA. Korjailemme muuten tällä hetkellä Bleachin alkupuolen jaksoja, että niiden käännös tyydyttäisi itseämme. Vielä sellainen asia, että liikkellä on huhu Death Noten tulemisesta MTV3 Scifiltä joskus syksyllä. BRF on julkaissut sitä 13 jaksoa, mutta uutinen ei ole aiheuttanut juuri lainkaan vastarintaa edes kääntämisessä mukana olleilta. Julkaisut poistetaan trakkerilta varmaan jossain vaiheessa, kunhan virallinen tieto tulee.

Se minua hieman jurppi, että niidel pitää fansubbaajia edelleen v-peniksen perässä olevina teeskentelijöinä, vaikka kirjoitin tällaisenkin tekstin. FYI fansubbaus on hyvin kehno tapa hankkia itselleen famea; tiimi voi saada mainetta, mutta yksittäinen subbaaja korkeintaan pienissä piireissä. Niidel mainitsi myös joidenkin subbaajien olevan rahan perässä, mitä ilmiötä pidän itsekin ikävänä mutta onneksi harvinaisena. Mammona ei mielestäni kuulu fanikääntämiseen, joka pohjimmiltaan on puhtaasti harrastustoimintaa. Eivät fansubbaajat kylläkään edusta korkeinta mahdollista moraalia, enkä toivottavasti ole sellaista väittänytkään. Pyhimykset tuntuvat olevan harvinaisia tapauksia muutenkin. Mielestäni huomattavasti vakavampaa kaksinaismoralismia olisi väittää vastustavansa fansubeja henkeen ja vereen mutta silti katsoa niitä. Ylipäätään tämä fansubien katsomisen ja tekemisen päällä leijuva hiljaisuuden synkkä pilvi ärsyttää itseäni ja oli yksi blogin perustamisen pääsyitä. Joku kehui minua viime postini kommenteissa rohkeudesta kirjoittaa aiheesta avoimesti, mikä oli harvinaista ja mukavaa palautetta. Aiheen ei pitäisi olla mikään tabu. Vaadin avoimempaa keskustelua kaikilta!

Faktahan on, että lähes kaikki Suomen animeharrastajat ovat nykyisen lainsäädännön mukaan rikollisia. Toinen fakta on, etteivät viranomaiset mahda oikein mitään fansubien lataamiselle tai edes tekemiselle. En usko oikein ketään kiinnostavan esim. omat "pahat ja syntiset" puuhailuni, varsinkin kun asianomistajat ovat jossain Jaappanissa. Tekijänoikeuslaki vain on mitä on – monien mielestä sitä itseään. Kuuti tiedät kyllä eniten niistä laeista, myönnän sen. Laki ja moraali eivät vain aina ole täysin sama asia. Erityisesti nuorisolle ei tunnu nykyään aiheutuvan suurempia tunnontuskia musiikin ja fansubien laittomasta latailusta. Nuoriso on paha ja turmeltunut, mutta ei se ole koko totuus. Monet tukisivat mielellään tekijöitä, jos se olisi jotenkin järkevästi mahdollista. Fansubbaamisessa en näe oikein mitään muuta ongelmaa, kuin että tekijät ja tuottajat eivät saa tuloja.

Kuuti tuntui keskittyvän esitelmässään lähinnä virallisten julkaisujen haukkumiseen ja vähemmän fansubeihin. Minulle jäi tunne, että hän näkee fansubit ongelmana, johon virallisten julkaisujen pitäisi vastata kehittämällä vielä parempia palveluja. Oma suhtautumiseni fansubeihin on huomattavasti positiivisempi, vaikka en minäkään pidä ilmiötä täysin ongelmattomana tai fansubbaajia pyhimyksinä. Eräs toinen fansubbaaja totesi äskettäin jotenkin, että "fansubit ovat pimeä markkina, joka syntyi tarjonnan puutteen vuoksi". Fansubbaus häviää turhana, jos virallisista jakelukanavista kehitetään vähintään yhtä hyviä – monet fansubbaajat ovat eturintamassa liputtamassa tällaisen kehityksen puolesta. Fansubien suurimmat edut katsojien kannalta ovat ilmaisuus ja helppous, joten haaste on melkoinen. Jokin Spotifyn kaltainen palvelu olisi aivan mahtava, mutta olen aina hieman skeptinen suurten kehitysaskelien suhteen. Fansubit ovat uskoakseni vielä pitkään voimissaan, jos ei ihmeitä tapahdu.

Vielä voisin joitain sekalaisia ajatuksiani heittää esitelmästä. Esitelmän alkupuolella ollut ajatus kysynnän moninkertaistumisesta jonkin ollessa ilmaista oli mielenkiintoinen. Sitten oli sellainen ajatus, että amerikkalaisen version ostamalla tukee enemmänkin dubbaajia, mitä en itse ainakaan haluaisi tehdä. Haukkui ihan syystä suomennettujen animesarjojen maahantuojia; ovat ampuneet itseään jalkaan tekemällä jotkut julkaisut surkeasti, sillä nyt harrastajilla on ennakkoluuloja virallisia julkaisuja kohtaan. En usko sarjojen dvd-myynnin tilanteen parantuvan enää nykyisestä. Sen sijaan minusta Kuuti kritisoi vähän turhaan mangakustantajia, koska he ovat mielestäni tehneet selvästi parempaa työtä. Sensuuri ärsyttää minuakin ja se pitäisi lopettaa kokonaan. Internet on globaali ja keinotekoinen jakaminen alueisiin lisää vain ihmisten vitutusta, mikä toivottavasti muistetaan kehitettäessä laillisia katsomispalveluja. Oli siellä esitelmässä muutakin, mutta ei nyt tule mieleen. Esitelmä oli kiinnostava ja olin samaa mieltä useimmissa asioissa. Eniten kaivellut asia oli, ettei Kuuti täysin ymmärrä fansubbaajia tai muita piraatteja; ei se sinänsä väärin ole, mutta perättömiä väitteitä en arvosta.

Blogipaneeli
Sitten päästäänkin blogipaneeliin, joka ei nyt aivan suosituimpien ohjelmanumeroiden listalle päässyt. Jostain kumman syystä tämä kiinnosti itseäni enemmän kuin Furuyan paneeli. Teki varmaan mieli nähdä blogiskenen eliitti livenä, kun tässä itsekin yrittänyt jotain blogintapaista pitää. Paneelissa olivat suuta aukomassa Bubu, Kuuti, Tsubasa ja Reggy, joiden lisäksi yllätysvieras NovaJinx sanoi muutaman sanasen englanninkielisestä blogaamisesta. Jäi hieman epäselväksi, mikä tämän paneelin anti loppupeleissä oli panelistien muutenkin ylitsepursuavan egon pönkityksen lisäksi. Ehkä sillä oli jokin pieni vaikutus Suomen blogiskenen kehittymiseen; joku harvoista kuulijoista innostuu aloittamaan oman blogin tjs.

Päällimmäisenä jäi mieleen se, että blogin aloittamisen syyt melkeinpä skipattiin. Toki panelistit kertoivat omien blogiensa synnystä, mutta blogaamisesta saatavista hyödyistä ei syntynyt hyvää keskustelua. Panelistien lähestymistapa blogaamiseen kaikkiaan on melko lukijalähtöinen, mikä voi olla syynä Otakunviran ja Bubukuutin 'suosioon' (pienissä lainausmerkeissä). He ovat hieman elitistisiä eivätkä ainakaan paneelissa kiistäneet kirjoittavansa lähinnä famen takia. Minä taas olen kirjoittanut alusta lähtien lähinnä itselleni ja pieneltä osin myös muille subbaajille. Tunnen tarvetta pohtia joitain asioita kirjoittamalla, ja tämä pohdintojen julkiseksi laittaminen antaa lisäarvoa ja saa yrittämään enemmän. Nimen saamista enemmän minua kiinnostaa oman ja muiden tietomäärän lisääminen. Oikeastaan en edes (toistaiseksi) ole käyttänyt tätä nimimerkkiä juuri missään muualla. Itselle kirjoittaminen itseä kiinnostavista asioista pitää ainakin blogin pitämisen mielekkäänä. Haittapuolena on, ettei teksteistä automaattisesti tule muita viihdyttäviä tai kiinnostavia.

Paneelissa keskusteltiin myös mm. lukijoiden hankkimisesta, tasaisesta julkaisutahdista, kirjoittamisen tyylistä, blogin erikoistumisesta, anonyymisyydestä, kirjoitusten vaikutuksista, trollauksesta, episodiblogeista ja sielun myymisestä. Blogosfääriin kuuluu blogien vuorovaikutus (olisi muuten kohteliasta linkittää tännekin, kun lisäilin tuonne sivupalkkiin joitain blogeja). En nyt jaksa tarkemmin analysoida noita eri aiheita, kerta muutenkin on tulossa taas tl;dr vuodatus. Tästä blogistakaan en tällä kertaa kerro tarkemmin. Blogin perustamista suunnitteleville haluaisin sanoa seuraavaa: tärkeintä on, että itsestä tuntuu mielekkäältä kirjoittaa ja aiheista on jotain sanottavaa. Ei välttämättä tarvitse olla mikään elitisti.

P-Z Subs
Toisten blogien haukkuminen oli tietysti oleellinen osa paneelia. Tätä blogia eivät maininneet sanallakaan, mutta onneksi jättivät muitakin mainitsematta. Esimerkiksi Perunan ja Sapulin Popanimea (vai pitäisikö sitä kutsua nimellä #PERUNAONPARAS) eivät enemmälti kehuneet. Itse tunnustan hieman häpeillen, että vasta noin viikko sitten tutustuin siihen tarkemmin (olin ehkä etusivulla käynyt joskus aiemmin). Minä olen sen verran outo, että pidin siitä. Sekavat arvostelut ovat sinänsä ihan huvittavia, mutta enemmän minua kiinnosti muut piirteet. Esimerkiksi kirjoittajien ikä on melkoinen mysteeri. Alusta asti olen epäillyt, että kyseessä on jokin omituinen teekkarihuumorin taidonnäyte. Toisaalta ei ole mahdotonta, että tyypit olisivat vielä peruskoulussa. Heidän hyvä englannin ja japanin osaamisensa puhuu sitä vastaan. Onko kyseessä taitava vedätys vai pelleilevätkö he muuten vain? Toinen kiinnostava asia oli ihmisten suhtautuminen. Monet ovat koettaneet trollata trolleja tai muuten vain vetäneet herneen nenään. Säälin ihmisiä, jotka eivät ole tajunneet sivua trollaukseksi tai vähintään vitsiksi.

Kaikkein kiinnostavinta on heidän perustamansa P-Z Subs -niminen fansubbausryhmä, joka speedsubbaa tällä hetkellä Queen's Bladea englanniksi. Itse sarja on melkoista fanipalvelua (omg, tissejä!), mutta ei nyt enempää siitä. Olen hieman kateellinen, kun jaksot saavat saman tien tuhansia lataajia. Minulla on vielä kädenvääntö kesken itseni kanssa siitä, ovatko he finsubbaajia, vaikka ovat suomalaisia fansubbaajia. Kaksi ensimmäistä jaksoa olivat trolleja ja saivat melko kriittisen vastaanoton; eipä ole sen jälkeen tarvinnut esim. AniDB:n arvosanoista huolehtia. Myöhemmistä jaksoista sen sijaan he ovat tehneet osan käsittääkseni itse ja osan kopioineet muilta. Totesin itse jaksojen 6, 8, 9 ja puoliksi 10 olevan muokattuja Anonymousubsin käännöksiä. Anonymousubsin suhtautumista en tiedä, kun se(/he) julkaisee pelkät käännökset julkiseen jakeluun. Ei tietenkään ole oikein hyvien tapojen mukaista väittää kopioituja käännöksiä omiksi. Sitä voi sitten miettiä, onko miten paha asia kopioida jo valmiiksi laittomia käännöksiä...

Noh, P-Z Subs sai melkoista draamaa aikaiseksi AniDB:n foorumilla ottaessaan yhteen SFW:n subbaajien kanssa. Ketjussa on vielä yksi todiste sille, miksi ei kannata uskoa kyseisen sivuston arvosanoihin. Episodin jälkeen P-Z rippasi suoraan SFW:n karaoket omaan käännökseensä luultavasti ihan kiusallaan – melkoisia veijareita. Lataajamäärät todistavat, että harrastajat lataavat julkaisuja mielellään myös trolliryhmiltä, jos nämä ovat nopeimpia, tai pikemminkin monet eivät välitä mitä lataavat.

Tein pientä vertailua kolmen ryhmän seitsemännen jakson käännöksistä tylsistyksissäni (teksti). Lyhyesti voisin todeta, ettei P-Z Subsin versio ole lainkaan hassumpi. Sitäkin voi pohtia, onko hyvä kääntää sellaiselle kielelle, joka ei ole subbaajien äidinkieli. Kaikkiaan virkistävä tuttavuus, vaikka harva ymmärtää ja vielä harvempi osaa arvostaa. Joo, tiedän trollien haluavan huomiota ja sitä minä juuri annoin. Jännä nähdä, miten Peruna ja Sapuli tähän juoruiluun suhtautuvat. Olisin voinut jakaa postauksen kahtia, mutta lätkäisimpä mielessä olleet asiat tähän samaan.

Tunnettuja ryhmiä

2009-05-30T16:02:00.006+03:00

En löytänyt kelvollista kirjoitusta aiheesta mistään, joten päätin tekaista oman. Suomen fansubbausskenestä on tullut kirjoitettua jo sen verran, että on aika laajentaa käsittelyä. Tässä on siis lyhyt katsaus fansubbausskenen tunnetuimpiin ryhmiin, ja heittelen lisäksi vinkkejä julkaisujen valintaan. Suuntaan tekstin erityisesti uusille harrastajille. Jos julkaisun laatu ei voisi vähempää kiinnostaa, niin senkus painutte takaisin Sinätuubin striimejä katsomaan. Muussa tapauksessa suosittelen jatkamaan lukemista.

Kirjoitan tällä kertaa pelkästään netissä tunnetuista ryhmistä ja unohdan kokonaan, että fansubbausta on harrastettu sitäkin ennen. Kaikki elossa olevat ryhmät ovat käsittääkseni vuosituhannen vaihteen jälkeen perustettuja. Ryhmiä on julmetun paljon. Mikäli AniDB:n tilastoja on uskominen, ryhmiä on jopa enemmän kuin animeita (~5 000 animea ja > 7 000 ryhmää). Suurin osa ryhmistä on väsännyt korkeintaan yhtä tai kahta sarjaa ja sitten heittänyt hanskat tiskiin. Ryhmien välillä on suuria eroavaisuuksia niin toiminnassa kuin julkaisujen jäljessäkin. Joku ryhmä saattaa panostaa käännökseen, toinen videokuvaan, kolmas efektikikkailuun, neljäs nopeuteen ja viides nenänkaivuuseen. On p0rnoon erikoistuneita ryhmiä, raakileiden levittäjiä ja paljon julkaisevia rippaajia (joista lisää myöhemmin). On myös merkittäviä ei-englanniksi kääntäviä ryhmiä sellaisissa maissa, joissa enkkusubit eivät oikein iske. Tällaisia maita ovat mm. Ranska, Saksa, Espanja, Italia ja Brasilia. Keskityn nyt kuitenkin pelkästään enkuksi julkaiseviin.

Julkaisun valinnasta
Uudet harrastajat saattavat surutta ladata ensimmäisen julkiselta trakkerilta eteen osuneen torrentin sen enempää miettimättä. Julkaisun tehneeseen ryhmään ei kiinnitetä huomiota, jos sitä ylipäätään mainitaan. Siinä onkin sitten ihmettelemistä, kun hahmot puhuvat pelkkää espanjaa ja tekstitykset ovat venäjäksi... Ei yleensä sentään ihan niin, mutta harvoin se ensimmäinen eteen osunut julkaisu on laadultaan paras. Hyvien julkaisujen etsintään joutuu yleensä näkemään hieman vaivaa.

Ensimmäinen lähestymistapa on lukea muiden kokemuksia. Katsojien arvioita eri ryhmien tekeleistä näkee esim. AniDB:stä ja MAL:sta. AniDB:n arvosanoja itse pidän lähinnä suuntaa antavina; monet käyttäjät ovat kykenemättömiä arvioimaan julkaisun laatua mitenkään järkevästi. Jokainen arvioi laatua omista lähtökohdistaan. Ketään ei varmaan yllätä, että minulle merkittävintä julkaisun valinnassa on käännöksen laatu; lyhyesti sanottuna arvostan erityisesti luettavuutta ja hyvää lauseiden muotoilua. Monet muut taas pitävät videokuvan ja äänen laatua vähintään yhtä tärkeänä. Silläkin on merkitystä, onko subit poltettu kiinni kuvaan. Jotkut vertaavat ryhmiä myös settausten ja karaokejen perusteella, vaikka sellaiset on tarkoitettu lähinnä lisämausteeksi. Joskus harvoin kaikki osa-alueet loksahtavat kohdalleen ja silloin on aiheellista puhua huippuluokan julkaisusta.

Mielestäni parempi tapa arvioida julkaisun laatua on tehdä arvio itse, vaikka katsomalla kuvankaappauksia. Muutama kuvankaappausten vertailusivusto: uLTraCarL, u|tima, Jimaku Hikaku ja iKalifa. Erityisesti käännöstyylien eroavaisuudet ja settaukset erottuvat selvästi.

Tietenkin sekin auttaa valintaa, jos tietää jonkin ryhmän tekevät useimmiten laadukasta jälkeä. Suosikkiryhmät löytyvät yleensä kokemuksen kautta (ja tämän postin lukemalla). Ryhmän koko ja tunnettavuus ei sinänsä vielä kerro yhtään mitään julkaisujen laadusta. Jotkut pienet mutta omistautuneet ryhmät saattavat tehdä huomattavasti laadukkaampaa jälkeä ja vieläpä nopeasti. Uusissa sarjoissa nopeus on monelle katsojalle tärkein valintakriteeri. Speedsubeissa käännösten hiontaan ei välttämättä käytetä juuri lainkaan aikaa, mistä syystä kannattaa valita vain taitavampien kääntäjien tekeleitä. Nopeus ja laatu ei ole aivan mahdoton yhdistelmä, mutta se vaatii kokeneet tekijät. Itse maltan yleensä odottaa hiotumpia käännöksiä. Sellainenkin asia kannattaa huomioida, että jonkin sarjan tekemiseen erikoistuneet pienemmät ryhmät saattavat tehdä tunnettuja ryhmiä laadukkaampaa työtä; sen takia itse teen julkaisun valinnan yleensä tapauskohtaisesti.

Sitten muutama sananen siitä, mistä julkaisuja kannattaa etsiä. TPB, Mininova yms. eivät yleensä ole ensisijaisia julkaisupaikkoja. Monet ryhmät tarjoavat torrenttien lisäksi edelleen mahdollisutta ladata julkaisuja IRC-kanavillaan. Ryhmien kanavat sijaitsevat useimmiten Rizon.net-verkossa. Kanavilla on XDCC-botteja ja fserveä tarjoavia käyttäjiä. Lataus tapahtuu menemällä kanavalle ja syöttämällä muutamia peruskomentoja (oppaantapainen).

Torrentit ovat kuitenkin nykyään ensisijainen vaihtoehto. Ryhmät käyttävät useimmiten animeen erikoistuneita trakkereita kuten ScaryWater, AniRena, NyaaTorrents, BoxTorrents tai MingLong. Näiden lisäksi on joitain koontisivuja, joita monet harrastajat käyttävät. Tällaisia ovat mm. Tokyo Toshokan, Baka-updates ja AnimeSuki. Tietenkin voi ladata myös yleisiltä trakkereilta, jos sattuu löytämään laadukkaita paketteja. Valitkaa itsellenne miellyttävin tapa liiskata julkaisut.

Fansubbausryhmät
Taisin jo mainita, että ryhmissä on eroavaisuuksia. Suuremmissa ryhmissä voi olla kymmeniä tekijöitä, mutta yli kahdenkymmenen aktiivin ryhmät ovat harvinaisia. Ryhmäliitokset ovat fansubbauspiireissä hyvinkin yleisiä, mikä johtuu monestakin syystä. Työtehtävistä (tl – tarkoittaa myös käännöstä, tlc, editor, QC, distro...) en tällä kertaa kirjoita enempää. Suurempien ryhmien julkaisut lasketaan yleensä sadoissa jaksoissa. Jotkut ryhmät panostavat laatuun ja julkaisevat sen takia vähemmän (tai sitten ihan vain laiskuuttaan). Loppuunsaamisprosenttikin vaihtelee huomattavasti ryhmien välillä. Monet ryhmät lopettavat fansubbaajien etiikkaa noudattaen kääntämisen heti lisensointiuutisen jälkeen. Siinä oli muutama mieleen tullut yleinen ajatus.

Ehkäpä nyt pääsen vihdoin itse asiaan. Alle poimin 20 mielestäni jossain määrin merkittävää fansubbausryhmää. Kommentit kirjoitin omien kokemusteni ja lukemani pohjalta. Oli aika vaikea keksiä mitään sanottavaa useimmista ryhmistä, joten informaatioarvo jäi vähäiseksi. Harkitsin antavani ryhmille arvosanat mutta totesin sen mahdottomaksi. Ryhmien sivustot ovat melko sekalaista sakkia sisällöltään.

Anime-Empire [A-E] – Vanhempia ryhmiä, joka on tehnyt sekä hyvää että huonoa jälkeä.

a.f.k. – Ei kotisivuja. Kuulemma hyvin pieni ryhmä. Panostavat laadukkaisiin ja lokalisoituihin käännöksiin. Muilta osin ei kovinkaan erikoinen.

Anime-Keep [A-Keep] – Pitkään mukana ollut ryhmä. Tekevät keskimäärin kohtuu hyvää jälkeä, mutta harvoin erinomaista. Ei herätä tunteita suuntaan jos toiseen.

Anime-Kraze [A-Kraze] – Tunnettu ryhmä, joka on ehtinyt tekemään paljon kaikenlaista. Laatu useimmiten hyvä, joten suosittelen.

AnimeOne [AonE] – Paljon julkaissut ryhmä (> 1500 jaksoa), joka tekee kohtuullisen hyvää jälkeä.

Ayu – Varsin hyvää jälkeä tekevä ryhmä. Yleensä hyvä valinta.

Bullet Speed Subs [BSS] – Melko pieni ryhmä speedsubbaajia. Jälki kohtuullista.

C1Anime [C1] – Käsittääkseni melko nopea ja kohtuullista jälkeä tekevä ryhmä.

Dattebayo [DB] – Tämän tuntevat varmaan kaikki Naruto- ja Bleach-fanit. Tekevät melko hyvää jälkeä nopeuteen nähden. Taitavat ottaa nyt uusia projekteja, kun lopettivat Naruton speedsubbaamisen. Jotkut kokevat ryhmän asenteen ärsyttävänä.

Eclipse Production [Eclipse] – Pieni mutta taitava speedsubbaus-ryhmä. Tekevät laadukasta jälkeä nopeasti. Sivun faq oli harvinaisen informatiivinen.

Frostii – Syntyi vuodenvaihteessa kahden tunnetun ryhmän Ureshiin ja Froth-biten yhdistyessä. Osaamista siis ainakin pitäisi olla taustalla ja laadun melko korkeaa.

gg – Useimmiten melko hyvää laatua tekevä ja kohtuullisen tunnettu ryhmä. En tästäkään keksi muuta sanottavaa.

Live-eviL [L-E] – Perustettu jo 2001. Ehtinyt olla mukana puuhaamassa vaikka mitä. Laatu on kyllä heittelehtinyt melko paljon.

Lunar Anime [Lunar] – Hyvinkin omaperäinen tyyli tehdä tekstitykset, mitä nyt olen joutunut tekemisiin heidän Bleach-käännöksensä kanssa. Ei loppupeleissä mikään huippuhyvä.

Menclave – Entinen Mendoi-Conclave (nuokin ryhmät kohtuullisen tunnettuja, mutta en erikseen kommentoi). Heidän sivuillaan on mukavan rento meininki. Tekevät melko hyvää jälkeä.

Misc. Enlightened Entertainmetn Works [m.3.3.w] – Tekevät ihan kohtuullista jälkeä. Keskinkertainen ryhmä.

Saizen Fansubs [Saizen] – Keskinkertainen ryhmä, joka ei erotu oikein missään suhteessa.

Shinsen-Subs [SHS] – Luultavasti eniten julkaissut fansubbausryhmä parilla tuhannella jaksolla; tuntuvat panostavan laadun sijaan määrään. Tekevät tasaisen keskinkertaista työtä.

Static-Subs [SS] – Ovat tehneet paljon itse, minkä lisäksi ovat mukana useissa yhteistyöprojekteissa. Varsin merkittävä ryhmä, kun vieläpä tekevät useimmiten hyvää jälkeä.

The Triad [Triad] – Tekevät silloin tällöin hyviä julkaisuja. Ei kovinkaan erikoinen ryhmä.

Rippaajat
Fansubbausryhmiin verrattuna toiminta on sen verran erilaista, että on hyvä käyttää muuta nimitystä. Jotkut ryhmät kutsuvat itseään "varmuuskopioijiksi" tai "enkoodaajiksi", mutta itse miellyin nimitykseen "rippaajat". Suorastaan yllätyin rippausryhmien määrästä ja heidän periaatteidensa eroavaisuuksista. Yhteistä tuntuu olevan vain, että videon lähteenä on dvd tai blu-ray, minkä pitäisi periaatteessa taata hyvä kuvanlaatu – käytännössä ei välttämättä. Sekin on yhteistä, etteivät nämä ryhmät tee käännöksiään itse.

Periaatteessa on ihan järkevää käyttää jonkun muun tekemää käännöstä, sillä kääntäminen on raskasta. Jotkut ryhmät rippaavat tekstit erityisemmin käsittelemättä .srt-muotoon, kun taas toiset muokkaavat ja muotoilevat tekstejä huomattavasti. Sellaiseenkin tapaukseen törmäsin, joka jättää tekstit bittikartoiksi. On hyvä muistaa joidenkin rippausryhmien käyttävän myös fansubbaajien käännöksiä. Laadukkainta jälkeä tekevät ryhmät korjaavat käännösmokia, ajoituksia, lauseiden muotoiluja ja lisäksi vielä settaavat sekä tekevät karaoket; toiminta muistuttaa hyvin paljon fansubbausta. Tällaisia ryhmiä on kuitenkin ikävän vähän.

Siinäkin on eroja, miten ryhmät käsittelevät dubbeja. Jotkut jättävät dubit kokonaan pois, kun taas toiset laittavat ne japanin sijaan oletukseksi. Laiskoista amerikkalaisista osa katsoo mieluummin dubeilla, mutta suomalaiset harrastajat harvemmin tarvitsevat niitä. Alle poimin muutaman rippaajaryhmän esimerkiksi:

Anime-4ever [a4e] – Melko tunnettu ryhmä. Käyttää yleensä dubbeja oletuksena eikä käsittele tekstityksiä paljoakaan.

Anime HQ [AHQ] – Tämänkin julkaisuihin törmää melko usein. Panostavat videokuvan laatuun enemmän kuin käännösten korjaamiseen, mutta tekevät ihan kohtuullista jälkeä.

Exiled-Destiny [E-D] – Tämä on erikoinen tapaus. Tavoitteena on kuulemma tarjota katsojalle mahdollisimman paljon dvd:tä muistuttava esikatselukokemus. Subitkin jättävät useimmiten bittikartoiksi. Käsittääkseni eniten julkaissut ryhmä noin neljällä tuhannella jaksollaan.

KickAssAnime [KAA] – Pelkästään foorumi. Varmaan tunnetuin rippaajaryhmä. Eivät ikinä laita mukaan dubbeja. Melko paljon muokatut ja muotoillut tekstitykset. Yleensä oikein hyvä valinta.

niizk – Tekevät hyvinkin korkeatasoista jälkeä ja harvoin laittavat dubbeja mukaan.

THORAnime [THORA] – Älä missaa tätä, jos HD-videot kiinnostavat! Käyttävät paljon fansubbaajienkin käännöksiä ja jättävät dubit yleensä pois.

Pari juttua vielä
Jätin pois monia melko tunnettuja ryhmiä, kuten ANBU, AnimeCorpX, Anime-Legion, Anime-MX, Anime-Supreme, AniYoshi, AnY, Baka-Anime, Black-Order, CoalGuys, Doremi, Infusion, Kaizoku-Fansubs, Kesenai-Subs, Kyuuketsuki, Nanashi, Phantom-Subs, pseudonym, Rumbel-subs, Saizen, WannabeFansubs, Yesy ja Yoroshiku. Huomaan keskittyneeni enimmäkseen pitkään mukana olleisiin ryhmiin, vaikka olisi ehkä ollut parempi esitellä lupaavia tulokkaita.

En myöskään ottanut mukaan sellaisia ryhmiä, jotka ovat tunnettuja huonosta laadustaan. Näitä ovat mm. AnimeJunkies, Nyoro~n Fansubs ja Your-Mom. Pitäisi ehkä kertoa tarkemmin, miksi noita kannattaa välttää, mutta eivätköhän he ole saaneet jo tarpeeksi kuraa niskaan. Surkeimmilla ryhmillä käännökset eivät yleensä ole sinne päinkään, joten kannattaa senkin puolesta kiinnittää huomiota julkaisun valintaan.

Nyt annan puheenvuoron lukijoille. Onko teillä kenties mielipiteitä joistain ryhmistä? Olisiko jokin ryhmä kaivannut enemmän huomiota? Millä perusteilla valitsette katsomanne julkaisut? Onko teillä suosikkiryhmiä? Oliko tämä posti hyödyllinen? Onko kirjoittajalla päässä kaikki kotona?

Käännösten laatu

2009-05-25T14:23:00.003+03:00

Olen kirjoittanut suunnilleen samasta aiheesta aiemminkin, mutta tunsin pakottavaa tarvetta kirjoittaa vielä uudelleen. Tällä kertaa pohdiskelen kääntämistä yleisemmällä tasolla, enkä keskity pelkästään tekstityksiin. Olen kehittänyt suorastaan pakkomielteen käännösten laadusta. Tässä blogissa ihan vasta järjestämäni kyselyn perusteella käännöksen laatu on tärkeää muillekin. Alla on kyselyn tulokset:

Onko käännöksen laatu tärkeää sinulle? (11.5-24.5)
Erittäin! Vain paras kelpaa 9
Huonoa käännöstä ei kestä katsoa 7
Hyvä käännös antaa lisäarvoa 9
Kunhan ei pahoja kielirikkeitä... 2
En erota hyvää huonosta 1
Laadulla ei ole väliä 0
Yhteensä 28

Kyselyn tulos on selvä: ainakin tämän blogin lukijoille käännöksen laatu on tärkeää. Ei tulosta voi suoraan yleistää, mutta se on selvä merkki siitä, että monet kokevat käännöksen laadun merkittäväksi. Huomatkaa, etten rajannut kyselyä koskemaan pelkästään tekstitysten laatua, vaikka "katsomisesta" puhuinkin. Noin kolmasosa sanoo laadun olevan erittäin merkittävää ja saman verran toteaa hyvän käännöksen antavan lisäarvoa. Neljäsosa väittää, ettei pysty katsomaan huonoa käännöstä. Vain yksi lukija kehtasi rehellisesti tunnustaa, ettei erota hyvää huonosta.

Voihan sitä aina sanoa käännöksen laadulla olevan itselle merkitystä, mutta tunnistavatko kaikki todella hyvän laadun huonosta? Mitä ovat "hyvä" ja "huono" käännöksen laatu? Miten subjektiivinen asia on kyseessä? Jättävätkö ihmiset todella esim. lataamansa fansubin katsomatta sen takia, ettei käännös miellytä? Mistä tekijöistä käännöksen laatu koostuu? Riittääkö muutama kirjoitusvirhe tai muu moka tekemään käännöksestä huonon? Miten tarkasti käännöksen on vastattava alkuperäistä? Miten laatua tulisi arvioida? Mikä ylipäätään on "käännös"? Esitän nyt omat näkemykseni aiheesta ja samalla ehkä vastaan muutamaan kysymyksistä.

Käännöksen laadusta kertoo paljon se, miten hyvin käännös noudattaa alkuperäisteosta. Hyvä käännös ei kuitenkaan mielestäni toista orjallisesti kaikkea, vaan mukautuu sopivasti kohdekieleen ja -kulttuuriin. Sana sanalta tehty käännös ei yleensä ole kovinkaan laadukas. Tärkeintä kääntämisessä on lauseiden merkityssisältöjen välittäminen. Hyvässä käännöksessä lauseiden merkitykset säilyvät suunnilleen samoina, vaikka ilmaisu poikkeaisi täysin – sitä on käännöksen "tarkkuus". Kääntämisen perusongelma on, että saman ajatuksen voi ilmaista lukuisilla eri tavoilla. Jos useammalle kääntäjälle annetaan sama lyhyt tekstinpätkä, poikkeavat lopputulokset todennäköisesti huomattavasti toisistaan. Kääntäjä voi myös periaatteessa tarkentaa tai muotoilla paremmin alkuperäisen teoksen ajatuksia, jolloin käännös voi olla jopa alkuperäistä laadukkaampi – oma kiistanalainen näkemykseni. Toisaalta ei kääntäjän tehtävä varsinaisesti ole "korjata" alkuperäisteosta, joten parantelu on ikään kuin lisänä.

Laadukas käännös on myös ulkoisesti hyvin muotoiltu, kieleltään rikas ja kieliopiltaan korrekti. Muutama kirotusvirhe tai kielellinen moka ei riitä tekemään käännöksestä huonoa, mutta toisaalta erinomaisessa käännöksessä sellaisia ei saa esiintyä kovinkaan montaa – tylyä mutta totta. Kääntäjän on hallittava sekä lähde- että kohdekieli hyvin saadakseen ilmaisusta toimivaa. Lähdekielen hallinta ilmenee käännöksen sisällön tarkkuutena, kun taas kohdekielen hallinta lauserakenteissa ja sanavalinnoissa. Laadukkaaseen käännökseen ei jää kohdekieleen sopimattomia rakenteita; alkuperäistä kieltä ei pitäisi pystyä erottamaan. Tämä ei ihan aina päde – ei varsinkaan animen kohdalla. Joka tapauksessa käännöksen on oltava hyvin kohdekieleen sopiva ja helposti luettava. Itse arvioin käännöksen laatua erityisesti sanavalintojen ja oikeakielisyyden mukaan ja jätän sisällöllisen tarkkuuden usein vähemmälle huomiolle. Osaan nykyään arvioida melko laajalla skaalalla käännöksen hyvyyttä; erotan erinomaisen käännöksen hyvästä ja kelvollisen huonosta. Ennen subbauksen aloittamista kiinnitin käännösten laatuun huomiota vain satunnaisesti.

Minua huolestuttaa hieman sellainen asia, että saatan pohdiskeluissani olla vieraantunut tavallisen katsojan käsityksistä hyvistä tekstityksistä. Millaista käännöstä katsojat pitävät hyvänä ja laadukkaana? Pitäisi melkein järjestää jonkin sortin kysely aiheesta. Erityisesti animen (ja mangan) kohdalla mielipiteissä luulisi olevan hajontaa. Blogin lukijat voivat kommentoida tänne, jos ovat eri mieltä jostain.

Kommentoin vielä lyhyesti erästä asiaa ennen erityyppisiin käännöksiin siirtymistä: käännösten kierrätys. Käännös saattaa olla tehty käännöksestä, joka voi olla tehty käännöksestä jne. Tällaisessa moniportaisessa käännöksessä ongelmallista on asteittainen alkuperäisen merkityksen hämärtyminen. Animesta voi olla ensin esim. kiinankielinen käännös, josta tehdään englanninkielinen ja lopulta suomenkielinen. Lauseiden sisältö voi muuttua matkalla huomattavasti. (Siitä syystä suomalaisetkin subbaajat yrittävät parhaansa mukaan kääntää japanista ja käyttää enkkusubbeja vain apuna.)

Käännöksiä on erilaisia. Painotuotteiden käännös poikkeaa huomattavasti tekstitysten käännöksestä niin tyyliltään kuin funktioltaankin. Painotuotteilla tarkoitan tässä yhteydessä kirjoja ja lehtiä mutta myös esim. sähköisiä tekstejä, vaikka ne eivät "painotuotteita" olekaan. Parempaakaan termiä en keksinyt, joten saa luvan kelvata. Painotuotteessa lukija ei näe kuin kääntäjän version samasta tekstistä, kun taas tekstitysten katsojalla on ikään kuin kaksi versiota puhutusta esillä samaan aikaan. Dubeissa puolestaan on niissäkin vain yksi versio esillä. Käsittelen ensin painotuotteet ja syvennyn sitten pohtimaan hyviä tekstityksiä.

Painotuotteet ja dubit
Mielestäni kirjojen ja lehtien käännösten on oltava lokalisoitu niin kieleltään kuin ajatusten sisällöltäkin. Siitä syntyy sellainen pieni ongelma, ettei teksti ehkä täysin vastaa alkuperäistä, vaan syntyy ikään kuin "uusi versio" samasta tekstistä. Otetaan esimerkiksi Aku Ankka -lehti, jonka käännöstä pidän loistavana. Se sisältää erittäin puhdasta, rikasta suomea ja on hyvin lokalisoitu. En ole kovinkaan tarkasti tutustunut alkuperäiseen, mutta rohkenen väittää käännetyn version olevan parempi. Aku Ankan käännöksen erinomainen laatu saattaa osaltaan selittää myös lehden suuren suosion. Kotimaiset manga-kustantamotkin ovat tehneet mielestäni enimmäkseen oikein hyvää jälkeä, vaikka joissain sarjoissa kieli on hieman kompastellut. Ei siis ole useimmiten syytä jättää "markettimangoja" ostamatta käännöksen laadun vuoksi.

Mainitsen vielä dubeista lyhyesti ennen siirtymistä tekstitysten ongelmiin. Dubbaus on kallista verrattuna subbaamiseen, mutta siinä on joitain etuja. Dubbi muistuttaa painotuotteen kääntämistä monilta osin. Dubin ei ensinnäkään tarvitse orjallisesti noudattaa alkuperäistä, mistä syystä lokalisointi on "helpompaa". Dubissa alkuperäiset äänet korvautuvat, jolloin katsojille dubin äänet ovat "ne oikeat". Hyvin tehty dubbi voi olla sekin vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäinen. Monet väheksyvät dubbeja syyttä suotta; se on täysin tottumiskysymys. Dragon Ball Z:sta alkuinnostuksensa saaneet harrastajat pitäisivät varmaan hahmojen alkuperäisiä kimeitä ääniä omituisina, kun ovat tottuneet enkkudubbiin. Lapsille suunnatuissa animeissa suomenkielinen dubbaus on täysin ymmärrettävää. Kuka muka olisi halunnut katsoa lapsena Muumeja mieluummin japaniksi? Puistattaa ajatuskin. Suomalaisille animeharrastajille alkuperäinen versio subeilla on kuitenkin nykyään yleensä se ensisijainen vaihtoehto.

Tekstitykset
Kuten mainitsin, tekstityksissä on samaan aikaan esillä kaksi versiota puhutusta. Silloin voi arvoida käännöksen laatua, jos osaa molempia kieliä. Kiinnittäkää huviksenne huomiota englanninkielisten sarjojen tekstitykseen ja puheeseen yhtä aikaa; tekstitykset eivät juuri ikinä vastaa täysin puhuttua. Vielä parempi esimerkki on Pasila-sarjan katsominen enkkusubeilla (katsokaa vaikka YouTubesta) – hyvinkin opettavainen kokemus. Aivan kaikkea siitä sarjasta ei saa kääntymään, vaikka useimmat letkaukset toimivat hyvin enkuksikin. Kääntäjät ovat luultavasti äidinkielenään suomea puhuvia, kun käännökset ovat näinkin tarkkoja. Joku kohtuullisesti suomea osaava ulkomaalainen olisi luultavasti tehnyt enemmän tiivistetyn ja lokalisoidun käännöksen.

Olen mielessäni hahmotellut kaksi erityyppistä lähestymistapaa laadukkaisiin tekstityksiin. Ensimmäisessä lähestymistavassa painotetaan ajatuksen välittymistä ja helppolukuisuutta. Tekstityksen tehtävänä on auttaa katsojaa ymmärtämään tapahtumat eikä tehdä täydellistä kopiota puhutusta. Toisessa lähestymistavassa puolestaan yritetään tehdä mahdollisimman tarkka kopio puhutusta niin ilmaisultaan kuin sisällöltäänkin. Tekstityksen ymmärrettävyys voi kärsiä, mutta samalla on mahdollista kikkailla rytmityksellä, siten että tekstiä voi lukea samaa tahtia kuin hahmo puhuu. Hyvin tehtynä sentyyppinen tekstitys on tyylikäs ja tuntuu "autenttiselta". Useimmat ammattikääntäjät kannattavat ensimmäistä lähestymistapaa. Osa animen fansubbaajista sen sijaan yrittää tehdä käännöksensä toisen lähestymistavan mukaan. Itsekin olen ajatellut hieman toisen lähestymistavan mukaan, mutta nykyään kannatan selvästi enemmän ensimmäistä.

Periaatteessa animen kääntämisen ei pitäisi poiketa muusta kääntämisestä mitenkään. Ongelma on lähinnä siinä, että animeharrastajat osaavat japania melko huonosti, vaikka pitävätkin kielestä. Fansubbaajilla puolestaan ei ole mitään koulutusta kääntämiseen, joten he eivät luultavasti tiedä mitään hyvistä käytänteistä aloittaessaan. Joku hieman japania osaava roiskaisee sitten mahdollisimman sanatarkan käännöksen, jota kukaan ei välttämättä osaa (tai uskalla) tiivistää ja lokalisoida tarpeeksi. Se minusta on jo älytöntä, että kaiken maailman ynähdykset ja naurahduksetkin käännetään. Katsoja ei varmaan huomaa hahmon nauravan, jos sitä ei laita tekstitykseen... Teksteistä tehdään niin pitkiä, ettei katsojalle vahingossakaan jää aikaa kuunnella hahmojen puhetta tai seurata ruudun tapahtumia. Käännöksen pituus ei kuitenkaan kerro yhtään mitään sen hyvyydestä tai tarkkuudesta. Minulle se kertoo lähinnä siitä, ettei kääntäjä ole osannut tiivistää asiaa tai esittää sitä ymmärrettävässä muodossa. Jossain mielessä on tyylikästä, että tekstitys mukailee hahmojen puhetta rytmillisesti ja erilaisilla tehosteiksi tarkoitetuilla merkintätavoilla – harva osaa kuitenkaan tehdä sitä oikein. Parhaat käännökset ovat ehkä sellaisia, joissa on otettu huomioon sekä luettavuus että rytmitys.

En tällä kertaa taida höpistä enempää lokalisoinnista, vaikka se animen kääntämisessä onkin kohtuu merkittävä asia. Sen voisin todeta, ettei lokalisointi tai lokalisoimattomuus vielä tee hyvää käännöstä. Lokalisointi voi kertoa siitä, että kääntäjä on nähnyt vaivaa miettiessään sanoja, mutta toisaalta ei lokalisointi aina ole välttämätöntä. Käännöksen laadusta kertoo vielä vähemmän karaokejen tai efektien tyylikkyys, vaikka ne ovat joillekin merkittäviä asioita. Se voi jopa kieliä siitä, että subbaajia kiinnostaa käännöksen laatua enemmän muut asiat. En ymmärrä oikein sitäkään, että jotkut valitsevat fansubinsa videokuvan laadun perusteella. Minulle kuvan laatu merkitsee hyvin vähän käännöksen laatuun verrattuna. Tällä kertaa taidan jättää myös koti- ja ulkomaisten animekäännösten arvioinnin väliin ja kirjoittaa siitä (ehkä) joskus toiste. Sen verran voisin sanoa, ettei ryhmiä tai virallisia julkaisijoita pidä tuomita yhden käännöksen perusteella. Laadun heilahtelu johtuu kääntäjien osaamisen eroista, aikataulupaineista ja kiinnostuksen määrästä. Kääntämisessä on myös mahdollista kehittyä taitavammaksi ajan myötä.

Voisin ehkä laatia pienen yhteenvedon ajatuksistani. Minulla ja monille muille käännöksen laatu merkitsee paljon ja hyvälaatuinen käännös on arvo sinänsä. Käännös on saman asian esitys toiseen kieleen ja kulttuuriin mukautuneena. Käännöksen "tarkkuus" merkitsee ajatusten sisällöllistä tarkkuutta. Ei käännöksen välttämättä aina tarvitse olla tarkka, ja joskus hieman muokkailtu käännös voi jopa olla alkuperäistä parempi. Laatuun vaikuttaa huomattavasti myös kääntäjän kielellinen taituruus. Painotuotteiden ja tekstitysten käännökset ovat funktioltaan erilaisia. Itse ajattelen tekstitysten olevan lähinnä ymmärtämisen tukena. Melko monet fansubbaajat ajattelevat jotenkin toisin ja tekevät vaikeasti luettavia ja olevinaan "tarkkoja" tekstityksiä. Loppupeleissä on melko subjektiivinen asia, millaisesta käännöksestä pitää eniten. Yritän sitten olla kirjoittamatta tästä aiheesta enää myöhemmin...

Kotimainen opas fansubbaukseen valmis

2009-05-19T21:14:00.005+03:00

Fansubbauksen monitoimimies Kurapica sai vihdoin aloittelijoille tarkoitetun fansubbausoppaansa valmiiksi. Nyt jokainen animeharrastaja kokeilemaan subbausta! Ei se mitenkään hervottoman vaikeaa ole, mutta rehellisesti sanottuna ei aivan simppeliäkään. Oppaan avulla fansubbauksen eri osa-alueita voi tesmiä omatoimisesti. Apua on myös saatavilla, jos jokin asia ei meinaa aueta.

Sooloilemalla oppii monipuoliseksi subbaajaksi, mutta ei se aivan kaikille sovi. Silloin kannattaa etsiä sopivaa tiimiä, jossa tehtävät voi jakaa. Jos esimerkiksi itseä ei kiinnosta kuin kääntäminen, voi jotakuta toista kiinnostaa vaikka settaukset. Itse tekemällä voi tehdä juuri sellaisen kuin haluaa, mutta ryhmässä tekeminenkin on useimmiten antoisampaa ja saa työtaakkaa jaettua. Riippuu täysin tiimistä, miten hommat hoituvat vai hoituvatko.

Alla on linkit oppaan eri osiin:

Kotimaisen subbauksen tilanteesta
Eilen suomalaisista ryhmistä Anime-Fan julkaisi etusivullaan suru-uutisen, jossa kerrottiin ryhmän lopettavan subbaamisen. Suomen fansubbausskene pieneni siis vielä entisestään. Harmi sinänsä, mutta parempi myöntää suoraan sen olevan ohi kuin yrittää kituuttaa turhaan. Jos jotain positiivista yritetään löytää, niin nyt on ainakin tilaa uusille yrittäjille. BRF on nyt toistaiseksi ainoa aktiivinen tiimi "yhden miehen" Ushi-Ain lisäksi (ainakin tietääkseni). BRF:llä on potentiaalia kasvaa vaikka mihin, jos saadaan uusia tekijöitä mukaan. Nykyisestä tilanteesta voisin sen verran sanoa, että edelleenkin tarvitaan erityisesti oikolukijoita. Kyllä muillekin osaajille aina töitä löytyy.

Minusta on harmillista, että suomen fansubbausskene on jäänyt näin pieneksi. Länsimaisten sarjojen ja elokuvien kääntäminen sen sijaan on hyvinkin aktiivista. Harrastajat tuntuvat ajattelevan, ettei suomalaiselle subbaukselle ole tarvetta, kun sarjat voi katsoa enkkusubeillakin. Ei se ihan niinkään ole. Eivät kaikki osaa tai tahdo katsoa enkuksi. Kirjoitin tänne blogiin jokin aika sitten vuodatuksen, jossa yritän murtaa animeskenen yleistä myyttiä englannin paremmuudesta animen tekstityskielenä. Laadukasta suomitekstitystä on mielestäni miellyttävämpi katsoa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että DVD-julkaisutkin ovat vähenemään päin. Laadukkaalle kotimaiselle fansubbaukselle olisi siis varmasti kysyntää. Toivottavasti suosio lähtee tästä vielä nousuun ja iltahämärän jälkeen koittaa uusi päivä.

Piratismi

2009-05-15T17:10:00.007+03:00

Se elää! Opiskelu oli vaihteeksi hieman kiireisempää puhumattakaan muista opiskelijaelämään kuuluvista riennoista. Nyt alkaa jo helpottaa, joten joudutte taas sietämään näitä kirjoituksiani.

Nyt on sellainen aihe, että luulisi kommenttejakin löytyvän; varmaan kaikilla netin käyttäjillä on jonkinasteinen mielipide. Piratismista on keskusteltu ja kirjoitettu erittäin paljon – välistä jopa asiaa. En usko itselläni olevan mitään kovinkaan uutta tai kiinnostavaa sanottavaa aiheesta, mutta tekee mieli naputtaa jotain. Omat mielipiteeni ovat heilahdelleet suuntaan jos toiseen ajan myötä. Tässä kirjoituksessa keskityn kevyesti analysoimaan yleistä mielipideilmapiiriä ja nykyisiä kehityssuuntia. Käsittelen vielä mangaa ja animea lyhyesti lopussa erikseen.

Kosiskelen röyhkeästi lukijoita kommentoimalla näin alkuun viime aikoina paljon esillä ollutta TPB:n oikeudenkäyntiä. Osa tuntuu suhtautuvan siihen hyvinkin vakavasti, kun taas osa ottaa sen hyvänä viihteenä. Minua ärsyttää kaikki vuosikausia kestävät oikeuspelleilyt, vaikka aihe onkin tällä kertaa kiinnostava. Tällä oikeudenkäynnillä on jopa laajempaakin merkitystä. Olisi kova isku piraattiyhteisölle, jos Piraattipoukaman sivut onnistutaan sulkemaan kokonaan. Se ei lopettaisi piratismia, mutta pakottaisi ihmiset siirtymään toisille torrenttisivuille tai eri verkkoihin. Piratismi painuisi entistä enemmän maan alle, pois julkisuuden valokeilasta. Oikeudenkäynti voi myös muuttaa yleistä mielipidettä piratismista suuntaan tai toiseen, jos aihe jaksaa kiinnostaa ihmisiä. Varsin merkittävä oikeudenkäynti siis. Se siitä aiheesta.

Piratismi ei alkuaikoina tarkoittanut kuin fyysisten piraattien levitystä. Nykyään käsite on laajentunut kattamaan alleen myös nettipiratismin. Toinen tärkeä käsite on warez, joka tarkoittaa luvattomasti levitettyä tekijänoikeuden alaista materiaalia. Aluksi silläkin tarkoitettiin pelkästään The Scenessä/skenessä/warez scenessä pyörivää materiaalia. Oikea skene toimii edelleen "maan alla", ja tietojeni perusteella sen toiminta on melkoista v-penistelyä . Termejä "waretus" ja "piratismi" käytetään lähes synonyymeinä, mutta jos haluaa tehdä eron niiden välille, niin waretuksessa ei ole takana ansainta-ajatuksia, kun taas piratismissa saattaa olla. Aiheeseen liittyy paljon muutakin käsitteistöä (p2p, crack, rip...), mutta suurin osa tämän lukijoista on varmasti melko perillä aiheesta. Yritän välttää itsestäänselvyyksien latomista.

Syitä waretukseen on monia. Ihminen kyllä keksii perusteet vaikka mille toiminnalle ja kykenee pettämään erityisesti itseään loputtomiin. Se ei tarkoita, että kaikki syyt olisivat tekosyitä tai huonoja, vaikka kyllä sellaisiakin on ihan tarpeeksi. Piratismin kannattajat ovat kiistassa alakynnessä, sillä he joutuvat perustelemaan toimintaa, joka sotii sekä lakia että länsimaista kulutusmallia vastaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että lakien ja yhteiskunnan on kehityttävä ja sopeuduttava jatkuvasti. Lait ovat ihmisten laatimia ja ihminen on erehtyväinen.

Tärkein syy waretukseen on uskoakseni, että ihmiset valitsevat mieluiten halvimman – eli ilmaisen – vaihtoedon, jos sellainen on tarjolla. Ihan näin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole. Monet ovat valmiita maksamaan sellaisesta, millä on itselle arvoa. Esimerkiksi saatetaan hankkia hyllyyn hyvät elokuvat ja ladata sellaiset, joista ei niinkään pidetä. Lataajissa on paljonkin eroja. On eri asia ladata jokin levy esikuuntelua varten ja ostaa se myöhemmin, kuin laittaa materiaalia levitykseen ja warettaa linja punaisena yötä päivää. Kulutuskäyttäytymisessä on eroja, mutta kyllä suurin osa ostaa tuotteita ihan laillisestikin. Osa piraateista laittaa julkaisuidensa mukaan viestejä, joissa kehotetaan ostamaan laillinen versio sellaisen tullessa myyntiin. Jotkut tutkimukset viittaavat jopa siihen suuntaan, ettei piratismi aiheuta suuria tappioita tekijöille, vaan saattaa olla jopa lisätä myyntiä tai olla muuten positiivinen asia.

Yleinen mielipide alkaa olla jakautunut piratismia kannattavaan ja vastustavaan. On vaikea sanoa, kumpi on tällä hetkellä vahvoilla. Se on kuitenkin selvää, että nuoriso on piratismimyönteisempää kuin vanhempi väestö. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemä tutkimus (pdf, 11 sivua) viime marraskuulta antaa varsin hyvän kuvan maamme yhdeksäsluokkalaisten "luvattomasta verkkolataamisesta" (tutkimuksessa käytetty termi). Satun tietämään jotain tilastotieteesta, ja pidän tätä tutkimusta luotettavana. Tutkimuksessa oli myös muita kiinnostavia prosentteja, mutta käsitellään tällä kertaa vain piratismia. Alla on lainaus tutkimuksesta:

Yleisimmäksi uusista teosta – ja yleisimmäksi kaikista kyselyn teoista – osoittautui musiikin, elokuvien, TV-ohjelmien, pelien tai ohjelmien luvaton lataaminen internetissä tai vertaisverkosta. Nuorista 74 % ilmoitti ainakin kerran tehneensä näin ja kuluneen vuoden aikana teon tehneitä oli 69 %. Päivittäin tai lähes päivittäin lataamista oli harrastanut 29 % teon kuluneen vuoden aikana tehneistä nuorista. Yleisimmin ladattiin musiikkia ja elokuvia; kaksi kolmesta tiedostoja ladanneesta oli ladannut musiikkia ja yksi kolmesta elokuvia. Lähes kaksi kolmesta luvatonta verkkolataamista tehneistä nuorista ilmoitti, että heillä oli vähintään sata luvattomasti ladattua tiedostoa hallussaan.

Tämä tulos saavuttanut kansainvälistäkin huomiota (TorrentFreakin uutinen). Mitä nämä prosentit kertovat meille? Ovatko nuo luvut suuria vai pieniä? Mikäli tulkitsin oikein, 0,69*0,29*100%=20% eli kaksi kymmenestä yhdeksäsluokkalaisesta lataa luvatta lähes päivittäin, mikä on omasta mielestäni paljon muttei yllättävän. (Ei siis 29 %, kuten monessa uutisessa väitettiin.) Toisaalta 26 % sanoo, ettei ole koskaan ladannut laitonta materiaalia, mikä kumoaa suoraan alkeellisen perustelun "kaikki muutkin tekee niin". Lain silmissä nämä luvatta lataavat nuoret ovat paatuneita pikkurikollisia. Mutta onko vika sittenkään turmeltuneessa nuorisossa vai lainsäädännössä?

Monet piraatit kannattavat kulttuurin vapaata levittämistä ja sanovat vastustavansa suuryrityksiä sekä tekijänoikeusjärjestöjä (IFPI, MPAA, IIPA, RIAA ja Teosto äänekkäimpiä). Kasvoton vastapuoli on erittäin helppo demonisoida, mutta niin käy aina tällaisissa laajoissa kiistakysymyksissä. Suuryritysten ja tekijänoikeusjärjestöjen sanotaan ajavan vain omia etujaan varsinaisten luovan työn tekijöiden mielipiteistä välittämättä. Vaikutusvallan sanotaan ulottuvan jopa valtion päättäjiin ja yleisen mielipiteen manipulointiin. En ota kantaa, missä määrin nuo väitteet pitävät paikaansa. Nämä järjestöt ovat omasta mielestään oikealla tiellä vainotessaan piraatteja. He ajavat mielestään luovan työn tekijöiden etuja toiminnallaan. Piraatit itse haluavat esiintyä jonkinlaisina vapaustaistelijoina.

Tekijänoikeusjärjestöjen, viranomaisten ja lain tehokkain ase on pelko. He haluavat levittää viestiä, että piratismilla on seurauksensa. Kiinnijäämisen pelko kalvaa useaa piraattia, ja jotkut eivät ehkä edes uskalla kokeilla luvatta lataamista. Pelote ei kuitenkaan ole riittävän vahva. Suomalaiset tietävät, että piratismista kiinni jääminen on erittäin epätodennäköistä ja viranomaiset ovat voimattomia. Suomessa operaattorit eivät saa luovuttaa asiakkaidensa tietoja tekijänoikeustahoille eikä kaistan käyttöä hevillä rajoiteta. Monissa muissa maissa operaattorit rajoittavat piraattien kaistaa, ja Ranskassa meni ihan vasta läpi laki, joka mahdollistaa yhteyden katkaisemisen kokonaan. Pelote voisi olla huomattavasti vahvempi, jos Suomessa olisi käytössä samankaltaiset käytännöt. Uhkauskirjeen tipahtaminen postilaatikkoon voisi pistää monet miettimään tosissaan. Ruotsissa tällaista pelkovaikutusta on jo nähtävissä, kuten eilisestä uutisesta voi päätellä.

En oikein pidä tästä pelotteluun perustuvasta hallinnasta. Pelko on erittäin tehokas vallankäytön väline, kuten Amerikan politiikasta ollaan nähty. Onko se hyvä asia, että kansa elää jatkuvassa pelossa? Voisiko piratismia lähestyä muutenkin kuin pelottelemalla? On nähty yrityksiä vaikuttaa ihmisten omatuntoon kertomalla piratismin haitallisista vaikutuksista. Usein kuultu analogia kaupasta varastamiseen ei mielestäni oikein toimi, koska kauppa ja internet ovat lähtökohdiltaan niin erilaisia. Sama pätee kyllä toisen osapuolen vertaukseen kirjastosta lainaamisesta. Ihmisten hyvyyteen vetoava viesti ei tunnu oikein uppoavan moraalisesti rappeutuneessa yhteiskunnassamme – ei ainakaan nuoriin. Moraalisesti hyviä ihmisiä on edelleen, mutta on myös paljon paatuneita. Onko piratismi kuitenkaan niin pahaa tai väärin kuin väitetään? Voisiko piratismiin suhtautua toisin, myönteisenä ilmiönä? Siihen on suhtauduttava vähintään realiteettina, joka ei katoa silmät ummistamalla.

Koko ongelman ytimessä ovat tekijänoikeudet, jotka antavat tekijöille (tai heidän edustajilleen) oikeuden päättää teosten levityksestä ja käytöstä. Tärkeintä tekijänoikeuksissa on turvata luovan työn tekijöiden toimeentulo ja estää liiallinen kopiointi. Mistä tekijät saavat ansaitsemansa tulot, jos heidän teoksensa on kaikkien vapaasti saatavilla ilmaiseksi? Tämä on piratismin vakavin ongelma, johon ei ole esitetty kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua. Piratismi voitaisiin laillistaa vaikka välittömästi, jos toimiva ratkaisu keksitään.

Onko länsimainen suhtautumistapa tekijänoikeuksiin kenties liian jyrkkä? Monien piraattien mielestä on. Lainsäädäntö suosii tekijöitä kuluttajien kustannuksella. Hyvä esimerkki tästä ovat DRM-suojaukset. Piraattien mielestä erilaiset DRM-suojaukset rajoittavat kuluttajien oikeuksia liikaa, ovat turhia ja haittaavat jopa median käyttöä. Suojausten sanotaan palvelevan vain suuryritysten ja tekijänoikeusjärjestöjen ahneutta. Pitäisikö tekijänoikeuksien aiheuttamista rajoituksista luopua tai vähintään höllentää lainsäädäntöä? Monien piratismin kannattajien mielestä pitäisi. Kulttuurin vapaa levittäminen on sinällään hieno ajatus, kuten on myös tekijänoikeudet. Ei voida sanoa varmaksi, kumpi loppupeleissä toimii paremmin.

Mihin ollaan menossa? Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa. Nykytilanne ei voi säilyä ikuisesti, vaan jossain vaiheessa tapahtuu muutoksia suuntaan tai toiseen. Pahimmissa visioissa piratismin suosion räjähdysmäinen kasvu johtaa mediateollisuuden romahtamiseen ja kohta ei ole enää mitään waretettavaa. Pidän sitä vaihtoehtoa hyvin epätodennäköisenä. CD-levyihin perustuva musiikkiteollisuus on ainakin tulossa tiensä päähän ihmisten muuttuneiden kuuntelutottumusten vuoksi. Levy-yhtiöiden ja artistien on tehtävä rohkeita ratkaisuja, jos haluavat saada jatkossa edes jotain tuloja. Olen kuullut, että jo nykyään osa artisteista elää lähes pelkästään lipputuloilla levymyynnin ollessa sivuseikka. Toinen ennustukseni koskee pc-pelaamista. Waretuksen laajentuessa pelien julkaisu pc:lle lopetetaan lähes kokonaan – vain verkkopelit säilyvät. Konsoleillakin waretus on ongelma, mutta ei aivan niin vakava. Kirjojen piratismi laajenee vielä entisestään sähkökirjojen yleistyessä, mitä kustantajat ja kirjailijat jo etukäteen kauhistelevat.

Piratismin suosion nousu vaikuttaa todennäköisemmältä kuin sen laskeminen. Ihmiset ovat tottuneet saamaan viihteensä ilmaiseksi ja haluavat sen jatkossakin niin. Mielestäni paras keino suosion laskemiseksi on kehittää palveluja, joita ihmiset käyttävät mieluummin kuin laittomia lähteitä. Hyvin harvat toivovat Suomesta kehittyvän kansalaisiaan vainoavaa poliisivaltiota. Piraattien mielestä paras ratkaisu on höllentää tekijänoikeuslakia ja sallia yksityishenkilöiden waretus. Se poistaisi paljon aiheeseen liittyviä jännitteitä, mutta tekijöiden toimeentulon takaaminen on iso kysymysmerkki. Suomessa piraatteja "edustaa" Piraattiliitto ja Ruotsista kopioitu Piraattipuolue. Ruotsissa puolueella (Piratpartiet) alkaa olla jo merkittävää valtaa.

Animen ja mangan piratismista kirjoittaminen tässä tekstissä tuntuu jotenkin irralliselta, joten käsittelen sitä aihetta hyvin lyhyesti. Animen ja mangan piratismin yleisin muoto ovat fanikäännökset, eli fansubit ja skanlaatiot. Käsittelen jälleen enemmän fansubeja, koska mangan piratismi ei ole yhtä merkittävää. Fansubbaus ei ole aivan samankaltaista piratismia kuin amerikkalaisten elokuvien ja sarjojen levittäminen. Toiminta on selvästi avoimempaa, eivätkä fansubbaajat tahallaan halua aiheuttaa ongelmia tekijöille ja tuottajille. Olen kuullut käytettävän käsitettä "hyväntahtoinen piratismi", mikä kuvaa aika hyvin fansubbausta. Ongelmia on seurannut siitä, että nyt japanilaiset tuottajat haluaisivat saada tuloja myös länsimaista, jossa kuitenkin on vallalla vahva fansubbauskulttuuri. Fansubit edistävät kulttuurin leviämistä, mutta samaan aikaan jarruttavat sarjojen tuontia kauppoihin. On hyvä muistaa, että suurin osa sarjoista on tehty ensisijaisesti Japanin markkinoille (jotka ovat muuten hieman erilaiset kuin meidän). Tuottajat voisivat käyttää rohkeampaa markkinointia, jos haluavat tosissaan saada tuloja myös länsimaista. Seuraan mielenkiinnolla laillisen nettilevityksen kehitystä.

Tulipas jälleen erinomaisen sekava teksti. Aihe oli aivan liian laaja käsiteltäväksi kerralla. En saanut otetta sinne tänne sinkoilevista ajatuksista edes sen vertaa, että olisin onnistunut kasaamaan yhtenäisen tekstin. Älkää siis ihmetelkö omituisia lauseita tai pomppimista aiheesta toiseen. Monia tärkeitä näkökulmia jäi mainitsematta, ja olisin voinut pohtia joitain asioita syvällisemmin. Lähteitäkin tähän aiheeseen olisi löytynyt vaikka kuinka. Erittäin vaikea aihe kaikin puolin. Sen kuitenkin huomasin kirjoittaessani, että julkisessa keskustelussa ei välttämättä käsitellä niitä tärkeimpiä kysymyksiä. Tässä aiheessa ei ole "oikeita" tai "vääriä" mielipiteitä. Esittäkää te nyt omat näkemyksenne, mutta koettakaa perustella niitä jotenkin järkevästi.

Soul Society ja sen hallinto

2009-04-22T14:24:00.006+03:00

Tämänkertainen aihe kiinnostanee lähinnä Bleachin faneja, joihin voinen luokitella itsenikin. Parasta varmaan kertoa heti alkuun suhteestani sarjaan. Pidin sarjasta heti ensimmäisellä kerralla siihen tutustuessani (skanlaatio), mutta en varsinaisesti "fanittanut" sitä ennen kuin aloitin subbaamisen. Viime aikoina olen puuhaillut sen verran paljon sarjan kanssa, että olen väistämättä jäänyt koukkuun. Pidän anime-versiosta ihan yhtä paljon kuin mangasta. BRF:n käännöksestä saatan kertoa joskus enemmänkin.

Sitten asiaan. Minua alkoi kiinnostaa Soul Societyn ("Sielujen yhteiskunta") hallinto ja erityisesti armeija. Bleach ei ole ainoa sarja, jossa on armeija on keskeisessä asemassa, mutta harvoin törmää yhtä omaperäiseen vallanjakoon. Hallintomuoto on muutenkin hieman erikoinen. Minua kiinnostaa myös sarjassa käytetyt nimitykset, joten pohdin tässä niitäkin. Tämän ei ole tarkoitus olla kattava kuvaus Soul Societystä, vaan käsittelen lähinnä itseäni kiinnostavia asioita.

Käytän tässä (pientä vastenmielisyyttä tuntien) nimitystä "Soul Society", koska niin se muotoillaan japaninkielisessä versiossakin – en kyllä tajua miksi. Soul Societyyn kerääntyvät kuolleiden sielut, joten se muistuttaa hieman meidän taivas-käsitettämme. Shinigamit, "kuoleman jumalat", voi ajatella taivaallisena sotajoukkona, enkeleinä. Halukkaat keksivät varmaan muitakin yhtäläisyyksiä taivaaseen ja muihin "toisiin maailmoihin". Ehkä on kuitenkin luontevampaa verrata shinigameja samuraihin ja yhteiskuntaa Japaniin.

Soul Societyn kulttuuri muistuttaa monilta osin Japanin feodaalikauden kulttuuria (tarkemmin Edo-kauden), mutta siinä on myös moderneja piirteitä. Teknologinen osaaminen on osittain korkeaa (tietokoneitakin on), mutta perustuu suurelta osin "magiaan". Rakennusarkkitehtuuri on japanilaista ja shinigamit asuvat muurien ympäröimässä shirossa eli japanilaisessa linnoituksessa. Tämän laajan, ympyrän muotoisen asuinalueen nimi on Seireitei (~"puhtaiden sielujen hovi"). Muurien ulkopuolista aluetta, jossa pääosa kuolleiden sieluista asuu, kutsutaan Rukongaiksi (~"harhailevien sielujen kaupunki"). Tässä on kuva. Rukongai on jaettu ilmansuuntien mukaan neljään osaan, joissa jokaisessa on 80 aluetta.

Ikääntyminen on hitaampaa Soul Societyssä ja shinigamit voivat saavuttaa jopa tuhansien vuosien iän. Soul Societyssä kuolleet syntyvät uudelleen elävien maailmaan. Shinigamien tehtäviin kuuluu lähettää elävien maailmassa kuolleiden sielut Soul Societyyn/helvettiin, tuhota hollow't (taivutus heittomerkillä) ja valvoa samalla kahden maailman "sielutasapainoa". Soul Societyyn pääsee Senkaimon nimisen portin läpi. Soul Societyn ja elävien maailman välistä aluetta kutsutaan Dangaiksi. Siinä oli joitain yleistietoja maailmasta. Sitten pääaiheeseen.

Shinigamit voi ajatella Soul Societyn hallitsevana yläluokkana. Soul Societyn valtimuoto on periaatteessa monarkia, koska siellä on kuningas. Kuningas kuitenkin puuttuu erittäin vähän yhteiskunnan asioihin vaan elelee omassa ulottuvuudessaan Kuninkaallisen vartiokaartin (aka 0. yksikkö, kirjoittaisin isolla) suojelemana. Käytännössä ylin päätäntävalta onkin keskuskomitea 46:lla (中央四十六室, sanatarkasti suomennettuna "keskushuone 46", kirjoitetaan mielestäni pienellä). Keskuskomitea 46 koostuu 40 viisaasta ja 6 tuomarista, jotka ovat valittu enimmäkseen ylimystön keskuudesta. En löydä mainintaa, onko heillä lainsäädäntövalta, mutta ainakin he päättävät merkittävimmät tuomiot. Soul Societyssä on omat lakinsa, joiden rikkomisesta voi seurata vankeus, maanpako tai teloitus. Esimerkiksi kapteenin kimppuun käyminen luokitellaan maanpetokseksi. Soul Societyssä on myös ylimystö, jolla silläkin on merkittävästi valtaa. Neljää sukua pidetään muita korkea-arvoisempina (niihin kuuluvat Kuchikin ja Shihōin klaanit). Shiba-klaanikin oli korkeassa asemassa, mutta menetti sen. Soul Society on siis jossain määrin myös aristokratia.

Armeijalla on hyvin merkittävä asema Soul Societyssä ja erityisesti kapteeneilla on paljon valtaa. Armeija on jakautunut kolmeen erilliseen osaan: Gotei 13 (護廷十三隊), kidōshū (鬼道衆) ja onmitsukidō (隠密機動). Määritän nyt tarkemmin nuo termit ja annan suomennukset. Olemme jättäneet Gotei 13:n tuohon muotoon, koska se on simppeli ja lyhyt. "Hovin kolmetoista vartioyksikköä" menisi suomennuksesta, mutta ei se aivan tarkka ole. Termi vastaa puolustusvoimia (huom. pienellä) ja kirjoitetaan isolla aivan kuten esim. Wehrmacht. Gotei 13:n pahin ongelma on taivutus, joka on hieman erikoinen. Kidōshū sen sijaan ei ole oikein kiva muoto ja se toimii paremmin suomennettuna esim. "Kido-joukot". Se kirjoitetaan isolla, koska kyse on yksittäisen joukko-osaston nimestä (en ole varma). Kyseessä on kidō-voimiin (esim. "paholaisvoimat" tai "demonitaikuus") erikoistunut yksikkö, jonka toiminnasta tiedetään hyvin vähän. Onmitsukidōn voi suomentaa vaikka ihan pelkästään "erikoisjoukot" tai jotain tyyliin "Varjojoukkue" (englanniksikin vaihtelee). Tässä tapauksessa "erikoisjoukko" koostuu useista yksiköistä (viisi), joten sen voi varmaan kirjoittaa pienellä. Lisäksi on vielä se Kuninkaallinen vartiokaarti, jonka voi ajatella olevan sotilaallinen yksikkö.

Gotei 13 koostuu nimensä mukaisesti 13 yksiköstä. Puhuessani "yksiköistä" tarkoitan asevoimien sotilasyksikköä. Muista nimityksistä "divisioona" on myös varsin sopiva erinäisistä syistä (komppania, rykmentti, joukkue, prikaati yms. menettelevät, mutta eivät aivan parhaita vaihtoehtoja ole). Olen tottunut yksikkö-sanaan, joten käytän sitä. Gotei 13:lla on ylikomentaja (総隊長, sōtaichō), joka on samalla myös 1. yksikön kapteeni, joten "kenraali" ja sen johdokset eivät oikein toimi. Ylikomentajalla on jonkin verran valtaa ylitse muiden kapteenien ja itse asiassa hänelle siirtyi hyvin suuri päätösvalta erään juonimutkan kautta. Kolmeatoista yksikköä komentavat kapteenit (隊長, taichō, "yksikön komentaja"). Kapteeni on hyvä nimitys senkin puolesta, että oikean maailman kapteenit komentavat suunnilleen samankokoisia yksiköitä (kooksi jossain arvioitu 200-500). Kapteenin alapuolella ovat luutnantit (副隊長, fukutaichō, "apulaiskapteeni"). Luutnantti on hyvä nimitys, koska ainakin Englannin armeijassa komentajan apulaista kutsuttiin aikoinaan luutnantiksi. Luutnantti hoitaa tässäkin tapauksessa juoksevia asioita ja seuraa lähes aina kapteeniaan. Luutnantin alapuolella upseerit ovat asetettu numerojärjestykseen lähtien kolmesta ja suurin numero on 20 (kovinkaan montaa ei olla mainittu nimeltä). Alapuolella ovat sitten heikommat shinigamit ("miehistö", "varusmiehet", "jääkärit", "sotamiehet", "nurmiporat" tjs).

Armeijan arvojärjestys perustuu puhtaasti henkilöiden voimaeroihin. Kapteenit ovat selkeästi muita voimakkaampia ja kapteeniksi pääsemisen perusedellytyksenä on bankain hallitseminen (varmaan ainoana poikkeuksena Zaraki Kenpachi). Kapteeneilla on muutenkin jonkin verran enemmän tietoa ja taitoa kuin muilla. Luutnantit hallitsevat yleensä vähintään shikain ja alemmat upseerit eivät välttämättä sitäkään. Voimaan perustuva asema aiheuttaa sellaisen pienen ongelman, että vaikka mitkä kahelit voivat päästä kapteeneiksi. Kapteeniksi pääsemiseen on kolme tapaa: testi, suosituksia tarpeeksi monelta kapteenilta tai edellisen kapteenin kukistaminen (kaikissa reunaehtoja). Ylimystön on muita helpompi päästä korkeaan asemaan armeijassa, joten pelkkä voima ei ratkaise. Shinigamien kouluttamista varten on perustettu oppilaitos, jonka varsinaista nimeä ja suomennustamme en valitettavasti nyt löytänyt – olkoon vaikka "Shinigami-instituutti". Sekin esiintyi jossain jaksossa, mutta tarkempia tietoja ei koulutuksesta annettu. Shinigamiksi päästäkseen täytyy omata tavallista korkeampi reiryoku ("sielunvoima"). Rukongain tavallinen väki samaan aikaan sekä pelkää että arvostaa shinigameja, ja jo koulutukseen pääseminen on iso juttu. Shinigamit elävät pääosin muusta yhteiskunnasta erillään Seireiteissä, kuten taisin jo mainita.

Jotkin yksiköt ovat erikoistuneet. Tällaisia yksiköitä ovat mm. 4. (lääkintä), 5. (viestinvälitys), 9. (uutisointi) ja 11. (lähitaistelu zanpakutoilla) mutta myös 1., 2. ja 12. yksikön voi ajatella olevan siitä erikoisia, että niiden komentajilla on muitakin vastuista (1. yksikön kapteeni on ylikomentaja, 2. yksikön viisi upseeria erikoisjoukkojen komentajia ja 12. yksikön yhteydet Teknologiavirastoon (alkuperäistä nimeä en löydä)). Jokaisen yksikön tunnuksessa on jotain symbolisoiva kukka. Tämä tunnus löytyy esim. luutnanttien käsivarsinauhasta Gotei 13:n yhteisen tunnuksen (vinoneliö) sisältä. Gotei 13:n univormu on nimeltään shihakushō, ja se koostuu valkoisesta shitagista, mustasta hakamasta ja kosodesta sekä valkoisesta vyöstä (kunhan kopsasin tuon tiedon, en tiedä enempää). Kapteeneilla on usein tämän päällä vielä valkoinen haori (ei aivan samanlaiset), jonka selkäpuolella on yksikön numero vinoneliön sisällä. Kapteeneiden asusteissa on myös muita yksilöllisiä piirteitä (kuva kapteeneista).

Tämä kirjoitus karkasi aivan käsistä, joten taidan lopettaa sen nyt. Monia asioita jäi käsittelemättä tarkemmin ja tuli lätistyä kaikkea turhaakin. Lisätietoja faneille löytyy esim. täältä (päälähteeni noin ylipäätään). Käsitteiden pyöritystä tein lähinnä, koska se kiinnostaa minua oikolukijana. Tästä sarjasta voisin oikeastaan kirjoittaa joskus myöhemminkin...

Oikolukijan työstä

2009-04-15T18:09:00.005+03:00

"Oikoluku? Wordissa taisi ainakin olla..." Useimmilla ihmisillä ei ole juuri tuon tarkempaa käsitystä oikoluvusta tai oikolukijan tehtävistä. Oikoluku on eräs fansubbauksen työvaiheista, ja ajattelin nyt kertoa omat kokemukseni. En ole itse lukenut mitään opasta aiheesta, joten olen oppinut kaiken kantapään kautta. Laadin tämän kirjoituksen erityisesti uusille oikolukijoille, ettei heidän tarvitse rasittaa päätään yhtä kovasti. Toivottavasti muut tämän lukijat oppivat arvostamaan oikolukijoidenkin tekemää työtä.

"Kääntämisellä" tarkoitetaan yleensä pikemminkin suomentamista kuin sanatarkkaa kieleltä toiselle muuttamista, ja tämän eron hahmottaminen on hyvä alku. Viimeistään tässä vaiheessa on myös hyvä luopua harhakuvitelmasta, että jakson kääntäminen on nopea prosessi, jossa kaksi läpikäyntiä riittää hyvin – ensimmäisellä läpikäynnillä käännetään ja toisella korjataan virheet. Niin toimimalla saa alkeellisen käännöksen aikaiseksi, mutta laatuun vaaditaan useampi läpikäynti ja paljon aikaa; muutama tunti ei riitä alkuunkaan! En osaa sanoa, montako kertaa käännös on hyvä käydä läpi ennen julkaisua, koska se riippuu tilanteesta. Hitaasti ja huolellisesti tehty käännös ei välttämättä tarvitse montaakaan läpikäyntiä, kun taas hutaistu käännös vaatii useita ennen kuin laadusta voidaan edes puhua. Yhteen laadukkaaseen jakson käännökseen saattaa tuhraantua aikaa kaikkiaan toistakymmentä tuntia.

Animen käännös on hyvä käyttää sekä japania että suomea osaavien henkilöiden käsissä ennen julkaisua. Oikolukija edustaa suomen osaamista. Oikolukijan päätehtävänä on tarkistaa kielen sujuvuus ja oikeellisuus; oikolukija on vastuussa lopullisen version yleisestä kieliasusta. Olen havainnut laadun kannalta vähintään yhtä merkittäväksi tehtäväksi käännösten tiivistämisen. Yksinkertaistettuna asian voisi ilmaista niin, että kääntäjä muotoilee virkkeen asiasisällön ja oikolukija ilmaisee sen tiivistettynä. Kääntämisessä ylipäätään on tärkeintä merkityssisältöjen välittäminen eikä "sanatarkkuus". Oikolukija karsii pois turhat sanat ja lyhentää liian pitkiä virkkeitä siten, että ajatus taustalla säilyy suunnilleen samana. Oikolukija voi myös yleensä muuttaa käännöstä, jos se ei hänen mielestään ole sopiva tilanteeseen.

Erillistä oikolukijaa ei periaatteessa tarvitsisi lainkaan. Tarpeeksi taitava kääntäjä osaa itse havaita ja korjata virheensä; kaikki eivät edes halua muiden koskevan töihinsä. Ammattikääntäjät tekevätkin käännökset käsittääkseni alusta loppuun itse. Fansubbaajien puolella sen sijaan osaaminen on usein rajallista, mistä syystä käännösten kierrätys ja korjailu on yleistä. Samalla saadaan työtaakkaa jaettua ja pidettyä harrastus mielekkäänä. Erillistä oikolukijaa puoltaa myös se seikka, että omille virheilleen saattaa olla sokea.

Olen alkanut jaotella kääntämisprosessin useampaan vaiheeseen ja hahmottelin mielessäni laadun portaat. Portaiden alinta tasoa on vaikea määrittää, koska en itse osaa edes kuvitella huonointa mahdollista käännöstä. Sen sijaan minulla on hämärä mielikuva ylimmällä portaalla sijaitsevasta "täydellisestä käännöksestä". Todellisuudessa sellainen on mahdottomuus, mutta ihanteet ovat olemassa tavoittelua varten. Käytännössä yleensä määritetään alaraja (alin porras) käännöksen laadulle ja tehdään töitä sen mukaan. Ajatusmallissani portaalta toiselle noustaan käymällä läpi käännöstä aina uudestaan. Yhdellä läpikäynnillä voidaan harpata useampia portaita kerralla.

Oikolukijan työtaakka riippuu hänen saamansa käännöksen laadusta. On erittäin turhauttavaa saada eteensä suoraan enkkusubeista yhtään muotoilematta tehty käännös. Pahimmillaan oikolukija saattaa joutua kääntämään lähes kaiken uudestaan, jos huono laatu ei tyydytä. Hyvään laatuun vaaditaan silloin useampi oikoluku, koska energia menee alkuun pahimpien kirotusvirheiden ja käännösmokien korjailuun. Mitä parempi kääntäjän tekemä käännös on, sitä helpompi sitä on hioa eteenpäin ja sitä paremmin oikolukija pääsee tekemään varsinaista työtään. Oikolukijan päätehtävä ei tosiaankaan ole kääntää! Helpoimmillaan oikoluku on puolestaan pelkkää kirotusvirheiden metsästystä. Tästä "kevyestä oikoluvusta" olen käyttänyt nimitystä laaduntarkkailu, vaikka se termi tarkoittaakin hieman eri asiaa. Käännöstä on mahdollista pyörittää myös useamman subbaajan kautta, mikä parantaa laatua mutta saattaa aiheuttaa ylimääräistä häslinkiä.

Oikolukijan näkökulmasta oikeakielisyys on tärkeää. Suosittelen kiinnittämään huomiota erityisesti yhdyssanoihin, alkukirjainten kokoon, sanojen taivutukseen, anglismeihin ja pilkutukseen. Joudun itse katsomaan erityisesti hankalat yhdyssanat usein kielenhuollon oppaista. Muut säännöt ja yleiset virheet oppii ajan myötä, joten en tässä kirjoituksessa käsittele niitä sen enempää. Pilkutuksen perussäännöt on hyvä hallita, että niitä voi soveltaa. Oikolukija päättää pilkutuksesta, mutta se ei ole kriittisimpiä tehtäviä.

Vaikka oikolukija onkin hyvän suomen edustaja, ei hänen tarvitse olla kielipoliisi tai pilkunviilaaja. Esimerkiksi puhekieli sopii joidenkin hahmojen suuhun hyvin. Käännöksissä voi käyttää hyvinkin luovia ilmaisuja, jos ne sopivat tilanteeseen eivätkä ole häiritseviä. Kääntäjä on oikolukijaa enemmän vastuussa hahmojen puhetyylistä ja sanavalinnoista, mutta työnjako ei ole kiveen kirjoitettu. Oikolukija voi yrittää yhtenäistää eri kääntäjien töitä ja tarkistaa asianmukaisen tehosteiden käytön. Tehosteiden kanssa ei noin yleensä ottaen kannata liioitella. Ajoitusten tai rivitysten muuntelu ei välttämättä kuulu oikolukijalle, mutta voi sellaistakin tehdä ryhmästä riippuen. Sarjaan kuuluvien tai muuten vain erikoisten sanojen kirjoitus aiheuttaa usein hankaluuksia. Kannattaa yleensä neuvotella kääntäjän kanssa ennen sellaisten muuntelua.

Kääntäjän ja oikolukijan suhde on tärkeä. Oikolukija ei voi tehdä hyvää työtä, jos hän joutuu jatkuvasti pelkäämään kääntäjän negatiivista suhtautumista muutoksiin. Toisaalta oikolukijan on osattava kunnioittaa kääntäjän tekemää työtä ja ratkaisuja. Parhaimmassa tapauksessa kommunikaatio pelaa ja epäselvistä kohdista voi neuvotella suoraan. Molemmille osapuolille on oltava selvää, paljonko oikolukija voi vaikuttaa käännökseen. Jos oikolukijalta ei haluta muuta kuin kirotusvirheiden korjausta, on turha tehdä sen enempää. Työnjakoa voi muuttaa tilanteen mukaan, kunhan omat tehtävät, vastuut ja vapaudet ovat selviä kaikille.

Oikoluvun toiminta käytännössä lienee helpointa selittää kertomalla omasta tavastani. Minä saan käsiini käännetyn ja ajoitetun tekstitystiedoston(.ass), joka on käynyt myös japania osaavan muokattavana. Omasta mielestäni kunnon oikolukuun tarvitsee myös videotiedoston, joten hankin sellaisen. Ei sillä oikeastaan ole väliä, onko videossa tekstitystä vai ei, koska tärkeintä on nähdä ruudun tapahtumat ja kuulla hahmojen puhe (helpottaa tietysti, jos tajuaa puheesta jotain). Minulla on tapana laittaa video pyörimään toiseen ikkunaan ja avata subit tekstinkäsittelyohjelmaan (yleensä Notepad++). Toinen vaihtoehto on käyttää suoraan Aegisubia tai vastaavaa, mutta se on ihan makuasia. Sitten vain alan käymään läpi käännöstä pausetellen videota jatkuvasti ja tehden korjailuja. Saatan pysähtyä pohtimaan hankalia kohtia pitkäksikin aikaa.

Minulla on tapana käydä teksti läpi vielä toiseen kertaan nopeasti. Sen teen ihan vain selaamalla tai sitten laitan tekstitykset pyörimään esim. Aegisubissa videon päälle (dummykin riittää). Toisella kerralla on tarkoitus metsästää loput kirotusvirheet, tarkistaa rytmitys ja mahdollisesti muokkailla vielä lauseita. Sen jälkeen voinkin laittaa subit eteenpäin lopputarkasteluja ja julkaisua varten. Aikaa koko operaatioon menee minulta yleensä vähintään pari tuntia riippuen alkuperäisen käännöksen laadusta ja omasta jaksamisestani. Alkuvaiheessa saattoi mennä huomattavasti pidempäänkin.

Kirjoitus poukkoili vähän sinne sun tänne, joten lyhyt yhteenveto lienee paikallaan. Oikolukija vastaa melko pitkälti julkaisun kielellisestä laadusta. Kääntämisen voi ajatella prosessina, joka etenee tasolta toiselle, ja käännöksen laatu paranee jokaisella läpikäynnillä. Taitava kääntäjä voi tehdä oikoluvun itsekin, mutta fansubeissa tekstitys pyöritetään yleensä ainakin muutaman henkilön kautta. Oikoluku voi aiheuttaa ristiriitoja tiimien sisällä, jos tehtävät ja vastuut eivät ole selviä kaikille. Hyvissä käännöksissä tärkeintä on tekstin luettavuus ja merkityssisältöjen säilyminen. On hyvä muistaa, ettei "yhtä oikeaa" käännöstä ole olemassakaan, vaan pelkästään erilaisia muotoiluja.

Suomeksi vai englanniksi?

2009-04-08T17:43:00.006+03:00

Yhden miehen sotani harrastajien "vääriä käsityksiä" vastaan jatkuu. Tämä viesti on vastineeni aina silloin tällöin esitettyyn väitteeseen englanninkielisten käännösten paremmuudesta. Hävettää myöntää itsekin ajatelleeni niin joskus aikoinaan. En enää edes muista, miksi pidin enkkusubbeja parempina – ei siihen varmaan mitään järjellistä syytä ollut. Nyt tiedän enemmän ja tässäkin asiassa olen mielestäni... jos en ihan "oikeassa" niin ainakin oikeilla jäljillä. Ei tämä ole sitten tarkoitettu suomijulkaisujen mainospuheeksi, vaikka voi se sellaisenakin toimia; omaa jorinaani tämä on tälläkin kertaa. Saatte jälleen tuta vahvan mielipiteeni!

Suomi on mielestäni erittäin hieno kieli eikä suomalaisilla pitäisi olla mitään syytä häpeilyyn. Suuresti kunnioittamani Tolkienkin ihastui suomen kieleen ja otti siitä paljon vaikutteita quenya-haltiakieleensä. Äidinkielensä vihaajat saavat puolestani painua vaikka Amerikkaan! Kysymys kuuluukin, sopiiko suomi animeen ja mangaan? Muotoilen kysymyksen uudestaan: miksi englanti sopisi paremmin? Luulen vihdoin ymmärtäväni syyn tähän näkemykseen. Jätän mangan pois käsittelystäni, vaikka samat asiat pätevät siihen.

Englantia tunkee nykyään joka tuutista; pelit, musiikki, TV-sarjat, elokuvat, nettisivut ja monet muut ovat nykyään enimmäkseen englanniksi. Nuoret saattavat kuulla/nähdä englantia viihteessä enemmän kuin äidinkieltään. Englannin osaamista arvostetaan, ja monet nuoret menestyvätkin enkussa paremmin kuin muissa aineissa. Englanti murtautuu myös (erityisesti nuorten) kielenkäyttöön, ja suomeen on tullut paljon uusia lainasanoja – kieli monipuolistuu, mikä ei sinänsä ole huono asia. Vaikka pidänkin hyvästä suomesta, käytän itsekin paljon lainasanoja ja törmään englantiin jatkuvasti. En rakasta sitä kieltä ja itse asiassa halveksun amerikkalaisen kulttuurin monia piirteitä. Eräs syyni katsoa animea on tympääntyminen amerikkalaisiin sarjoihin. Joidenkin sarjojen enkkudubit ovat puolestaan jotain aivan kauheaa, koska hahmot eivät enää ole japanilaisia vaan amerikkalaisia! Anteeksi, eksyin taas aiheesta...

Monille harrastajille ensikosketus animeen tulee juuri englanninkielisten fansubien kautta. Siitä syntyy harha, että englanti kuuluu olennaisena osana sarjoihin. Englantia pidetään myös hivenen eksoottisena, kun taas suomi on turhan "tavallinen". Harrastajat alkavat pitää englanninkielisiä käännöksiä jotenkin autenttisempina kuin suomenkielisiä, vaikka ei asia ole lainkaan niin; niissä käännöksissä on samalla tavalla ongelmia ja puutteita. Olen vertaillut muutamien ryhmien subeja keskenään ja samalla havainnut huomattavia eroja laadussa ja lauseiden merkityssisällöissä – "tarkkuudesta" puhuminen on ylipäätään naurettavaa.

Minulle on fansubbaajana kehittynyt selvästi aiempaa kriittisempi silmä kaikkia käännöksiä kohtaan. Huomaan nykyään kielioppi- ja kirjoitusvirheitä jopa englanninkielisistä käännöksistä, vaikka sen(kin) kielen taitoni ovat rajalliset. Kohtuullisen suuri osa niistäkin käännöksistä on oikeasti melko huonolaatuisia. Juuri tätä asiaa eivät harrastajat ymmärrä iästä riippumatta. Se johtuu hyvin yksinkertaisesta syystä: harva osaa englantia kuin natiivi puhuja.

Eräs syy katsoa enkkujulkaisuja on kuulemma englannin oppiminen. Ihan hyvä syyhän se on, mutta siitä päästään seuraavaan kysymykseeni: miksi animea ylipäätään katsotaan? Itseäni kiinnostaa sarjan katsominen enemmän kuin kielten oppiminen, ruudulle pomppivat kulttuuritriviat tai käännösvirheiden metsästys. Aion opetella japania tarpeeksi, että voin katsoa jonakin päivänä ilman tekstityksiä. Siihen asti haluan käännösten olevan mahdollisimman huomaamattomia ja katselua häiritsemättömiä.

Englanninkielisissä käännöksissä on sellainenkin huono puoli, että osa niiden katsojista ei osaa englantia edes riittävään ymmärtämiseen. Ei ole kovinkaan mukavaa, jos osaa lauseista ei ymmärrä lainkaan tai joutuu välillä katsomaan sanoja sanakirjasta. Se on yksi syy, miksi suosin suomalaisia käännöksiä ja suosittelen niitä muillekin; suomalaisten on helpompi ymmärtää suomea.

Suomenkieliseen animeen totuttelu vie hetken aikaa – puhun kokemuksesta. Totuttelun jälkeen niitä pystyy katsomaan vallan hyvin, jos laatu on riittävän hyvä. On eräs paha ongelma: suomalaiset osaavat liian hyvin suomea! Siinä missä enkkukäännös saa olla melkoista kuravelliä, että harrastaja löytää siitä virheitä, on suomenkielisellä versiolla aivan eri luokan vaatimukset. Hoono soomi sattuu nopeasti silmiin ja kohta ollaan foorumeilla itkemässä surkeaa tekstitystä (huonoa suomea käyttäen tietysti). Tämä on ikävää, mutta totta.

Onko suomella mitään etuja englantiin nähden vai onko taistelu hävitty heti alkuunsa? Sanotaanko näin, että molemmissa kielissä on omat hyvät puolensa. Olen itse havainnut Lunarin pystyvän muotoilemaan jotkin lauseet BRF:ää paremmin, mutta toisaalta aika usein lauseet kuulostavat paremmalta suomeksi. Jotkin asiat on mahdollista ilmaista tiiviimmin englanniksi. Suomen kieli puolestaan taipuu moneen, kun taas englanti on kohtuullisen rajoittunut rakenteiltaan. Voisin kirjoittaa eroavaisuuksista enemmänkin, mutta siihen ei taida olla tarvetta tällä kertaa. Suomessa on ainakin paremmat kiroukset ja solvaussanat. ^_^

Kuvitellaanpa seuraava tilanne. Teidän on valittava kahdesta laadukkaasta käännöksestä, joista toinen on suomenkielinen ja toinen englanninkielinen. Tässä on oma ohjeeni: jos haluatte katsoa animea ja ymmärtää kaiken ruudulla sanotun, katsokaa suomenkielinen. Jos taas haluatte opetella englantia tai pöyhkeillä sen osaamisella, katsokaa englanninkielinen. "Oikeat" otakut katsovat tietysti suoraan japaniksi...

Yhteenvetona voisin – jälleen kerran – todeta suomen sopivan animeen aivan yhtä hyvin kuin englannin. Harhakuvitelma englannin paremmuudesta syntyy harrastajien vähäisestä kielten osaamisesta, vaikka perustelu on usein päinvastainen. Englannin suosio ei ylipäätään johdu kielen hyvyydestä vaan asemasta. Joissain tapauksissa suomenkielinen käännös pesee lattian englanninkielisellä, mutta päinvastaisiakin tapauksia on nähty. Tärkeintä on tietysti julkaisun laatu ja saatavuus; katsoja haluaa katsoa parasta laatua ja mahdollisimman helposti. Huomatkaa, etten puhunut pelkästään fansubeista tai käsitellyt tällä kertaa muita kiistakysymyksiä – lukekaa aiemmat postaukseni. Japanin lokalisoinnistakin kirjoitin aivan vasta.

Kyselyiden tuloksia 1

2009-04-05T23:18:00.006+03:00

Nyt olen järjestänyt viisi kahden viikon kyselyä tässä blogissa. On aika vetää vähän yhteen blogin alkutaivalta ja kyselyiden tuloksia.

Tämä on sujunut jopa paremmin kuin odotin. Olen ollut melko tyytyväinen tähänastisiin kirjoituksiini ja aiheita on löytynyt helposti. Minulla on monia aiheita vielä mielessä kypsymässä tulevaa varten (ehdotuksia otan aina vastaan). Vielä tässä riittää intoa naputtaa. Tyyli on ollut alusta asti melko asiallinen, koska se tuntuu nykyään luontevimmalta itselleni. Alussa oli tarkoitus laittaa kuvia mukaan teksteihin, mutta totesin, ettei niitä oikeastaan tarvitse. Voin muuten julkaista muidenkin kirjoittamia tekstejä pyynnöstä, jos katson ne soveliaiksi blogiini. Sähköpostit voi laittaa osoitteeseen fanipalvelua (ät) gmail.com.

Kommentteja kirjoituksiini on tullut melko vähän, vaikka niitä on mahdollisuus jättää täysin anonyymisti. Palautetta olen saanut lähinnä irkissä. Vaikka kirjoitankin enimmäkseen itselleni, haluan muidenkin lukevan tekstejäni ja antavan palautetta. Eriävien mielipiteiden esittämistäkään en pistä pahakseni (tahallista trollausta en sen sijaan siedä!). Kirjoitelkaahan kommentteja! Voisin kyllä usein ottaa lukijani paremmin huomioon (ja jättää tällaiset turhat ajatukset kirjoittamatta). Nyt nämä naputukseni ovat melkoista ajatusvirtaa ja lukijoiden kannalta luokkaa TL;DR. Toivottavasti jotkut jaksavat näitä lukea ja saavat jotain itselleen.

Kyselyiden vastaajamääristä saan hieman osviittaa, montako ihmistä blogiani oikeasti lukee. Osa lukee varmaan pelkkää syötevirtaa, mutta toisaalta tämä järjestelmä ei estä samaa henkilöä äänestämästä useampaa kertaa. Bloggerin kommenttisysteemi on melko rajoittunut; käytännössä voin lisätä kyselyn ja poistaa sen. Tuloksetkin jouduin kopioimaan käsin talteen. Ei näistä tuloksista voi paljoakaan johtopäätöksiä vetää otannan pienuuden ja valikoitumisen vuoksi. Mukaviahan kyselyt noin ylipäätään ovat, ja saan hieman hyödyllisiä lisätietoja lukijakunnastani. Alla on viiden ensimmäisen kyselyn tulokset.

Katsotko fansubeja? (25.1-8.2)
Päivittäin – 8 (36%)
Usein – 11 (50%)
Joskus – 2 (9%)
Harvoin – 0 (0%)
En koskaan – 1 (4%)
Yhteensä 22
Aika odotettu tulos tässä ensimmäisessä kyselyssä. Hieman olen yllättynyt siitä, että päivittäin katsoo noinkin suuri osa vastaajista.

Osaatko japania? (9.2-22.2)
Kuin natiivi puhuja – 0
Pystyn kommunikoimaan – 0
Ymmärrän kuulemani – 4 (25%)
Välttävästi – 2 (12%)
Muutamia sanoja – 8 (50%)
En sanaakaan – 2 (12%)
Yhteensä 16
Äänestäjien määrä laski jostain syystä, kun sen oli tarkoitus nousta. Taisin pelottaa osan pois heti kättelyssä... Yllättävää tässä tuloksessa on, ettei kukaan väittänyt pystyvänsä kommunikoimaan japaniksi. Osa sentään väittää ymmärtävänsä kuulemansa. Sekin minua yllätti, ettei jotkut osaa sanaakaan. Taisivat sattumalta törmätä blogiini...

Paras animen jakelumuoto? (23.2-8.3)
TV – 3 (16%)
DVD/Blu-ray – 2 (11%)
Torrentit – 12 (66%)
Striimaus – 0
Jokin muu – 1 (5%)
Yhteensä 18
Olen tyytyväinen, ettei kukaan valinnut striimausta tuosta listasta. Kaksi kolmasosaa valitsi torrentit. Jotkut haluavat enemmän animua telkkariin – kelpaisi minullekin. "Jokin muu" on esimerkiksi IRC-jakelu, muut p2p-verkot, FTP, elokuvateatteri tai homeiset VHS:ät.

Ikäsi? (9.3-22.3)
< 15 – 3 (15%)
15-19 – 6 (31%)
20-24 – 5 (26%)
25-34 – 4 (21%)
> 34 – 1 (5%)
Yhteensä 19
Tätäkin piti kysyä, kun itseäni kiinnosti lukijoideni ikäjakauma. Aika odotetun tasainen jakauma tästä tuli. Harrastajia on monesta ikäryhmästä. Nuorimpia on periaatteessa eniten, mutta eiväthän he tänne eksy kuin vahingossa.

Montako sarjaa olet katsonut? (23.3-5.4)
Liian monta – 6 (20%)
Monta sataa – 6 (20%)
Reilun sata – 2 (6%)
Kymmeniä – 15 (50%)
Muutamia/en yhtään – 1 (3%)
Yhteensä 30
Tämä oli aika kiinnostava kysely. Äänimääräkin lähti yllättäen nousuun. En määrittänyt tarkemmin tuota "sarjaa", mutta suurin osa varmaan tulkitsi sen oikein. Kyse on siis animesarjoista, enkä tässä vaatinut, että sarja olisi pitänyt katsoa kokonaan. "Liian monta" on subjektiivinen asia. Yllättävän moni on katsonut enemmän kuin sata sarjaa. Harrastajien normaalimäärän oletin olevan kymmeniä ja tämä tulos tukee sitä.

Seuraava kysely on jossain määrin merkityksellinen: miten Bleachin tekniikoiden nimet pitäisi kirjoittaa? Tuolla "Jap.+suom." tarkoitan, että tekniikat kirjoitetaan japaniksi ja laitetaan suomennus esim. sivun laitaan. "Sekaisin" tarkoittaa, että tyyli valitaan tekniikkakohtaisesti. Vaihtoehdon "Ruotsiksi" laitoin tuohon vitsinä. Jos vastauksia saadaan tarpeeksi ja tulos on selvä, voi sillä olla jotain vaikutusta Sangatsun ratkaisuun (ei tosin välttämättä...) Lupaan lähettää tuloksista sähköpostin Sangatsulle. Kertokaa siis mielipiteenne.

Bleach suomeksi

2009-04-02T00:27:00.007+03:00

Kyseistä mangaa aletaan julkaista heinäkuussa 2009, sanotaan Sangatsun ilmoituksessa parin päivän takaa. Päätin kommentoida asiaa tännekin. Itse asiassa olin odottanut tätä ilmoitusta jo pidemmän aikaa. Viimeinkin saadaan "kolmas suuri" Naruton ja One Piecen rinnalle kioskeihin. ^^

Animena Bleachia on saanut suomeksi jo jonkin aikaa. BRF on menossa noin jaksossa 50 ja käännöstä jatketaan ainakin ensimmäisen suuremman juonikaaren loppuun (jakso 62/63). Itse toimin sarjan nykyisenä oikolukijana. Toivottavasti animen maahantuojat eivät koettele fansubbaajan etiikkaani tuomalla sarjan DVD:lle. Ei kannata olettaa minun (ja muiden?) luopuvan siinä vaiheessa jakelusta! Mangan kuitenkin toivotan avosylin tervetulleeksi ja toivon Sangatsulta laadukasta käännöstä. Toivottavasti Sangatsullakin luette tämän tekstin, koska se on osin omistettu teille.

Ikäväkseni huomasin, että Bleachin "truufanit" eivät ole ainakaan vielä osoittautuneet yhtään sen järkevämmiksi kuin narutardit. Foorumeilla itketään jo etukäteen huonoja suomennusratkaisuja sekä "raiskausta" ja vannotaan, ettei osteta julkaisua niiden takia. Pistää ihan vihaksi tämä kakaroiden idioottimaisuus. Antakaahan minun takoa vähän järkeä paksuun kalloonne. Te "fanit" olette toinen tekstini kohderyhmä.

Kootaanpa hieman ininän aiheita eri foorumeilta: tekniikoiden nimiä ei saisi kääntää (kuin ehkä englanniksi), puhuttelupäätteet pitäisi jättää, nimet japanin-/englanninkielisessä muodossa, ei suomenneta sarjaan kuuluvia sanoja tai paikkojen nimiä, englanti on paras kieli (ehkä japanin jälkeen)... Löytyy välistä jotain asiaakin. Kerronpa nyt, miten me olemme sen tehneet.

BRF:n käännösten käytännöt ovat vaihdelleet ajan mittaan. Käännöksiin on jätetty joitain asioita japaniksi, kun taas joitain on suomennettu. Kyllä, olemme suomentaneet zanpakutojen vapautuskäskyt. Näin jälkikäteen ajateltuna ne olisi ollut helpompi jättää romanjeiksi, koska niiden hyvä suomentaminen on niin vaikeaa (vinkkinä Sangatsulle). Anime ja manga ovat hieman erilaisia medioina, ja molemmissa on omat etunsa. Ehdotankin Sangatsulle seuraavaa: jättäkää nimet japaninkieliseen muotoon ja laittakaa suomennukset sivujen reunoihin. Silloin ei tule ainakaan siitä kitinää...

Toisaalta tekniikoiden nimet eivät ole englanniksi yhtään sen parempia. Tässä on lista zanpakutoiden vapautuksista ja tässä lista kidō-komennoista (faneja varmaan kiinnostanee tuo sivusto). Arvelen monen fanin katsoneen esim. Lunarin/DB:n subit (hyödynnämme muuten Lunarin käännöksiä omissamme) ja/tai lukeneen esim. OneMangassa olevat skanlaatiot. Niissä tekniikoiden nimet on käännetty samoin kuin lähes kaikki muukin, mutta jostain syystä truufanit eivät inise siitä. Ei voi ymmärtää... Niissä käännöksissä on ihan samalla tavalla ongelmia, mutta ettehän te kieliä osaamattomat nulikat sitä älyä... Osa niistä käännöksistä on muutenkin ns. "speedsubeja", joten laatu voi olla välillä mitä sattuu. Ei englanti ole yhtään sen autenttisempi kieli animeen/mangaan kuin suomi! Katsokaa suoraan japaniksi, jos käännökset ärsyttävät!

Palataan asiaan. BRF:llä olemme jättäneet puhuttelupäätteet, mutta periaatteessa ne voisi jättää poiskin. Fansubeissa ne ovat de facto, mutta viralliset julkaisijat saavat tehdä miten haluavat. Nimet on kuitenkin hyvä jättää lähelle romanisoituja muotoja. Jos oikein tarkka haluaa olla, voi jättää ihan yläviivatkin tyyliin Tōshirō Hitsugaya, mutta minusta on parempi jättää ne pois ja kirjoittaa ääntämisen mukaan (meidän ääntämisemme, ei amerikkalaisten).

Sarjaan kuuluvien sanojen suomennoksessa kannattaa käyttää harkintaa. Me olemme jättäneet reiatsun, shinigamin, hollow'n, quincyn, zanpakuton, shikain, bankain ja muutaman muun "alkuperäiseen" muotoonsa. Minusta ainakin nuo on hyvä jättää lokalisoimatta. Ne ovat muuten yleisnimiä ja kirjoitetaan suomessa pienellä. Hollow on siitä erikoinen sana, että sen oikeaoppisessa taivutuksessa käytetään heittomerkkiä (uskokaa pois). Suomensimme monia muita nimityksiä ja sanoja, kuten Sielujen yhteiskunta, paholaisvoimat (kidō), erikoisjoukot (onmitsukidō) ja Teknologiavirasto. Sen sijaan kirjoitimme mm. gotei 13 (vastaa puolustusvoimia meillä). Ei näissä lokalisoimatta jättämisissä mitään selvää logiikkaa ole takana, ja fansubbaajat tekevät sen yleensä ihan tapauskohtaisesti. Meidänkään ratkaisumme eivät aina välttämättä parhaita mahdollisia ole... "Luutnantti" on muuten meistä hieman parempi muoto kuin "varakapteeni". Onii-san (isoveli) yms. perussanat voi ihan hyvin suomentaa minusta.

Tässä sarjassa ongelmana ovat hahmojen poikkeavat puhetyylit. Niiden kanssa kannattaa olla varovainen. Joillekin hahmoille voi kehittää omanlaisensa tyylin, mutta liioittelu on yleensä pahasta. Yksittäiset puhekielisyydet siellä täällä toimivat mielestäni hyvin. Meidän käännöksissämme niiden käyttö on vaihdellut, ja tällä hetkellä on melko puhdasta kieltä (omasta mielestäni turhankin). Toivottavasti Sangatsulla on riittävän taitava ja tyylitietoinen kääntäjä tätä sarjaa varten.

Anteeksi Sangatsulle tästä yrityksestäni neuvoa; etteköhän te osaa tehdä ratkaisunne itse. Toivottavasti kuitenkin kuuntelette faneja ettekä ihan kaikkea lokalisoi. Puhtaan suomen ihanne on tietysti hieno, mutta aina on ajateltava kohderyhmää. Minua ei hirveästi haittaisi esim. tekniikoiden suomentaminen, kunhan käännös on muilta osin asiallinen. Tavoitteeksi on hyvä asettaa netistä löytyvien skanlaatioiden taso. Faneille sanon vielä seuraavan: koettakaa käyttäytyä älkääkä tuomitko käännöstä etukäteen.

Fansubbauksen syyt

2009-03-24T19:32:00.007+02:00

Tämä aihe ei osoittautunutkaan niin hedelmälliseksi kuin odotin; olen hieman pettynyt lopputulokseen. Ajatus tähän tekstiin syntyi, kun luin jostain foorumilta taas vääriä käsityksiä aiheesta. Tässä on minun näkökulmani aiheeseen. En kuitenkaan ota tällä kertaa kantaa lakiasioihin tai fansubbauksen hyötyihin/haittoihin.

Miksi ylipäätään?
Tähän kysymykseen on melko helppo vastata. Syyt fanikääntämiseen ovat yleisesti tiedossa. Katja Valaskiven vasta julkaistun tutkimuksen tiivistelmässä sanottiin:

"Fanikäännetyn materiaalin käyttöä perustellaan sillä, ettei kääntäjillä ole kaupallista hyötymistarkoitusta. Myös laillisten tuotteiden korkea hinta ja verkkolataamisen helppous mainitaan syinä vertaisverkkojen käyttöön. Lisäksi suurin osa materiaalista ei koskaan tule lailliseen levitykseen Eurooppaan."

Oikeastaan tuossa puhutaan syistä katsoa fanikäännöksiä. Fansubbauksen yleiset syyt ovat kuitenkin samankaltaisia; fansubbien tekijät ovat myös niiden katsojia.

Fansubit olivat aiemmin ainoa keino katsoa animea. Nykyään melko suuren osan sarjoista voi ostaa englannin kielellä tai tilata suoraan Japanista, joten se argumentti on hieman vanhentunut. Tilaaminen kaukaa on kuitenkin usein hankalaa ja kallista, joten käytännössä fansubit ovat useimmille katsojille ainoa vaihtoehto katsoa joitain sarjoja. Kielialueella julkaistujen sarjojen korvaamiseen fansubeilla on myös omat syynsä.

Fansubbaus-skenessä on joitain yhteisiä eettisiä sääntöjä, joihin kuuluu mm. ettei lisensoituja sarjoja jaeta. Joskus tästä säännöstä joustetaan. Virallisten julkaisijoiden käännökset voivat olla niin surkeita, että fansubbaajat katsovat velvollisuudekseen laatia paremmat (melko harvinaista). Lainauksessa mainittujen korkean hinnan ja helppouden lisäksi fansubbeja katsotaan niiden hyvien puolien vuoksi (nopeampi saatavuus, karaoket, tyylitellyt tekstit, "tarkempi" käännös...) Virallisten julkaisujen on ylipäätään vaikea kilpailla hinnalla ilmaista vastaan, ja monille katsojista halpakin on liikaa.

Aiemmin fansubbausta perusteltiin sillä että tuottajatkin hyötyivät siitä. Fansubit olivat – ja ovat edelleen – ilmaista markkinatutkimusta ja tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden sarjan esikatseluun (promootio). Argumentti on menettänyt tehoaan, ja nykyään monet tuottajat sekä maahantuojat katsovat fansubien olevan lähinnä haitaksi bisneksille. Käytännössä monet kuluttajat katsovat sarjan fansubbina ja jättävät virallisen julkaisun ostamatta. Osasyy siihen on vanhentunut levitysjärjestelmä, jota toivottavasti kehitetään netti-ajan vaatimuksia vastaavaksi. Tässä asiassa on hyvä muistaa, että animen suosio länsimaissa on suurelta osin laittomien käännösten ansiota eivätkä fansubit ole katoamassa minnekään lähiaikoina.

Edellisessä ei ollut varsinaisesti mitään uutta, ja olen itsekin tainnut mainita nämä asiat täällä. Fansubbauksen harrastajien motiiveista sen sijaan en ole aiemmin kirjoittanut.

Fansubbaajien motiivit
Ennen harrastuksen aloittamista ihmettelin, mikä saa ihmiset käyttämään arvokkaan vapaa-aikansa tähän harrastukseen. Ymmärsin sen melko pian aloitettuani. Jokaisella subbaajalla on omat, henkilökohtaiset motiivinsa, mutta on joitain yhteisiä piirteitä. Omat motiivini ovat kehittyneet harrastuksen aloituksen jälkeen monimutkaisemmiksi, ja välillä olen niitä pohtinutkin. Ei niistä nyt sen enempää tänne...

Tärkeintä tässä, kuten missä tahansa muussa harrastuksessa on, että se on mukavaa ja tuntuu mielekkäältä. En usko kenenkään tekevän tätä hampaat irvessä, tai ainakin sellaiset tapaukset lopettavat nopeasti. Mielekkyyden kokeminen koostuu usein monista tekijöistä. Kauiten mukana olleet ovat pakostakin määrittäneet omat syynsä – tiedostaen tai tiedostamatta. Alle olen listannut joitain kuulemiani ja mieleen tulleita syitä.

Auttamisen halu. Kummallista kyllä, maailmassa on vielä epäitsekkäitä ja pyytettömiä ihmisiä. Joku saattaa ottaa homman vastaan, koska kenellekään muulle se ei ole kelvannut. Yleensä ottaen on helpompaa tehdä asiat itse kuin odottaa jonkun muun tekevän ne (puhun kokemuksesta).
Hyvän tekeminen. Tämä liittyy edelliseen monin tavoin. Fansubbaaja tuntee olevansa hyvällä asialla ja saa mielihyvää ilahduttaessaan muita.
Ammattilaiseksi harjoittelu. Joku saattaa innostua harrastuksesta niin paljon, että haluaa siitä työn itselleen.
Kielten oppiminen. Suomalaiset fansubbaajat oppivat ainakin japania ja suomea mutta hieman myös englantia (erityisesti erot suomeen). Subbaus on erittäin tehokasta harjoitusta japanin kuullunymmärtämiseen ja suomen kielioppiin.
Ajantappo. Jotkut saattavat subata, koska eivät keksi mitään muuta tekemistä. Ylimääräisen vapaa-ajan voi käyttää tälläkin tapaa.
V-penistely. Monet kuvittelevat fansubbaajien tekevän tätä ihan heikkoa egoaan pönkittääkseen. Harvoin se kuitenkaan on päämotiivina; tärkeys riippuu täysin persoonasta. Onhan se tietysti useimmista mukavaa, jos oma nimimerkki saa arvostusta muilta.
Kehujen saaminen. Tämä on hieman eri asia. Hyvä (ja ansaittu) palaute antaa voimia jatkaa. Saa olla aika erikoinen persoona, jos ei tarvitse koskaan hyvää palautetta muilta.
Suosikkisarjojen kanssa puuhailu. Fansubbienhan sanotaan olevan fanien käännöksiä faneille. Ei kääntämiään sarjoja ole pakko fanittaa, mutta se voi antaa hyvin motivaatiota. Fansubbaus voi antaa paljon lisää fanitukseen. Omien suosikkien subbaamiseen saatetaan uhrata runsaasti aikaa, jolloin jälkikin on usein omaa luokkaansa.
Harrastajana kehittyminen. Fansubbaus tuo muutenkin uutta animen katsomiseen ja muuhun japani-harrastukseen.
Omien rajojen haku. Haluaa ihan vain kokeilla, pystyykö itse tekemään samaa.
Tyytymättömyys. Toisen ryhmän, virallisen julkaisijan tai saman ryhmän tekemä julkaisu ei tyydytä ja haluaa laatia siitä paremman.
Tiimi. Uskon ryhmässä tekemisen olevan monille tärkeä osa harrastusta. Samalla tutustuu muihin harrastajiin ja oppii ehkä uutta. Jotkut tiimit saattavat olla tuttuja IRL mutta toiset taas toimivat täysin anonyymisti.
Kulttuurin levittäminen. Tämä on "ylevämpiä tavoitteita". Harrastajat haluavat levittää kulttuuriharrastustaan eteenpäin.

Saatoin unohtaa mainita joitain näkökulmia eivätkä kaikki varmaan edes tulleet mieleeni. Minulla on nyt muutama aihe hautumassa ja yritän keretä/jaksaa kirjoittaa ne loppuun joskus lähiaikoina. Media-assistenttini sai muuten vihdoinkin laadittua logon blogille. Ulkoasuakin voisi yrittää säätää jossain vaiheessa...

Ammattikäännökset vs. fanikäännökset

2009-03-15T18:02:00.009+02:00

Aina silloin tällöin näkee väittelyä fansubbien ja virallisten julkaisujen paremmuudesta. Oikeastaan sellainen väittely on turhaa, koska hyvä käännös on hyvä ja huono käännös on huono riippumatta siitä kuka sen on tehnyt. Ajattelin pohdiskella tässä hieman eroja hyvien ja huonojen animekäännösten välillä. En voi edelleenkään edustaa kuin omaa mielipidettäni. Tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitus mollata virallisia julkaisuja sen enempää kuin fanikäännöksiäkään. En myöskään aio pureutua syvemmälle fansubbauksen motiiveihin. Keskityn erityisesti kotimaisiin käännöksiin, koska niistä tiedän enemmän kuin englanninkielisistä.

Innoituksena tähän kirjoitukseen toimi videopelien ammattikääntäjä Paul "Otaking" Johnsonin video "The Rise and Fall of Anime Fansubbing" vuoden 2008 toukokuulta. Videon ja Tsubasan kommentit siitä voi katsoa tästä (5 osaa, kesto yhteensä reilu 36 min). Video on oikein tyylikkäästi tehty ja ihan viihdyttävää katsottavaa. Suosittelen katsomista erityisesti heille, jotka kuvittelevat fansubbaajien olevan aina oikeassa. Onhan tuo video melko provosoiva ja sisältää turhaakin valitusta. Tsubasa mainitsikin jo ne asiat, joissa Otaking on hakoteillä. Video sisältää kuitenkin paljon asiaa ja pohtimisen arvoisia ongelmia. Mitä subbaajat voisivat siis oppia siitä?

Fanikäännökset
Nykyiset fansubit eivät ole lähellekään täydellisiä (kuten eivät myöskään viralliset julkaisut). Otaking nosti esille muutamia pahimpia ongelmia. Eräs niistä on fansubbaajien liiallinen itsekeskeisyys, mikä näkyy liiallisissa tehosteiden käytössä ja oman triviatiedon esittelyssä. Osa subbaajista on valitettavasti mukana "v-penistelyn" takia, mutta syitä on paljon muitakin. Yleistäminen on tässäkin asiassa väärin ja typerää.

Toinen suurempi ongelma on Otakingin mukaan japanilaisten sanojen jättäminen käännöksiin. Voiko sen oikeasti määrittää, mitkä sanat tulee jättää sellaisekseen ja mitkä kääntää? Nykyisessä fansub-kulttuurissa on joitain vakiintuneita käytäntöjä, mutta eivät ne välttämättä ole parhaat mahdolliset. Muita "ongelmia" on mielestäni mm. karaoket, kommentit (eli notet), käännösten sisällöllinen epätarkkuus, kääntäjien kädettömyys, liika kikkailu ja katsojien unohtaminen.

Minusta erityisen tärkeää käännöksistä puhuttaessa on huomioida, mitä katsojat haluavat. Fanikäännetyn animen katsojakunta poikkeaa jossain määrin muista katsojista. Osaa katsojista viehättää erityisesti sarjojen "japanilaisuus", jolloin välissä olevat kulttuurihuomautukset ja sanojen lokalisoimatta jättäminen toimii hyvin. Otaking väittää, että se estää uusia harrastajia pääsemästä "mukaan", mutta ei se ihan niin ole. Joitain toisia katsojia liialliset kommentit ja käsittämättömät sanat saattavat tosin ärsyttää. Miksi katsoja haluaa katsoa fansubia? Haluaako hän oppia japania vai pelkästään katsoa sarjaa? Minä väitän, että useimpia katsojia kiinnostaa lähinnä itse anime eikä fansubbaajien kikkailut. Osa subbaajista on unohtanut tämän.

Fansubbien ulkoisista ongelmista pahimpia ovat nämä "kommentit" eli ruudulle hyppivät lisätiedot. Käytännössä video pitää pysäyttää niiden lukemisen ajaksi. Joissain tilanteissa ne antavat tarpeellista ja selkeyttävää lisätietoa. Useimmiten ne ovat kuitenkin turhia tai sisältävät pelkkää triviaa. Otakingin ehdotus videotiedostojen mukaan liitettävistä lisätietoja sisältävistä tekstitiedostoista on kiinnostava. Muita vaihtoehtoja on laittaa ne tiedot vaikkapa nettisivuille, videotiedoston loppuun tai vaihtoehtoiseen tekstitystiedostoon. Katsoja voisi sitten halutessaan lukea lisätietoja eikä häntä "pakotettaisi" siihen.

Olen myös ihmetellyt alusta asti kanjitekstien tarpeellisuutta karaokeissa. Kuka niitä lukee? Karaoket ovat yleensä ihan mukava lisämauste, kunhan ne eivät varasta koko esitystä. Sama pätee japanilaisten tekstien vieressä oleviin settauksiin. Liian räikeät tai vaikealukuiset tekstitysfontit eivät nekään ole hyviä. Yleensä fansubbien tyyliteltyjä fontteja katsoo mieluummin kuin DVD-levyjen tylsiä ja värittömiä fontteja. Blu-ray puolestaan mahdollistaa käsittääkseni monipuolisen teksteillä kikkailun, jota varmaan aletaan hyödyntää enemmän jossain vaiheessa. Se ulkoisista ongelmista.

Puhuttelupäätteiden jättäminen fansubeihin on nykyään lähestulkoon de facto. Monia kulttuuriin liittyviä ilmauksia ei myöskään lokalisoida. Joissain sarjoissa olevien tekniikoiden nimien lokalisointi vaihtelee, enkä osaa sanoa, miten se kannattaa tehdä. Otaking sanoo, että lokalisoimattomuus johtuu kääntäjien laiskuudesta, mikä ei pidä paikkaansa. Joidenkin sanojen lokalisoimatta jättäminen antaa myös "autenttisuuden tunnun" ja illuusion käännöksen tarkkuudesta. Tähän liittyy myös länsimaissa hieman luonnoton nimillä puhuttelu (erityisesti jos puhuttelu sijoitetaan virkkeen alkuun).

En pidä joskus kuulemastani väitteestä, että fansubit ovat sanatarkasti käännettyjä. Ensinnäkin sanatarkka kääntäminen on useimmiten mahdotonta ja toisekseen se näyttäisi aivan kammottavalta. Sanatarkkuus näkyy korkeintaan yksittäisten sanojen käännöksissä eikä kokonaisten virkkeiden. Käännösten todellista tarkkuutta ja laatua voi hieman japania osaava tarkastella yksittäisten, helposti erottuvien ilmausten käännöksistä. Olisi tarkempaa puhua esimerkiksi "suomentamisesta" kuin "kääntämisestä", koska äärimmäinen sanatarkkuus ei ole kenenkään tavoitteena. Tärkeintä on oikean viestin välittyminen katsojalle sekä merkityssisällöt. Useimmiten hyvä käännös on vahvasti kytköksissä ruudulla näkyvään, muotoilultaan riittävän tarkka ja vieläpä tiivis. Oikolukijana joudun usein karsimaan pois turhia sanoja ja tiivistämään virkkeitä. Jätän jopa kokonaisia lauseita pois, jos koen ne sanoman välittymisen kannalta turhiksi. En muuten keksi juuri subbausta parempaa tapaa opetella kieliä (suomi/englanti/japani). Oikolukeminen on loistavaa harjoitusta erityisesti suomen kieliopin opetteluun.

Ammattikäännökset
Useimmat viralliset julkaisijat toimivat Otakingin ajatusten mukaan, kun eivät jätä mitään alkuperäiseen muotoonsa vaan lokalisoivat kaiken. Sellaista toimintatapaa perustellaan muutamilla syillä. Ensinnäkin ajatellaan, ettei satunnaisia katsojia kiinnosta kulttuuriset viitteet tai puhuttelutavat (mikä on hieman väärin). Toiseksi käännöksistä tahdotaan tehdä hyvän kielen mukaisia, jolloin vältellään kaikkia turhia vierasperäisiä sanoja. Jälkimmäisessä ajattelutavassa on omat hyvät puolensa.

Virallisissakin julkaisijoissa on eroja kuten subbaajissa. Osa julkaisee vasurilla hutaistuja käännöksiä rahankiilto silmissä, kun taas toiset panostavat oikeasti laadukkaaseen työhön. Suomessa laadukkainta työtä on tehnyt Cinema Mondo ja Pan Vision Studio Ghiblin julkaisuissaan. Arvostan heidän tekemiään käännöksiä enkä oikeastaan edes kaipaa enempää japania teksteihin. Vasta julkaistussa Nausicaässa "herra Yupa" on paljon parempi vaihtoehto kuin "Yupa-sama". Muiden maahantuojien julkaisujen laatu vaihtelee välillä aivan liikaa.

Keitä ovat nämä mystiset "ammattikääntäjät"? En tiedä, kuinka moni palkkaa saavista kääntäjistä on aloittanut harrastajana, mutta arvelisin ainakin osan. Olen kuullut, että pelkkä näyttökoe riittää perustutkinnon saamiseen ja oikeuteen toimia ammattikääntäjänä. Kääntäjän koulutus antaa käsittääkseni hyvän kielitaidon ja lisäksi siellä varmaan opetetaan kääntämisen hyviä käytänteitä sekä muuta "tarpeellista". Animen kääntäminen on varmaan monelle ammattilaiselle pieni sivutoimi ja kokopäiväisiä kääntäjiä on varmaan muutenkin melko vähän; en usko kovinkaan monen tienaavan Suomessa elantoaan animea kääntämällä. Jonkinasteinen harrastuneisuus varmasti auttaa siinä. Mielestäni tilanne on kaikkien osapuolten kannalta huono, jos kääntäjä ei ole oikeasti kiinnostunut animen kääntämisestä.

Ammattikääntäjien kielellinen osaaminen on usein aloittelevia subbaajia vahvempaa. On hieman epäreilua verrata tutkinnon suorittaneen ammattikääntäjän käännöksiä vasta harrastusta aloittelevaan, huvikseen kääntävään teiniin. Toisaalta kokeneempi subbaaja saattaa olla pelkästään rahasta kääntävää ammattilaista taitavampi animen suomentaja. Itse en ymmärrä, miksi jotkut kädettömät ja kieliä osaamattomat apinat ovat päässeet suomentamaan animea. Banaanipalkalla ei varmaan parempaa...

Fansubbauksessa yksi selkeä ero ammattikäännöksiin nähden; fansubbien tekemiseen osallistuu yleensä useampi henkilö. En tiedä virallisten julkaisijoiden oikolukupolitiikasta, mutta käsittääkseni käännökset ovat yleensä yhden henkilön vastuulla. Joissain yrityksissä saattaa tosin olla jonkinasteista oikolukemista tai laaduntarkkailua. Fansubbauksessa oikoluku ja laaduntarkkailu ovat merkittäviä työvaiheita, mitä ei moni tunnu ymmärtävän...

Joissain virallisissa julkaisuissa ongelmana on surkea tekstien ajoitus. Fansubbaajien käyttämissä ohjelmissa se on nykyään helppo tehdä hyvin. Joillain virallisilla julkaisijoilla on myös paha tapa jättää hahmojen puheita suomentamatta lainkaan. Jos hahmo selvästi sanoo jotain, on siinä hyvä olla edes jokin käännös. Ynähdysten ja muiden "ei-sanojen" kääntäminen on yleensä turhaa ja saattaa näyttää hölmöltä. Siitä päästäänkin sopivasti hyvien käännösten piirteisiin.

Hyvät käännökset
Käännösten laatuun vaikuttaa moni tekijä. Videolla mainitaan useita kääntämisen ihanteita, kuten kääntäjän näkymättömyys, käännösten huomaamattomuus, sisällöllinen tarkkuus ja helppo ymmärrettävyys. Allekirjoitan nuo ihanteet suoralta kädeltä ja olen alkanut itsekin subata niiden mukaan. Joitain ammattikääntämisen yleisiä ihanteita on mainittu tässä. Animen kääntäminen on jossain mielessä selvästi vaikeampaa kuin amerikkalaisten sarjojen, mutta toisaalta kääntäjällä on enemmän vapauksia; englantia ymmärtävät lähes kaikki mutta oikeasti japania osaavia on harvassa.

Juuri kukaan ei huomaa, jos animen käännös on jossain kohti hieman hakoteillä. Itse asiassa suuri osa katsojista ei kiinnitä useimmiten juuri lainkaan huomiota käännösten laatuun. Erittäin huonot käännökset yleensä huomataan, mutta kelvollisen ja hyvän eroa ei välttämättä. Oma silmäni kehittyi tämän subbaus-harrastuksen aloittamisen myötä tarkemmaksi. Erotan hyvän ja erinomaisen käännöksen, ja huonon käännöksen katsominen polttaa verkkokalvoja. En omasta mielestäni kelpaa tällä kokemuksen määrällä sanomaan mitään tästä aiheesta, mutta sanon näemmä silti.

Animen kääntämisessä haastetta aiheuttaa juuri "japanilaisuus". Harrastajista osa haluaa oikeasti tietyt sanat niiden japanilaisessa muodossa. Tässä asiassa on suuriakin näkemyseroja. Otakingin kaltaiset vanhan koulukunnan edustajat haluaisivat kaiken lokalisoituna, kun taas pahimmat weeaboot lukisivat varmaan mieluummin pelkkiä romanjeja (jos kielipää ei riitä ilman tekstityksiä katsomiseen). Japanin kieltä palvotaan välillä aivan liikaa, mikä johtaa huvittaviinkin käännöksiin.

Jokin on mennyt pieleen, jos katsojan huomio kiinnittyy erikoisiin käännösratkaisuihin. Hyvä käännös on siis mahdollisimman huomaamaton ettei katsominen turhaan häiriinny. Monet katsojat huomaavat herkästi kirotusvirheet, mistä syystä virheet on metsästettävä huolellisesti ennen julkaisua. Luonnottomat sanavalinnat ja muut huonosta kielen osaamisesta kertovat virheet sattuvat myös silmiin. Omaperäiset ja kieleen hyvin sopivat ilmaisut sen sijaan toimivat useimmiten. Minusta on nautinnollisempaa katsoa rikasta kieltä sisältävää käännöstä kuin tasapaksua ja yllätyksetöntä.

Puhekielisyyksien ja aksenttien lisäämisessä saa yleensä olla varovainen. Joillekin hahmoille voi sopia paremmin kevyt puhekielinen vääntäminen kuin kirjakieli, mutta ylilyöntejä kannattaa välttää; oikea käyttö vaatii taitavan ja kokeneen kääntäjän. Yleensä ottaen varmin ratkaisu on käyttää kirjakieltä käännöksissä. Jotkut menevät niin pitkälle, että kirjoittavat niin puhdasta suomea kuin osaavat pilkkuineen päivineen. Taitava kääntäjä osaa myös leikkiä pilkkujen ja muiden välimerkkien käytöllä. Pilkutus on tehokas apukeino rytmityksessä ja harkittu pilkkujen pois jättäminen parantaa usein luettavuutta. Sen kyllä huomaa, milloin pilkku on jätetty pois tarkoituksella.

Parhaimmillaan katsoja voi lukea tekstiä sitä mukaan, kun hahmot puhuvat. Liika tiivistäminen ei siis sekään ole hyväksi, jos puhetta tulee paljon. En myöskään pidä siitä, jos yksittäinen sana on suomennettu vähintään kolmella. Tällaisiinkin tapauksiin törmää hyvin usein. Myös esimerkiksi Lunar-settauksesta olisi usein apua ja sitä käytetään minusta turhan vähän. Se tarkoittaa, ettei kaikki teksti ilmesty kerralla näkyviin vaan puhetta mukaellen.

Käännösten asettelussa on eroavaisuuksia. Useimmat fansubbaajat laittavat eri hahmojen puheet eri riveille, kun taas jotkut ammattikääntäjät käyttävät "puheviivoja". Suomenkielisissä julkaisuissa on alettu käyttämään viivaa useammalla rivillä jatkuvien virkkeiden pätkimiseen. Siinä on joitain etuja englanninkielisten suosimaan kolmen pisteen käyttöön nähden. Kolmea pistettä (eli ellipsiä) käytetään useimmiten ilmaisemaan katkeavaa lausetta, mutta toimii se joskus tehokeinonakin. Kääntäjillä on takataskussa myös muutama muu kikka joilla saadaan käännökset lähemmäksi puhuttua. Tavalliset katsojat eivät yleensä edes tiedosta näitä asioita.

Yhteenvetona voisin todeta, että käännösten laatu riippuu useimmiten täysin yksittäisistä kääntäjistä eikä yleistyksiä saa tehdä. Useimpia katsojia kiinnostaa enemmän animen katsominen kuin kääntäjien tekemät käännösratkaisut, ja parhaimmillaan katsojan ei tarvitse kiinnittää käännökseen huomiota. Animea ei voi suomentaa aivan samaan tyyliin kuin muita sarjoja ja elokuvia. Fansubit tarjoavat monia etuja virallisiin julkaisuihin nähden, mutta kaikki käytännöt eivät ole niissäkään parhaita mahdollisia. Käännökset tulisi tehdä aina katsojakunnan mukaan.

Kotimainen tutkimus julkaistu

2009-03-10T14:15:00.006+02:00

Viides päivä tätä kuuta julkaistiin kotimainen tutkimus, jonka otsikko on "Pokemonin perilliset. Japanilainen populaarikulttuuri Suomessa". Tutkimus on tehty Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikössä. PDF-muotoisen version tutkimuksesta voi ladata tästä (1,43 Mt, 102 sivua). Tutkijana toimi pääosin dosentti Katja Valaskivi, josta löytyy hieman lisätietoja täältä. Tutkimus kesti noin vuoden, ja sen rahoitti HS-Säätiö. En löytänyt pikaisesti tietokantoja selaamalla muita kotimaisia japanilaista fandomia käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja, joten tutkimusala on tuore ainakin täällä päin maailmaa.

Tutkimusta varten Jokisalo järjesti kyselyn Tracon III -tapahtumassa helmikuussa 2008. Vapaamuotoisia kysymyksiä sisältäneeseen kyselyyn vastasi 96 vierasta. Yhdistyksille lähetettyyn sähköpostikyselyyn vastasi 11 yhdistystä. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin kotimaisista toimijoista yhdeksää ja sähköpostilla vielä kuutta muuta. Näiden joukossa oli mm. kotimaiset lehdet, mangakustantajat ja muutama maahantuoja. Tutkija kävi maaliskuussa 2008 Japanissa haastattelemassa useaa tärkeältä vaikuttavaa henkilöä ja tutustumassa paikallisiin ilmiöihin, kuten Akihabaran sunnuntaihulinoihin.

Päätin selvittää, mitä annettavaa tutkimuksella on ja kenelle. Itseäni kiinnostaa lukea harrastukseeni liittyvistä tutkimuksista ja muista uutisista. Täytyy myöntää, että olen melko pettynyt tämän tutkimuksen lopputulokseen. Perustelen kantani alla.

Tutkimuskysymykset eivät vaikuta olevan kovinkaan selvästi määritettyjä. Sivulla 16 sanotaan seuraavaa:

"Käsillä oleva tutkimus keskittyy kuvaamaan sitä, kuinka japanilaisen populaarikulttuurin markkinat toimivat Suomessa ja millaisia ovat ne monimutkaiset yhteydet, joilla ne ovat kytkeytyneet ylipaikallisiin vaikutteisiin."

Tutkimuksessa lähetetyissä sähköposteissa aiheena oli "Japanilaisen populaarikulttuurin leviäminen ja markkinat Suomessa". Takakannessa sanotaan:

"Pokemonin perilliset kertoo japanilaisen populaarikulttuurin harrastuskentästä ja markkinoista sekä näiden kytköksistä globaaliin ilmiöön."

Rajaus on tehty siis ensisijaisesti "harrastuskentän" (käsittääkseni vastaa fandomia) toiminnan selvittämiseen ja myös kotimaisiin markkinoihin.

Tuosta rajauksesta voi jo päätellä paljonkin siitä, kenelle tutkimus on suunnattu. Kohderyhmänä ovat varmaankin lähinnä harrastuksesta tietämättömät henkilöt, markkinoiden ja median edustajat ja uudet harrastajat. Tutkimuksen anti kokeneemmille harrastajille jäi melko laihaksi. Suorastaan pitkästyin tätä lukiessani, koska siinä ei ollut paljoakaan uutta minulle (en edes pidä itseäni hc-harrastajana). Omasta mielestäni tuota kohderyhmää ja rajausta olisi voinut miettiä pidemmälle. Aiheesta olisi voinut kaivella uuttakin tietoa, joka olisi kiinnostanut myös fandomia. Kommentoin nyt tutkimuksen sisältöä käymällä läpi luvut.

Tiivistelmästä en pahoja asiavirheitä löytänyt. Seuraava kuitenkin hieman mietitytti:

"Fanikäännetyn materiaalin käyttöä perustellaan sillä, ettei kääntäjillä ole kaupallista hyötymistarkoitusta. Myös laillisten tuotteiden korkea hinta ja verkkolataamisen helppous mainitaan syinä vertaisverkkojen käyttöön. Lisäksi suurin osa materiaalista ei koskaan tule lailliseen levitykseen Eurooppaan."

Tämän syvemmälle analyysia ei juurikaan viedä myöhemmin. Nuo perusteet ovat kaikkein tavanomaisempia, ja olisin toivonut tutkimuksesta löytyvän jotain vähemmän tunnettuja ja uusia näkökantoja. Kaipa väitteen siitä, että harrastajien enemmistön muodostaa nykyään teini-ikäiset tytöt voi hyväksyä, mutta olisin toivonut sille jotain lähdettä.

Mikä siinä viehättää? -luku sisältää melko kiinnostavaa historiatietoa japanilaisen populaarikulttuurin leviämisestä. Itseäni kiinnosti mm. se, miten japanilaiset yhtiöt ennen pyrkivät poistamaan "kulttuurisen tuoksun" vientituotteista. Luvussa kerrotaan myös joitain syitä harrastuksen suosioon ja myös tilanteesta Suomessa. FMA:n unohtaminen TV:ssä esitettyjen sarjojen listasta on anteeksiantamaton virhe! Minusta oli huono rakenteellinen ratkaisu sijoittaa lukujen esittelyt ja kiitokset tämän asialuvun loppuun. Olisivat sopineet paljon paremmin johonkin esipuheeseen.

Söpöilyä ja muodonmuutoksia -luku koostuu joidenkin keskeisten käsitteiden analysoinnista. Tutkimuksessa sanotaan, että "Moodi on genre-käsitteen sukulainen, mutta sitä väljempi". Se on selitetty tekstissä sekavasti, mutta ymmärrän nyt suunnilleen käsitteen sisällön.

"Moodeja ovat esimerkiksi kawaii eli söpöys, tai henka eli muodonmuutokset."

Noista kahdesta muodonmuutoksia käsitellään mielestäni jopa häiritsevän paljon ja jätetään muut "moodit" ja lajityypit vähemmälle huomiolle. Tässä luvussa mainitaan ensimmäistä kertaa "Cool Japan"-käsite, joka tarkoittaa japanilaisen populaarikulttuurin suosiota Japanin ulkopuolella. Käsitettä pyöritellään enemmän myöhemmissä luvuissa. Luvussa esitellään myös lajityyppejä, jotka harrastajat varmasti jo tuntevatkin. Tässä mainitaan myös se itseäni kummastuttava ilmiö, että nuoret tytöt lukevat Suomessa täysin pojille suunnattua mangaa, kuten Dragon Ballia. Ei voi ymmärtää... Minua huvitti, kun tutkija kirjoitti pitkät kuvaukset yaoi-lajityypistä, mutta ei juuri lainkaan muusta pornografisesta materiaalista. Asialla ei varmastikaan ole mitään tekemistä kirjoittajan sukupuolen kanssa... Luvun loppupuolella pohdittiin vielä käsitteitä otaku ja joshikousei eli nörtit ja koulutytöt. Ihan kiinnostavaa tekstiä sekin.

Orgaaninen fandom -luvussa kerrotaan mm. kotimaisista yhdistyksistä, cosplaysta, coneista ja mediasta. Ihan hyvät yhteenvedot aiheista, vaikka joidenkin näkökulmien pohdintaa olisi voinut viedä pidemmälle. Toisaalta ihmettelen tarvetta esim. conikiusaamisesta kertomiseen. Dragon Ball -kohua kommentoitiin hieman turhaan kahdessa eri luvussa, joten ne asiat olisi voinut yhdistää samaan lukuun. Median ja fandomin suhde ei aina ole pelkkää ruusuilla tanssimista.

Mangan ja animen markkinat -luku kertoo siitä, mitä nimestä voisi odottaakin. Luvussa esitellään Suomen kaupalliset toimijat pienyrityksiä myöten. Luvun loppupuolella esitellään vielä omakustannetoimintaa ja tunnettuja suomalaisia piirtäjiä. Tässä luvussa olisi voitu verrata kotimaisia markkinoita ulkomaalaisiin, koska niissä on selviä eroja. Jäin kaipailemaan myös tarkempia myyntilukuja, mutta ne taitavat olla useimmiten salaista tietoa. "Valistuneet arviot" eivät oikein tyydytä. Pieni, mutta hyvin ajankohtainen, yksityiskohta on että Tammi osti Punaisen jättiläisen. Tästä on maininta, mutta virkkeessä väitettiin ostajana olleen Sangatsu manga.

Internet harrastuksen mahdollistajana -luku on saanut paljon painoarvoa, mutta omasta mielestäni siinä sanotaan hyvin vähän mitään uutta tai kiinnostavaa. En usko muidenkaan harrastajien saavan siitä paljoa itselleen. Ehkäpä se kiinnostaa enemmän niitä, jotka eivät käytä suurta osaa ajastaan verkossa ja ole mukana yhteisöissä. Sivulla 52 olevasta kuvasta ilmenee hyvin yhteydet eri verkkoyhteisöjen välillä, vaikka siinä ei ole läheskään kaikki. Kertoo varmaan paljon, että fansubbauksen päälähteenä toimi Anime-lehden artikkelisarja, jota olen jo kommentoinut tässä blogissa. Tutkija olisi saanut selvittää "harmaata vyöhykettä" paljon tarkemmin, koska teksissä on jossain määrin virheellisiä käsityksiä.

"Suomenkielinen fanikääntäminen on kuitenkin pienimuotoista, ja ainut harrastajapiireissä tunnetumpi ryhmä on vuonna 2005 toimintansa lopettanut ryhmä Nordic Anime."

Mitään muuta mainintaa kotimaisesta fansubbauksesta ei ole. En kuitenkaan pahastunut siitä.

"Vaikka osa fanikääntäjistä on kunnianhimoisia ja paneutuneitakin, fanikäännöksistä pääosa on nopeasti tehtyjä ja heikkolaatuisia. Tästä huolimatta Suomessa elää vahvana ajatus siitä, että englanninkieliset fanikäännökset ovat parempia ja autenttisempia kuin suomeksi lokalisoiden tehdyt viralliset käännökset."

Tuo on melko selvästi ilmaistu mielipide, mutta omasta mielestäni virheellinen. En jaksa nyt pahemmin vetää hernettä nenään. Luvun loppu on melko turhaa lätinää siitä, ettei Internet ole itseisarvo animen harrastajille.

Muutoksen tuulet globaaleilla populaarikulttuurin markkinoilla -luku sisältää sekä turhaa että ihan kiinnostavaa tekstiä. Luvun alussa on lyhyesti kuvattu Japanin ja USA:n kulttuurinvaihtoa. On mielenkiintoista, että Disney alkaa lokalisoimaan teoksiaan Aasian markkinoille. Tekijänoikeuslain käsittely on oikeastaan ihan hyvä lisä tähän tutkimukseen, varsinkin kun se on tehty ottamatta kantaa. Toisessa aliluvussa mainitaan Crynchyrollin tapaus ja todetaan, että markkinoiden on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Pohdinta jää kuitenkin pintapuoliseksi. Kolmannessa aliluvussa kerrotaan, miten Japanissa hyödynnetään Cool Japan -imagoa uudessa "soft power"-politiikassa. En ollutkaan aiemmin huomioinut tuota näkökulmaa.

Globaalista translokaaliin -luku vaikuttaa olevan lähinnä kirjoittajan omaa pohdintaa materiaalin pohjalta. Siinä käsitellään vielä joitain aiemmissa luvuissa mainittuja ilmiöitä. Translokaali-käsite on ihan kiinnostava, mutta muilta osin viimeisen luvun pointti meni itseltäni ohi.

Sanastossa saattaa olla muutamia pikkuvirheitä. Käsittääkseni aniki tarkoittaa isoveljeä eikä isosiskoa. Taitaa yläviivan kirjoittaminen aiheuttaa liikaa vaivaa, kerta se on jätetty pois mm. sanoista shonen ja shojo. Yläviiva vaikuttaa ääntämiseen sen verran, että ne olisi ollut hyvä laittaa mukaan (shōnen, shōjo). En nyt äkkiseltään muita virheitä löytänyt.

Lähteiden laatua ja luotettavuutta en osaa arvioida tutustumatta tarkemmin. En tajua lainkaan, miksi sivu 86 tulee tässä tiedostossa sivun 92 jälkeen. Ei voi ymmärtää... Nettilähteet eivät kuitenkaan mielestäni kuulu "Lehtiartikkelit"-osion alle, varsinkin kun niille on oma osio. Ihmettelen noita linkkilistojakin. Onko esimerkiksi tarpeellista luetella nettisarjakuvia? Fanisivut tuntuvat aivan sattumanvaraisesti poimituilta. Esimerkiksi Deviantart vaikuttaa olevan niin tärkeä, että sama linkki on täytynyt laittaa kahdesti. Ihan kiinnostaviahan osa linkeistä on, mutta ei niitä varsinaisesti olisi tarvittu.

Ensimmäisessä liitteessä on vielä kertaalleen listattu yhdistykset, yhteisöt ja kaupalliset toimijat. Toisessa liitteessä taas ovat käytetyt kyselylomakkeet ja tiedot vierailusta Japanissa. Kyselylomakkeista päästäänkin siihen, mikä minua eniten tässä tutkimuksessa ärsyttää.

Tutkimuksen kirjoittaja varoo tallomasta kenenkään varpaille, ettei kukaan vahingossakaan suutu. Tarkka lukija voi huomata joitain satunnaisia huomautuksia aroista aiheista, mutta vaikeita kysymyksiä ei nosteta missään vaiheessa tarkempaan käsittelyyn. Arkoja aiheita ovat mm. yhdistysten suhde fansubbeihin ja virallisten julkaisujen vertaaminen fanien tekemiin. Kyselylomakkeet vaikuttavat kelvollisilta, ja tutkijat saivat varmasti paljon hyvää materiaalia kerättyä. Eri tahoilla on monessa asiassa eriäviä näkemyksiä, ja niitä olisi voitu käsitellä enemmän esim. lainausten avulla. Materiaalin tarkempi erittely ja analyysi olisi avannut paljon uusia mahdollisuuksia ja nostanut todennäköisesti tutkimuksen tulosten kiinnostavuutta. Satunnaiset viittaukset kyselyiden tuloksiin eivät riittäneet alkuunkaan! Tutkimuksen luonne olisi tosin samalla muuttunut. Silloin olisi täytynyt myös huomioida kaikki tahot, etteivät mielipiteet olisi valikoituneet. Esimerkiksi fansubbaajilta ei kysytty näkemyksiä lainkaan.

Tutkimuksen tulokseksi mainitaan seuraavaa:

"Tutkimuksen tulokset osoittavat, että japanilainen populaarikulttuuri muuttaa nuorison kulutuskulttuuria ja mediakäytön tapoja. Muutokset haastavat kansainväliset media-alan toimijat arvioimaan uudelleen mediateollisuuden ja -markkinoiden rakenteita."

Jotenkin tuo tuntuu itsestäni hyvinkin itsestäänselvältä, mutta ei se varmaankaan kaikille sitä ole. Muitakin tuloksia olisin toivonut.

En ole aivan varma tekstin tyylin toimivuudesta. Välillä on käytetty hyvinkin tieteellisiä käsitteitä ja tyyliä, mutta pääosin teksti vaikuttaa olevan kirjoitettu fandomista tietämättömille lukijoille. Joissain luvuissa on turhaa tekstiä, joka olisi voitu karsia pois. Aihe oltaisiin voitu rajata selvästi tarkemmin ja keskittyä joidenkin yksittäisten ilmiöiden pohtimiseen. Asioiden käsittely jäi monelta osin pintapuoliseksi ja tutkimus tuotti melko vähän uutta tietoa. Ei siis kovinkaan kummoinen tutkimus, mutta ihan hyvä yleiskatsaus ilmiöön. Pahoja asiavirheitä en löytänyt, mutta en kovinkaan tarkasti niitä metsästänyt.

Ehdin kirjoittaa tämän tekstin ennen kuin tutustuin muiden blogien ja median kommentteihin. Tsubasa ehti näemmä Anime-lehden uutisiin kirjoittaa lyhyesti tutkimuksesta. Se otsikossa mainittu 30% ei sitten ole tämän tutkimuksen tuloksia, kuten sivulta 14 käy ilmi. Kalevan blogissa sen sijaan on hieman pidempi arvio. Ihan kiinnostavia näkökulmia siinäkin.

"Kokonaisuutena tutkimus on asiantunteva, selkeä ja ajankohtainen. Se melkeinpä sopisi alan oppikirjaksi."

Olen aika lailla samaa mieltä, vaikka yllä olevista kommenteistani voisi muuta päätellä. Minusta on hienoa, että tätäkin aihepiiriä tutkitaan.

Pitäisi varmaan itsekin kirjoittaa taas pohdintoja fansubbauksesta ja muusta tässä jossain vaiheessa.

Japanilaiset puhuttelut

2009-03-01T17:09:00.005+02:00

Kaikki tätä lukevat varmaan tietävätkin, että japanilaiset käyttävät ihmisiä puhutellessaan usein päätteitä, kuten -san. Kaikille ei ehkä kuitenkaan ole selvää, miksi he niin tekevät ja mitä muita puhuttelutapoja on olemassa. Päätin selvittää nämä asiat itselleni ja samalla muille. Päälähteinäni toimivat tämä ja tämä, mutta muitakin käytin. Käytännön kokemus tai kunnollinen kirja antaisivat tietysti tarkemmat tiedot.

Japanilaisille on tärkeää sovittaa puhetyyli tilanteen mukaan. Näinhän se meilläkin menee, mutta siellä se on lähestulkoon pakollista. KanjiKaveri.net:ssä puhetyylit jaotellaan tuttavalliseen, kohteliaaseen, kunnioittavaan ja nöyrään. Puhetyylin valitsemiseen vaikuttavat mm. puhujan sukupuoli, ikä, asema ja suhde keskustelukumppaniin. Japanilaisilla on taipumus luokitella ihmiset vähintään "lähipiiriin" ja "muihin". Vieraiden ihmisten kanssa puhutaan eri tavalla kuin tuttujen.

Japanin kieleen ei varsinaisesti kuulu pronominit, mutta epävirallisia versioita käytetään. Pronomineja ei muutenkaan käytetä samaan tapaan kuin meidän kielessämme. "Minä"-sanasta on monia erilaisia väännöksiä. Kohtelias ja paljon käytetty muoto on watashi (naiset käyttävät myös atashia, kun taas miehet suosivat hieman enemmän watakushia). Muita molempien sukupuolien käyttämiä ovat mm. jibun, uchi ja oma nimi. Erityisesti miesten käyttämiä ovat myös mm. boku, ore ja wagahai. "Sinä"-sanaa käytetään jonkin verran, vaikka usein puhutellaan suoraan nimillä. Jossain määrin kohteliaita muotoja ovat mm. anata, kimi ja sochira. Vähemmän kohteliaita muotoja ovat mm. temee, koitsu, kisama ja omae.

Kohteliaassa puhuttelussa käytetään etuliitteitä (eli prefiksejä) ja päätteitä (eli suffikseja). Etuliitteisiin kuuluu mm. "o", ja sitä käytetään esim. omia vanhempia puhuteltaessa (otousan ja okaasan). Päätteitä puolestaan on huomattavasti enemmän. Ne kuuluvat olennaisena osana kohteliaaseen puheeseen. Oman nimen perään ei lisätä päätettä. Päätteen voi jättää pois myös hyvin läheisistä ihmisistä puhuttaessa.

Useimmat fansubbaajat jättävät päätteet nimien perään. Osa virallisista julkaisijoista jättää nämä kirjoittamatta tai pahimmassa tapauksessa korvaavat ne jollain herroittelulla. Näiden päätteiden tunteminen kuuluu otakujen yleissivistykseen, joten listaan alle joitain käytetyimpiä:

-san: Yleisimmin käytetty. Voidaan käyttää lähes kenestä tahansa.
-sama: Hyvin kunnioittava nimitys. Käytetään itseä korkea-arvoisemmista henkilöistä.
-kun: Yleensä nuorista miehistä ja pojista käytetty epämuodollinen nimitys.
-chan: Käytetään yleensä naispuolisista henkilöistä ja tytöistä.
-tan: Edellisestä väännetty söpö nimitys.
-dono: Samankaltainen kuin -sama, mutta hieman vanhahtava.
-sensei: Puhuttaessa esim. opettajasta, tohtorista tai mestarista. Käytetään usein ilman nimeä.
-senpai: Käytetään kokeneemmasta henkilöstä, kuten vanhemmasta opiskelijasta tai työntekijästä. Tätäkin käytetään usein ilman nimeä.

Ihan viikottaisiin viesteihin en näemmä pystynytkään. Kaikenlaista muutakin ollut tässä, joten en ole kerta kaikkiaan kerennyt. Parempi varmaan lukijoidenkin kannalta, että teen kirjoitukset huolellisesti enkä vain naputa turhanpäiväisiä kuulumisia (ainakin näin arvelen). Seuraavaksi tulee opas, jos ehdin kirjoittaa sen loppuun.

µTorrentin niksit

2009-02-14T00:38:00.006+02:00

Päätin kirjoittaa oppaan torrentti-järjestelmästä (yhteyskäytännön nimi on BitTorrent) ja erityisesti yhdestä ohjelmasta. Useimmat fansubbaajat käyttävät torrentteja pääasiallisena jakelukanavanaan (muitakin on käytössä). Torrentit ovat muutenkin nykyään erittäin suosittuja ja järjestelmä on minusta muutenkin hyvä. µTorrent (aka uTorrent, lausunta vaihtelee) on siitä hieno ohjelma, että aloittelijakin oppii käyttämään sitä nopeasti. Yksinkertaisen ulkokuoren alta löytyy kuitenkin joitain hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka nyt esittelen. En laadi tätä ohjetta ihan aloittelijoille, mutta yritän olla ymmärrettävissä.

Miksi juuri µTorrent? Onhan näitä muitakin ohjelmia, kuten Vuze (aiemmin Azureus), BitTorrent ja BitComet Windowsille sekä Deluge, KTorrent ja Transmission Linuxille (clienttejä voi vertailla täällä). Ehkä niistä löytyy omat hyvät puolensa, mutta en ole kokenut tarvetta vaihtaa ohjelmaa. µTorrent edustaa minulle yksinkertaisuuden ja monipuolisuuden harvinaisen onnistunutta liittoa. Ohjelma ei oikeastaan edes tarvitse laajennuksia tai eri versioita. Olen avoimen lähdekoodin kannattaja, mutta jostain syystä tämän ohjelman suljettu koodi ei häiritse minua. µTorrentin arvioidaan olevan tällä hetkellä maailman suosituin BitTorrent-ohjelma, joten ehkä se on liian valtavirtaa joillekin... Uusin versio tällä hetkellä on 1.8.2 ja ohjelman voi ladata täältä.

Peruskäsitteet
Torrentti-järjestelmään liittyy paljon käsitteitä, jotka aiheuttavat aloittelijoille päänvaivaa. Tärkeimpiä käsitteitä ovat torrentti, trakkeri (= seurantapalvelin), P2P (= peer-to-peer) clientti (= asiakasohjelma), seeder (= jakaja), leecher (= lataaja, saanut negatiivisen merkityksen), peer (= toinen lataava asiakasohjelma), swarm (= parvi, kaikki tunnetut käyttäjät), ratio (= jakosuhde), hash (= tiedostosta laskettu "tunniste"), osa (tiedostot koostuvat osista), announce (= clientti antaa ja saa tietoja trakkerilta) ja scrape (= pikapäivitys palvelimelta). Selitän keskeisimmät käsitteet nyt tarkemmin.

Torrentti: Pieni tiedosto, joka sisältää kaiken varsinaisiin tiedostoihin liittyvän informaation (ns. metadata) sekä trakkerien osoitteet. Jokaisesta tiedostosta on tallennettu nimi, koko ja jokaisen osan tarkistussummat. Tarkistussummien avulla voidaan varmistua, että tiedosto saadaan siirrettyä virheettömästi. Onnistuneesti siirretty tiedosto on siis täysin korruptoitumaton. Puheessa termillä viitataan usein varsinaisiin tiedostoihin.

Trakkeri: Suomeksi seurantapalvelin. Sekoitetaan toistuvasti torrenttien hakusivuihin ja listoihin, mutta on hieman eri asia. Monet hakusivut toimivat kylläkin myös trakkereina. Trakkeri pitää kirjaa torrentteja lataavista ja jakavista käyttäjistä. Erityisen tärkeässä asemassa trakkerit ovat latausta aloitettaessa. Hyvin toimiva trakkeri pitää asiakaslistaansa ajan tasalla ja on aina päällä. Harmittavan suuri osa trakkereista toimii kuitenkin huonosti, mistä syystä on kehitetty mm. DHT ja PEX (käyttäjen vaihto). DHT mahdollistaa trakkerittoman käyttäjien etsinnän ja on nykyään tärkeässä asemassa. Trakkerit voivat olla myös yksityisiä (private), jolloin käyttäjän on rekisteröidyttävä niitä käyttääkseen. Näillä trakkereilla/sivustoilla on useimmiten uusimmat tiedostot ja parhaat nopeudet.

Siinä tuli monelle varmasti paljon vaikeita termejä. Lisäksi on hyvä tietää jotain peruskäsitteitä verkoista, kuten IP-osoite, portti, reititin, NAT, enkryptaus, paketti ja protokolla. Lisätietoja voi katsoa vaikka Wikipediasta tai µTorrentin mukana tulleesta (englanninkielisestä) ohjeesta. Siirrytään nyt itse ohjelmaan.

µTorrentin ominaisuuksia

Kevyt - Pienikokoinen ja toimii vanhemmillakin alustoilla.
Suomenkielinen - Kielipaketti tulee mukana.
Suorituskykyinen - Toimii (useimmiten) tehokkaasti.
Paketoitavissa - Saa laitettua vaikka muistitikulle.
RSS-lataaja - Uudet julkaisut suoraan lataukseen.
DHT - Peerien haku ilman trakkeria.
Sulautettu trakkeri - Korkeintaan satunnaiseen käyttöön.
Cache - Välimuisti tehostaa tiedostojen käsittelyä.
Valittavat tiedostot - Ei tarvitse ladata kaikkea välittömästi.
Tilanvaraus - Varaa suoraan tiedoston vaatiman tilan (ei pirstaloitumista).

Muitakin ominaisuuksia löytyy, kuten: PEX (käyttäjien vaihto), PE (protokollan salaus), LPD (paikallinen käyttäjien haku), UPnP (reitittimen porttien aukomiseen), NAT-PMP (suunnilleen sama kuin edellä), HTTPS-trakkerit, UDP-trakkerit, Web-lähteet (palvelimella olevan tiedoston voi ladata protokollan avulla), Initial seeding (silloin kun on vain yksi jakaja ja useampi lataaja), Proxy-tuki, Unicode, labelit (eli nimikkeet), nopeusrajat, priorisointi, ajastin, hakupalkki, skinit, torrenttien luontivelho, torrentin avaus URL:sta, IP-bannit (erilliseen tiedostoon), Magnet-osoitteet, WebUI (etähallintaan), automaattinen päivitys ja piilotettu tetris ('t'-näppäin Tietoa-ikkunassa). Keskityn alla muutamaan hyödylliseen toimintoon. Tämä opas paisuu liiaksi, jos yritän kaiken selittää.

Asetukset kuntoon
Harkitsin kirjoittavani yksityiskohtaisemman oppaan asetusten säädöstä, mutta totesin sellaisen turhaksi. Ohjelma toimii varsin hyvin myös oletusasetuksilla. Mainitsen nyt asiat, joiden säätämisestä voi olla hyötyä. Automaattisen käynnistymisen ja käyttöliittymän toiminnan voi asettaa omien mieltymysten mukaiseksi. Torrent-tiedostoille voi olla paikallaan asettaa jokin järkevämpi tallennuspaikka, jotta ne löytää tarvittaessa. Lataukset voi pistää automaattisesti tallentumaan johonkin kansioon (tallennuspaikkaa kannattaa oikeasti miettiä). Latausnopeuksia ja yhteyksien enimmäismääriä kannattaa säätää tilanteen ja kaistannopeuden mukaan. Sama pätee myös aktiivisten torrenttien määrään. En näe järkeä tukkia koko kaistaa, jos sitä on tarkoitus käyttää muuhunkin. Nopeuden säätämisessä voi auttaa myös ajastin. Liikenne ei ole oletuksena salattua, mutta vainoharhaiset voivat laittaa pakotetun salauksen päälle (eipähän urkkijat saa selvää liikenteestä). WebUI on selaimen kautta käytettävä käyttöliittymä. Se on kätevä, jos haluaa hallita latauksia jostain toiselta koneelta. Ei vaadi muuta kuin asetukset kohdilleen ja sitten selaimella osoitteeseen http://[koneen ip]:[portti]/gui/. Ohjelmaan voi määrittää omia hakukoneita. Turhia ominaisuuksia voi kytkeä pois päältä kaistaa kuluttamasta (LPD, UPnP...). Säätämisestä pitäville löytyy sitten lisää kaikenlaista kivaa, mutta eiköhän noilla pärjää jo aika pitkälle.

Käyttöliittymän muokkaus
Selostan lyhyesti käyttöliittymän käyttöä omien kokemuksieni kautta. Olen havainnut nimikkeet erittäin käteviksi suurten torrenttimäärien (>100) ryhmittelyssä. Torrentit tulee useimmiten ryhmiteltyä niiden tilan mukaan (useamman ryhmittelyehdon valinta vaihtonäppäin pohjassa). Omasta mielestä turhat kentät kannattanee poistaa näkyvistä. Punaiset kuvakkeet tarkoittavat yleensä sitä, ettei trakkeriin saada syystä tai toisesta yhteyttä. Ponnahdusvalikosta löytyviä pakotettua aloitusta, pakotettua uudelleentarkistusta ja latauskansion asetusta tulee käytettyä aika usein. Joskus voi tulla tarve poistaa ylimääräisiä torrentteja, mutta on aika turha poistaa valmistuneita. Alaikkunasta välilehdeltä Yleiset näkee hyödyllisiä lisätietoja. Palvelimet-välilehdellä näkee käyttäjähakujen tilan. Käyttäjät-välilehdellä näkee mm. muiden käyttäjien IP:t ja tiedot heidän edistymisestään. IP-osoitteiden bloggaaminen vaatii erillisen tiedoston (ipfilter.dat) luontia ohjelman kansioon. Tiedostot-välilehdellä voi aukoa tiedostoja suoraan, mikä on hyvin kätevää. Muut välilehdet eivät ole kovinkaan kiinnostavia. Alapalkki sen sijaan on hyvinkin kätevä, kuten myös ilmoitusalueella oleva kuvake. Ohjelmassa on myös läjä näppäinkomentoja, joita voi halutessaan opetella. Ajan mittaan käyttöliittymää ja ominaisuuksia oppii käyttämään tehokkaammin.

Lisäohjeita

RSS-lataus
Tämän ominaisuuden avulla voi laittaa uudet torrent-julkaisut latautumaan automaattisesti. Myös manuaalinen lataaminen on mahdollista ja se onkin oletuksena päällä. Otetaan esimerkiksi BRF:n julkaisujen automaattinen lataus. Lisätään BRF:n nykyisen trakkerin syötevirta µTorrenttiin ja mennään lomakkeelle nimeltä "RSS-lataaja" (vaikka Ctrl+R). Jos ei halua ladata kaikkia tiedostoja, voi laittaa päälle suodattimia. Esimerkiksi, jos haluaa pelkkiä Chi's Sweet Homeja voi laittaa "Hae"-kohtaan vaikkapa *Chi* (tähti tarkoittaa mitä tahansa merkkijonoa - jopa tyhjää). Kaikki tiedostot ladataan siis laittamalla pelkkä tähti. Voidaan määrittää myös enemmän ehtoja laittamalla palkki | ehtojen väliin. Asetetaan vielä latauskansio ja muut asetukset sopiviksi niin ollaankin valmiita. Nyt pitäisi ohjelman osata hakea ehtojen mukaiset julkaisut automaattisesti, kun sellaisia ilmestyy.

Seedaus
Tämä tuntuu olevan aivan liian vaikeaa monille. Kaikki eivät ole sisäistäneet torrentti-järjestelmän elinehtoa: pitää jakaa vähintään niin paljon kuin lataa. Se ei ole vaikeaa. Tarvitsee yleensä vain jättää ohjelma päälle ja tiedostot samaan kansioon. Jos tiedostot pitää siirtää välttämättä jonnekin muualle, kopioikaa ne mieluummin. Olen havainnut, että edistyneemmät käyttäjät noudattavat jako-ohjetta paremmin kuin muut. Edistyneimmät käyttäjät käyttävät enimmäkseen privaattitrakkereita, joissa onkin jo lähes pakko jakaa paljon. Hyvästä jakosuhteesta saa itselleen hyvän mielen ja muiden lataajien kiitollisuuden. "Liiskaajia" (= huonosti jakavia) halveksutaan monissa piireissä. Vaikka enemmistö käyttäytyisi hölmösti, voi itse olla se hyvä tyyppi joka pitää torrentit hengissä (inhoan ylipäätään massan mukana kulkemista). Kaikkia torrentteja ei tarvitse välttämättä jakaa saman verran. Itse tulee jotkut tapettua ennen yhden ratiota, kun taas joissain toisissa jakosuhde on toistakymmentä. Kokonaisrationi on nykyään lähes kaksi (huomatkaa, että minulla on tavallinen hidas nettiyhteys). Voi vaikkapa valita muutamia omasta mielestä seedausta tarvitsevia torrentteja ja jakaa sitten niitä.

µTorrent sisältää paljon jakamista helpottavia ominaisuuksia. Ohjelma ei pakota käyttäjää jakamaan, vaan jakamisesta päättäminen on käyttäjän vastuulla. Jokaiselle torrentille voi asettaa saman lataussuhteen ja laittaa torrentin pysähtymään sen saavutettuaan. Myös jakoaikaa voi käyttää kriteerinä tai asettaa jokaiselle torrentille omat tavoitearvonsa. Näistä ehdoista on lähinnä se hyöty, että näkee jäljellä olevan ajan. Ei niistä tarvitse välittää, jos ei halua. Ohjelmalla on kohtuullisen helppo jakaa muualta ladattuja tiedostoja. Tarvitsee vain laittaa tiedostot oikeaan paikkaan ja joissain tilanteissa pakottaa uudellentarkistus. Väärin nimetyt tiedostotkaan eivät haittaa paljoa, koska ohjelmalle voi kertoa uuden nimen. Aktiiviselle seedaajalle löytyy myös muita hyödyllisiä ominaisuuksia ja säädettäviä asioita, mutta en nyt käy kaikkia läpi.

Haluaisitko seedata, mutta se ei jostain syystä onnistu? Tämä on melko yleinen ongelma. Jos ohjelman alapalkissa näkyy vihreä kuvake, ei ongelmia pitäisi olla, mutta muussa tapauksessa kaikki ei toimi. Ongelma on siinä, etteivät muut käyttäjät voi ottaa yhteyttä koneeseen verkon ulkopuolelta eikä mm. DHT oikein toimi. Syy on yleensä lähiverkossa käytettävässä NAT:ssa tai koneen palomuurin asetuksissa. Jos verkossa on reititin, on siihen määritettävä portinohjaukset kuntoon. En nyt kirjoita itse yksityiskohtaisia ohjeita, mutta esim. µTorrentin ohjetiedostossa on loistava opas tähän (nimellä Port forwarding). Reitittimien konfigurointia voi tutkia vaikka täällä. Ihmisillä on tapana ummistaa silmänsä tälle ongelmalle, koska he pystyvät lataamaan tiedostoja edes jotenkin (pystyvät siis ottamaan yhteyttä muihin käyttäjiin). Korjaaminen kuitenkin kannattaa, eikä se loppupeleissä ole edes hirveän vaikeaa.

Paketointi
Kokeneemmatkaan käyttäjät eivät ehkä ole tietoisia tästä hyödyllisestä "ominaisuudesta". Asentajat varmaan huomasivat, miten kivuttomasti µTorrent asentui. Ohjelma tarvitsee hyvin vähän ulkopuolisia tiedostoja eikä edes kirjoita mitään tärkeää rekisteriin, minkä ansiosta se on helpohkoa asentaa esim. Linuxiin tai muistitikulle. Ohjelman tiedostot sijaitsevat kahdessa paikassa: Ohjelmat-kansiossa ja käyttäjäkohtaisessa kansiossa %AppData%\uTorrent. Ensimmäisessä on yleensä vain suoritettava .exe-tiedosto ja jälkimmäisessä mm. asetustiedostot, opas ja torrentit (jos niille ei ole muuta paikkaa määritetty). Nämä kaikki voi länttäistä samaan kansioon ja siinä se käyttövalmis paketti sitten jo onkin. Voi olla kätevä monessa tilanteessa. Tämän avulla voi esim. aukaista toisen ohjelmaikkunan parametrilla /RECOVER. Periaatteessa voisin laatia valmiiksi konffatun version ohjelmasta, jos joku ilmoittaa haluavansa sellaisen.

Siinä olivatkin mielestäni tärkeimmät asiat ohjelmasta. Täällä näyttäisi olevan hieman hyödyllistä lisätietoa. P2P:hen liittyy paljon muitakin asioita, joten saataan kirjoittaa samasta aihepiiristä myöhemminkin. Kysykää, jos haluatte lisätietoja jostain. Tarkoituksella kirjoitin tämän hieman pintapuolisesti, koska muuten olisi tullut aivan liian pitkä teksti. En ole vielä päättänyt, mistä seuraavaksi kirjoitan. Jokohan naputtaisin jotain Japanista vai jatkanko opas-linjalla? Toiveita saa aina esittää.

Merkistöt

2009-02-09T02:59:00.018+02:00

Hymiöviestini jälkeen aloin miettiä tarkemmin erikoismerkkien käyttöä. Aika vähän on tullut itse käytettyä muita kuin suoraan näppäimistöstä löytyviä merkkejä. Erikoisemmat merkit, joita olen tarvinnut, olen poiminut käyttöjärjestelmien ja tekstinkäsittelyohjelmien mukana tulevista merkkilistoista tai muualta. Useat merkit on kuitenkin helpompi ja nopeampi kirjoittaa käsin. Käyn nyt ensin läpi hieman länsimaisia ja japanilaisia merkistöjä. Sitten kerron hieman syventäviä ohjeita erikoismerkeistä. Varoitus: osa tekstistä voi mennä yli hilseen.

Kuivaa teoriaa
Vielä nykyäänkin on runsaasti käytössä "8-bittinen ASCII", jolla voidaan esittää 256 eri "merkkiä" (kaikki eivät ole tulostuvia - ns. kontrollimerkit). Oikeastaan yhtenäistä standardia ei ole olemassakaan, vaan merkkiasettelusta käytetään eri variaatioita (mm. ISO 8859-1 aka Latin-1). Windowsin vanhempia merkistöjä kutsuttiin nimellä "ANSI-koodisivut" ja tunnetuin oli (ei-standardi) Windows-1252, joka on pääosin yhteensopiva standardin ISO 8859-1 kanssa. Huomionarvoista on että Windows-version merkit 128-159 ovat tulostuvia, kun ne standardissa ovat kontrollimerkkejä. Uudistettu versio standardista on ISO 8859-15 (aka Latin-9), joka lisäsi muun muassa tuen €-merkille. Yhteistä näille kaikille merkistöille on, että 127 ensimmäistä merkkiä ovat samoja (standardi 7-bittinen ASCII). Noihin ensimmäisiin merkkeihin eivät sisälly mm. meidän ääkkösemme, mistä syystä ne aiheuttavat ongelmia monessa tilanteessa.

Koska vanhemmat merkistöt eivät olleet useinkaan yhteensopivia eikä niillä voitu esittää kaikkia merkkejä, kehitettiin standardi nimeltä Unicode. Unicode määrittää jokaiselle merkille yksiselitteisen tunnisteen muotoa U+[heksadesimaaliluku kuten 20AC]. Nykyään suositellaan käytettäväksi Unicodea aina kuin mahdollista ja useimmat ohjelmat sekä käyttöjärjestelmät sitä tukevatkin.

Tunnetuimmat Unicoden merkistökoodaukset ovat UTF-8 ja UTF-16. UTF-8:ssa parasta on, että se on täysin yhteensopiva perinteisen ASCII:n kanssa. Tarvittava tavumäärä vaihtelee merkin mukaan. Merkit 128-255 on kopioitu ISO 8859-1:stä ja tarvitsevat kaksi tavua, kun 8-bittisissä järjestelmissä riittää yksi. Tämä aiheuttaa ongelmia, jos koodaustapa ei ole ohjelman tiedossa (esim. ääkköset näyttävät kummilta). UTF-8 on onneksi helppo tunnistaa toisin kuin vanhemmat koodaukset. Muista koodauksista merkittäviä ovat UTF-16 ja sen edeltäjä UCS-2, jotka käyttävät vähintään kaksi tavua jokaisen merkin esittämiseen. Unicodeen liittyy usein myös termit BOM sekä little/big endian, jotka tarkoittavat tavujärjestystä (hieman hankala selittää eikä sillä tiedolla yleensä tee mitään). Nykyisessä Unicoden versiossa 5.1 on jo yli 100 000 merkkiä.

Japanilainen merkistö
Oli tarkoitus naputtaa erillinen blogikirjoitus japanin kirjoitusjärjestelmästä, mutta voin saman tien laittaa asiat lyhyesti (muutenhan tämä blogiviesti menee ihan aihepiirin ohi). Itse en edelleenkään osaa japania enempää kuin on päähän ponnistelematta tarttunut.

Monet varmaan tietävätkin jo, että japanissa on käytössä neljä kirjoitusmerkistöä: katakana, hiragana, kanjit ja neljäntenä latinalaiset kirjaimet (kutsuvat nimellä rōmaji). Hiragana ja katakana ovat tavumerkistöjä, joissa molemmissa on 46 erilaista merkkiä. Kiinasta aikoinaan varastettuja kanjeja puolestaan on laskettu olevan japanin kielessä noin 50 000 (tosin parilla tuhannella pärjää). Japanilaiset merkit voidaan romanisoida esim. Hepburn-järjestelmällä (tässä suomalainen transkriptio). Enemmän tietoa japanin kirjoitusjärjestelmästä löytää vaikkapa täältä ja täältä.

Japanissa käytettävistä koodauksista minulla ei ollut etukäteen paljoakaan tietoa. Tutkin asiaa ja vaikuttaisi tuo UTF-8 olevan nykyään laajasti käytössä sielläkin, vaikka alkuun sitä vastustettiinkin. Kanjit on Unicodessa ainakin osittain yhdistetty kiinalaisiin merkkeihin, mikä on ollut ongelmallista. Aiemmin käytössä oli mm. JIS-standardit, EUC-JP, ISO-2022-JP ja erityisesti Shift JIS. En ota oikein selkoa niiden eroista ja toiminnasta, joten ei enempää niistä.

Monissa käyttöjärjestelmissä, kuten Windows XP, eivät japanilaiset merkit näy oletuksena. Se johtuu siitä, ettei mukana tulevissa fonteissa ole kuvia merkeille. Tuolla on ohjeet laajennettujen fonttien asennukseen. Japanilainen näppäimistö näyttää yleensä tältä. Japanilaisia merkkejä voidaan kirjoittaa myös tavallisella näppäimistöllä. Osoitteesta KanjiKaveri.net löytyy selkeä ohje tähän. Tekstiä kirjoitetaan Hepburn-järjestelmän mukaan ja se sitten muuttuu kanoiksi ja IME:n (Input Method Editor) avulla saadaan aikaan kanjeja – helppoa ja hauskaa. Alkoi itseänikin taas kiinnostaa japanin opiskelun aloittaminen.

Erikoismerkit
Nyt osaamme jo kirjoittaa japaniakin, vaikka alkuperäinen ajatukseni oli tutkailla hieman länsimaisia erikoismerkkejä. Useimmat osaavat varmasti kirjoittaa näppäimistössään näkyvät merkit. Esimerkiksi tilde ~ kirjoitetaan painamalla AltGr+[enterin vieressä oleva näppäin] ja sitten välilyöntiä (AltGr ylhäällä). Samalla tavalla osan merkeistä saa helposti laitettua toisten merkkien päälle: óòöôõ. Näitä kutsutaan tarkkeiksi. Jokaisella merkillä on oma tunnistekoodinsa. Miksi sitten käyttää koodeja, kun voi kopioida taulukosta tarvitsemansa merkit? Mainitsin jo alussa, että koodien käyttö on nopeampaa ja helpompaa. Voi vaikka opetella joidenkin hyödyllisten merkkien koodit ulkoa, jolloin ne on nopea kirjoittaa tarvittaessa.

Näppäimistössä ei näy läheskään kaikki merkit. Esimerkiksi ISO-8859-1 sisältää myös muita mielenkiintoisia merkkejä. Windows-järjestelmissä on helppo tapa kirjoittaa nämä merkit: painetaan Alt pohjaan ja näppäillään erillisestä numeronäppäimistöstä luvun desimaalikoodi. Nyt joudutaan valitettavasti tarkemmin tekemisiin "koodisivujen" kanssa. Kokeilkaa itse: näppäilkää Alt+169 ja Alt+0169. Tässä tuli ® ja ©. Miksi ei tullut samat merkit? Nollan lisääminen eteen kertoo noita merkkejä kääntävälle ohjelmalle, että nyt käytetään Windowsin ANSI-koodisivua (yleensä 1252) ja ilman nollaa käytetään jotain muuta koodisivua (yleensä 850). Huomatkaa, että Windows-1252 sisältää ISO-8859-1:een kuulumattomia merkkejä välillä 128-159. Se aiheuttaa hieman yllättäviäkin ongelmia joskus, mutta yleensä nämäkin toimivat oikein.

Linux-puolella tuo Alt-kikka ei yleensä toimi, mutta siellä saattaa toimia parempi vaihtoehto: Ctrl+Shift+U ja sitten heksakoodi+välilyönti. Toimii jokaisessa Ubuntussa testaamassani ohjelmassa (en tiedä tuesta muilla alustoilla). Mac-koneista ei ole omaa kokemusta jaettavaksi. Huomatkaa, että Unicode-koodit kirjoitetaan yleensä heksadesimaalimuodossa, mutta joskus myös kymmenjärjestelmässä (muunteluun kelpaa vaikka tämä). Unicode-taulukko löytyy esim. täältä tai voi käyttää käyttöjärjestelmän mukana tullutta (Ubuntussa selkeämpi kuin Windowsissa).

Joissain ohjelmissakin on tuki Unicode-merkkien käsinkirjoitukseen. Esimerkiksi Windowsin WordPad:ssa ja MS Word:ssa voidaan kirjoittaa merkkikoodi (siis heksaosa) ja sen jälkeen painaa Alt+x, jolloin se muuttaa koodin merkiksi. Näissä toimii myös Alt + numeronäppäimistöstä Unicoden desimaaliarvo (ei toimi oikein muualla). Vim-editorissa Unicode-merkit kirjoitetaan Ctrl-v u ja heksadesimaalikoodi. Kaikki laajempia tekstinkäsittelyohjelmia (MS Word, OOo...) käyttäneet ovat varmaan huomanneet, että ne muuntelevat automaattisesti ja komennettuna joitain merkkejä. Tämäkin on ihan kätevää joskus, ja näitä muutoksia voi itsekin määrittää.

Tällä hetkellä eletään kiintoisia aikoja, koska uusi suomalainen näppäimistöasettelu on aivan nurkan takana. Se on laajennus nykyiseen näppäimistöasetteluun ja tuo paljon "uusia" merkkejä helposti saataville. Asettelua on päässyt kokeilemaan jo muutaman vuoden, mutta vasta nyt se on valmis ja varmaan lähiaikoina tulossa uusiin näppäimistöihin. Tästä kuvasta näkee sen tuomat uudistukset. Tarkkeita tulee lisää 12 ja lisäksi mm. astemerkki ja sitova välilyönti. Mielestäni merkittävin uudistus on ehkä ajatusviivan helpompi kirjoitus (AltGr+[viivanäppäin] riittää jatkossa).

Itse asiassa joissain käyttöjärjestelmissä on aiemminkin voitu ottaa käyttöön "compose-näppäin", jonka avulla voidaan yhdistää erikoismerkkejä näppäinyhdistelmiin. Vanhemmassa Ubuntussa (7.10) vaikuttaisi olevan sellainen oletuksena päällä, kun huomasin AltGr:n avulla saavani aikaan paljon erikoismerkkejä. Löysin tällaisen kuvan, joka vastaa suunnilleen tulosta. Tämä asettelu on jossain määrin yhteensopiva uuden kotimaisen kanssa, mutta vielä kattavampi. Testasin vielä uusimmalla versiolla (8.10) ja siinä vaikuttaisi oletuksena olla päällä tuon uuden kotimaisen mukainen asettelu. Linux on selvästi edelläkävijä merkistöasioissa.

On selitettävä vielä muutama käsite ja lähestymistapa, jotta hengentuotteeni on täydellinen. Yleensä ottaen rakenteisissa dokumenteissa (XML, HTML...) voidaan kirjoittaa erikoismerkit koodien tai niiden nimien avulla (jossain käytetään nimitystä entiteetti). HTML:ssä (ilman välejä kirjoitetut) merkinnät & # 165; & # xa5; ja & yen; tuottavat saman ¥-merkin. Heksadesimaalimuoto ilmoitetaan x:llä ja voidaan kirjoittaa myös vaikka & # x00A5;. Muista järjestelmistä esim. LaTeX on loistava erityisesti hankalampien matemaattisten kaavojen kirjoitukseen. Siinä kirjoitetaan erikoismerkit kauttaviivan \ avulla, kuten joissain ohjelmointikielissäkin. Esimerkiksi merkkijono x^{2} \geq 0 : \forall x\in\mathbf{R} tuottaa tulokseksi x² ≥ 0 : ∀ x ∈ ℜ (HTML:llä kirjoitettuna).

Alla on vielä joidenkin valitsemieni erikoismerkkien koodit ja nimet. Huomatkaa hakasulkeet, jotka kertovat ettei kyseessä ole standardin mukainen koodi (mutta sitä voi käyttää Alt-näppäimen kanssa). Listojen välit ovat kymmenkantajärjestelmässä, koska se on helpompi hahmottaa.

Merkki	Desi/heksa	Nimi
€	[128]/U+20AC	Euro
…	[133]/U+2026	Ellipsi
†	[134]/U+2020	Risti
•	[149]/U+2022	Luetelmapallo
–	[150]/U+2013	Lyhyt ajatusviiva
¢	162/U+00A2	Sentti
¥	165/U+00A5	Jeni
©	169/U+00A9	Copyright
¬	172/U+00AC	Negaatio
°	176/U+00B0	Aste
±	177/U+00B1	Plus-miinus
²	178/U+00B2	Potenssi
·	183/U+00B7	Rivinkeskinen piste
×	215/U+00D7	Kertomerkki
÷	247/U+00F7	Jakomerkki
Д	1044/U+0414	Kyrillinen "de"
→	8594/U+2192	Nuoli oikealle
〈	9001/U+2329	Vasen kulmasulje (oikea 〉 9002)

Symboleita (väli 9728-9906):
♥ ☺ ♪ ♀ ♂ ☼ ★ ☠ ☢ ☯ ☣ ☮ ☯
Matemaattisia merkkejä (väli 8704-8959):
∀ ∂ ∃ ∇ ∈ ∑ √ ∞ ∠ ∫ ∧ ∴ ≈ ≠ ≤ ⊂ ⋃ ⋯
Kreikkalaisia kirjaimia (väli 913-974):
Δ Π Φ Ω α β γ ε θ λ ξ ψ ω

Jos ette saa jotain merkkiä näkyviin, syy on yleensä valitsemassanne fontissa tai sitten merkistökoodaus on väärä. Testailkaa merkkien näkyvyyttä vaikka tämän sivun avulla. Erikoismerkkejä ja niiden entiteettejä löytyy hieman enemmän täältä. Jukka Korpela on muutenkin kirjoittanut aiheesta hyviä oppaita, joita tässäkin hyödynsin.

Selitän lopuksi suosikki-ilmeeni (°Д°) kirjoittamisen. Windowsin WordPad:ssa naputetaan esim. ( Alt+0176 414+Alt+x Alt+0176 ). Ubuntussa taasen esim. ( Ctrl+Shift+U 00B0 C+S+U 414 C+S+U 00B0 ). Uuden näppäimistöasettelun asentaneet voivat kirjoittaa asteen AltGr+Shift+0. Vaihtoehtona tietysti kopioida tuo ilme suoraan jostain, mutta osaattepahan nyt kirjoittaakin sen.

...tulipas nörtähtävä teksti kirjoitettua. IT-alalla on lähes välttämätöntä tietää näistä asioista jotain ja opin itse paljon lisää tätä naputtaessani. Olin ajatellut aiemminkin selvittää näitä asioita itselleni, mutta vasta nyt löytyi tarpeeksi motivaatiota. Ei tällaisia tekstejä jaksa ihan jatkuvasti kirjoittaa, joten seuraavat tekstit ovat varmaan kevyempiä. Tässä on muutama muukin teksti ollut tuloillaan, mutta katsoo nyt, milloin nekin saan valmiiksi.

Japanilaiset hymiöt

2009-02-02T18:26:00.006+02:00

Totesin vähän aikaa sitten, etten käytä teksteissäni kuin tavallisimpia länsimaisia hymiöitä. Eihän sellainen peli vedellyt! Aloin siis äsken keräämään listaa erikoisemmista hymiöistä ja muista ascii-kuvista. Laitan tähän nyt vain japanilaisia hymiöitä, vaikka löytyy niitä kaikenlaisia muitakin kivoja. Japanilainen hymiöhän poikkeaa länsimaisesta siten, että se on yleensä pystysuorassa ja silmät korostuvat. Selasin läpi mm. tämän ja tämän. Täältä löytyy hieman japanilaisiakin merkkejä sisältäviä hymiöitä (niiden pastettelu ei aina toimi). Jotkut hymiöt voivat olla hieman vaikesti tulkittavissa, mutta en jaksa laittaa kaikkiin selityksiä. Joillain voi olla myös monta merkitystä.

Perushymy:
^^, ^_^, (^_^), (^.^), (^,^), (^v^), (^~^), (^!^)
[^_^], <^_^>, ( ^^) (sivuttain)

Itku:
(T_T), TT_TT (vaatii sopivan fontin), (;_;), ;;

Ihmetys:
(?_?), (^_^?), o_O, O_o, (o.O), (O_O), O.O, oO
(o )(o ), <(O)> (silmä)

Hikoilua sisältävät:
(-_-;), <(^_^;) (käsi niskan takana), (^_^,), (O.O;), (°°;)

Väsy:
(=_=), (g_g), -_-, (-_-)
(-.-)Zzz, [(-.-)]ZZzzz... (nukkuu sängyssä)

Muita ilmeitä:
><, >.<, (>_<), ( `´), ('' ), ('_'), ('-')
(^_~) (*wink*), (^_-), (^o^) (nauru)
(òÓ ), (Ò_ó), (ó_ò), (ô_ô), (@o@) (tainnoksissa)
(x_+) (hakattu), (-"-;) (otsa rypyssä)
( ..) (katsoo alas/tutkailee), (._.)
X_x (kuollut), (x_x), ~@@~ (rillit)
(^3^) (törröhuulet), *3*

Vaikeampia tulkita (eli eivät itselleni heti auenneet):
(-_-#), ('-'*), (+_+), (n_n), n.n
('!'), (>.>), (*_*), (~_~)
(õ_õ), ô¿ô, @_O, (@_@) (tuijottanut liikaa näyttöä?)

Pieni pää ja kädet:
<o (tervehdys), <.o. (harteikas), \o, \\o, \o/, o//
/o\ (voi ei), <o> (niskan takana), \:D/ (variaatio)

Kädet mukana:
(^.^)/ (moi)
\(^o^\)(/^.^)/ (jee)
\(^_^)/ (hurraa)
o(^o^)o, v(^_^)v (voitto)
d(^_^)b (peukut), d(-_^)
<(^_^)> (rento)
(;_;)/~ (vilkuttaa hyvästit)
(_ _,)/~~ (hävisin, valkoinen lippu)
\(>o<)/ (paniikki)
<(-.-<), (>'.'<) (en osaa selittää näitä)
(-.-)y-~~~ (polttaa tupakkaa)
(;^^)===C<T_T) (nipistys)
(^o^)/~~~~~~~~~(((;^^) (odota!)
(>_<)o---(^o^)o (mottaisu), @( '.')=@Q('.' Q) (tapellaan)
(>n_n)><(n_n<) (hali)
<('.')> (saanko halin?), (>'.')><('.'<) (joo, halitaan)
(òÓ )__\,,/ (pirunsarvet)
m(_ _)m (syvä kumarrus)

Liikkuvat:
(;_; )( ;_;) (ei, en tahdo), (>_< )( >_<)
o(^-^o)(o^-^)o o(^-^o)(o^-^)o (tanssi)
('' )( '') (vilkuilee ympärilleen)
((((;^_^) (hiippailee pois)

Muita:
( ^_^)(^_^ ) (kaverukset)
( ^3(^-^) (pusu)
( ") (dango)
Orz/OTZ (surun musertama hahmo)
(=^_^=) (kissa), =^.^=, =^..^=, ^._.^
[ o ] (Japani), [+-] (Suomi)

Ja eikun heti vaan söpöilemään! Käytelkää näitä vapaasti.

Ei kannata sitten olla huolissaan blogin julkaisutahdista. Kirjoittelen inspiraation mukaan, mutta yritän ainakin yhden viestin saada laitettua viikossa. Tässä on yksi opas lähestulkoon valmis, joten laitan sen varmaan piakkoin.

Linkkejä

2009-01-24T17:16:00.003+02:00

Arvelen monen blogini lukijan haluavan linkkejä, joten laitan näitä kirjanmerkkejäni jo nyt. Ei nämä välttämättä parhaista parhaimpia ole, mutta eiköhän näillä aloitteleva otaku alkuun pääse. Yritin ryhmitellä sivustot helpommin luettavaksi listaksi.

Animesivustoja
aniDB.net - Tätä käytän melko paljon. Kattava tietokanta, josta löytyy lähes kaikki tarvitsemani tieto. *
myAnimeList.net - Toinen varteenotettava yhteisöllinen tietokanta. Tässä on mukana myös manga.
animeCritic.com - Linkkejä pidempiin ja "ammattimaisempiin" arvosteluihin.
animeNewsNetwork.com - Hyvin laaja sivu, jossa mm. uutisia ja TOP-listoja.
anime-source.com - Vielä yksi samantyyppinen sivusto.
animeNfo.com - Monet muut sivustot hyödyntävät tämän tietoja.
crunchyRoll.com - Laillista nettistriimausta. Kiinnostava kokeilu.
baka-updates.com - Lista fansubbausryhmistä ja niiden uusista julkaisuista.
fansub.tv - Amerikassa lisensoimattomia sarjoja.
tokyoTosho.com - Fansubbausryhmien torrentteja.
animeFuel.com - Mainitsen yhden tällaisen striimaus-sivunkin, mutta en itse todellakaan kannata striimattua animea.

Kotimaiset
animeWatcher.net - Yhteisöllinen tietokanta suomeksi.
animeTietokanta.com - Toinen kotimainen tietokanta.
aniki.fi - Varmaan Suomen suurin aiheeseen liittyvä foorumi.
kupoli.net - Varsin kiintoisa sivusto.
suomi-anime.net - Vanhentunut virallisten animejulkaisujen lista.
animanga - Tulevat ja menneet anime- ja mangajulkaisut Suomessa.
sakuraCafe - Japanilaisesta kulttuurista juttua.
kanjiKaveri.net - Täällä voi aloittaa japanin opiskelun. (Tässä on ohje japanilaisen merkistön toimimaan saamiseksi. *)
ichiban-kawaii - Hieman japanilaista sanastoa.
animeLehti.fi - Luen tuota lehteä aina silloin tällöin.

Suomalaiset fansubbausryhmät
Baka Rangers Fansubs - Monipuolisesti julkaisuja.
Anime-Fan - Narutoa, Nanimen julkaisut ja muuta.
Ushi-Ai - Muutamia laadukkaita julkaisuja.

Muuta mukavaa
CCCP-Project.net - Combined Community Codec Pack. Nimestä viis. Kattavin paketti, jolla saa kaikki animetiedostot näkyviin (VLC ei hallitse kaikkea). *
oneManga.com - Kokoaa skanlaatioryhmien tuotokset. Paha aikavaras.
mangaToshokan.com - Toinen luettavaa mangaa sisältävä sivu.
mangaTutorials.com - Ohjeita mangan piirtämiseen.
forum.anime-reactor.net - aniDB:n väen aloittama foorumi. Siellä on vuosittaiset äänestykset parhaista animeista.
jcafe24.com - Kiinnostava foorumi.
kasshin.net - Opas julkaisujen latailuun IRC:stä. *
scrapeTorrent.com - Kätevä torrenttien hakusivu.
theAnimeGallery.com - Eräs kuvasivusto.
animeWallpapers.com - Toinen kuvasivusto.
madCowDisease - Vielä yksi kuvasivusto (hieman ecchiä).
animeServe.com - Joitain avatareja.
allAnime.org - Tämä voi auttaa nimimerkin keksimisessä.
keiichiAnimeForever.com - Käännä nimesi japaniksi! En tiedä, miten tarkka tuo on.
rumAndMonkey.com - Erityyppinen nimen kääntäjä.
gendou.com - Ladattavia animesarjojen tunnusmusiikkeja. Vaatii rekisteröitymisen.
animeMusicVideos.org - Animemusiikkivideoita (AMV).

* Ajattelin kirjoittaa näistä omat oppaani tänne.

Siinä on pääosa omista kirjanmerkeistäni. Googlaamalla löytyy ihan tuhottomasti aiheeseen liittyviä sivuja. Muistattehan vielä, että tiedon hakemiseen parhaita paikkoja on Wikipedia. Teen joskus uuden blogimerkinnän, jos löydän paljon lisää hyviä sivustoja (vinkkejä saa lähettää).

Seuraavaksi taidan kirjoittaa jonkin oppaan. Aihetta en ole vielä itsekään päättänyt, joten se tulkoon yllätyksenä.

Fansubbauksen tulevaisuus

2009-01-20T19:37:00.005+02:00

Edellisessä viestissä kirjoitin kotimaisesta fansubbauksesta ja tässä oli tarkoitus kirjoittaa ulkomaisesta. Ajattelin kertoa mm. Ranskan aktiivisesta fansubbaus-kulttuurista ja hyvistä fansubbausryhmistä, mutta totesin niiden olevan tylsiä aiheita. Ehkä joskus myöhemmin niistä...

Olen nyt pari päivää pohtinut kunnolla fansubbauksen ja animeteollisuuden nykytilaa ja tulevaisuutta. En ole mikään alan asiantuntija enkä ollut aiemmin perehtynyt tarkemmin näihin aiheisiin. Tutustustuessani mieleeni muotoutui kiintoisa visio tulevaisuudesta ja jaan sen nyt kanssanne. Haluan antaa erityiskiitokset Kurapicalle hyvistä ja ajankohtaisista ajatuksista. Myös edellisessä blogimerkinnässä mainitsemissani Anime-lehden numeroissa on mielenkiintoisia näkemyksiä, joita en ala tässä toistamaan tai kommentoimaan.

Olette varmaan huomanneet, etten ole kirjoittanut paljoakaan mangasta. Se johtuu siitä, että manga on hieman erilainen mediana. Onhan näitä OneMangan kaltaisia palveluita, mutta silti monet lukevat mangansa mieluummin kirjana. En ota tähän käsittelyyn mukaan mangaa, koska se mutkistaisi asioita, ja ongelmat koskevat muutenkin lähinnä animea. Ehkä osa mangastakin tulee jatkossa luettavaksi laillisesti verkkoon. Onhan näitäkin tapauksia jo nähty (mm. VIZ:in sivuilla).

Fansubbauksen historiasta lienee turha kirjoittaa enemmälti. Mainitsen vain sillä olleen suuri merkitys nykyiselle animen suosiolle ja otaku-kultuurin synnylle. Tätä ei varmaan kukaan järkevä ihminen kiistä. Historiaa kiinnostavampia kysymyksiä ovat, mikä on fansubbauksen merkitys nykyään ja mihin se jatkossa kehittyy.

Nykytilanne
Nykyinen virallinen julkaisukaava taitaa olla suunnilleen seuraavankaltainen: Japanilainen tuottaja tekee animen ja esittää sen japanilaisille katsojille televisiossa, elokuvissa tai suoraan DVD:llä. Amerikkalaiset maahantuojat hankkivat lisenssit joihinkin suosittuihin sarjoihin ja alkavat myydä näitä kaupoissa ja näyttää televisiossa. He maksavat japanilaisille yhtiöille jonkin sovitun könttäsumman julkaisuoikeuksista. (Jotkut muuten kuvittelevat, että kun sarja on Amerikkaan lisensoitu, on se myös kaikkialle muihin länsimaihin.) Käsittääkseni suomalaisetkin maahantuojat hankkivat julkaisuoikeudet suoraan japanilaisilta tuottajilta. Nykyisessä julkaisumallissa on ongelmia ja rajoituksia, kuten varmaan kaikki ovat huomanneet. Kuluttajat hakevatkin muita vaihtoehtoja – joko laillisia tai laittomia.

Länsimaihin on syntynyt hyvin vahva fansubbaus-kulttuuri. Nykyään fansubatut versiot kilpailevat suoraan kaupasta löytyvien tuotteiden kanssa. Erityisesti tämä alkaa olla ongelma Pohjois-Amerikassa (suomalaisetkin julkaisijat ovat huomannet kilpailevansa englanninkielisten fansubbien kanssa). On erinäisiä syitä, miksi fansubbaajat eivät lopeta laittomien käännösten jakamista. Näistä syistä ja muista alaan liittyvistä ongelmista löytyy tarkempaa tietoa mm. täältä. Joillain ihmisillä on hieman motivaatiopulaa maksaa huonolaatuisista virallisista julkaisuista, eivätkä he ymmärrä, miksi muutenkaan pitää maksaa sellaisesta, minkä japanilaiset näkevät ilmaiseksi. Mielestäni tuottajat ja tekijät ovat kuitenkin oikeutettuja saamaan tuloja myös länsimaista, joissa heidän tuotoksiaan katsotaan. Nykyinen tulomalli ei ole kuitenkaan hyvä, koska siinä on paljon välikäsiä ja monet katsojat valitsevat mieluummin ilmaisen ja nopean vaihtoehdon.

Ilmainen netistä lataaminen on tullut jäädäkseen. Jos teistä tuntuu paremmalta tilata haluamanne anime ulkomailta tai ostaa se maahantuojalta, tehkää minun puolestani niin. Hurjimmat otakut tilaavat animensa ja mangansa suoraan Pyhästä Maasta, jolloin eivät ainakaan joudu kärsimään harhaoppisista käännöksistä. Tosiasia on, että ulkomailta tilaajia on hyvin vähän suhteessa suoraan netistä lataaviin katsojiin. Animen (ja osin myös mangan) tulevaisuus on netissä ja virallisten tarjoajienkin on siihen sopeudettava. Mistä sisällöntuottajat siis saavat ansaitsemansa tulot? Hahmottelen alle joitain visioita tulevaisuudesta.

Tulevaisuus
Merkittävimpiä uudenlaisen keskustelun herättäjiä oli Justin Sevakisin pääkirjoitus marraskuussa 2007, missä hän esitti uusia lähestymistapoja animeteollisuudelle. Myöhemmin näitä ajatuksia on viety hieman pidemmälle ja järjestetty erinäisiä kokeiluja. Eräs kiinnostavimmista aiheeseen liittyvistä keskusteluista käytiin elokuussa 2008, kun animeteollisuuden ja eräiden tunnettujen fansubbaus-ryhmien edustajat istuivat samaan pöytään. Suosittelen katsomaan linkin takana olevan videon. Vaikka vielä on paljon ristiriitaisia näkemyksiä, alkavat fansubbaajat ja viralliset tahot löytää yhteistä säveltä.

Uskon animen tulevaisuuden olevan verkossa ja erityisesti striimauksessa. Nykyään on jo paljon animea katsottavana esim. Veoh.com -sivuston kautta. Näissä videoissa on ongelmia erityisesti kuvanlaadun kanssa, ne eivät ole laillisia eivätkä tekijät saa niistä lainkaan tuloja. Itse kannatan ladattavia videoita niiden monipuolisuuden vuoksi varmaan vielä pitkään. Se oli sivukommentti, ja nyt takaisin aiheeseen: Tulevaisuudessa suuri osa striimattavasta materiaalista saattaa olla laillista, jos animeteollisuus ja fansubbaajat uskaltavat edetä rohkeasti uuteen suuntaan.

Tällä hetkellä fansubbaus-piirien suurimpia puheenaiheita on CrunchyRollin päätös muuttua kokonaan lailliseksi sivustoksi. Aiemmin toiminta oli hyvinkin hämärää laittomien fansubbien ja jäsenmaksujen vuoksi. CR alkoi hiljattain julkaisemaan Naruton uusimmat jaksot katsottavaksi vain tunnin niiden Japanin-esityksen jälkeen jäsenmaksun maksaneille katsojille. Muut saavat katsoa jakson viikko julkaisun jälkeen ilmaiseksi. (CR ei sitten ole ainoa sivu, jolta Narutoa voi nyt katsoa laillisesti.) CR:n mallissa erikoista on mm. se, että sarjat on varustettu softsubeilla ja ovat katsottavissa usealla eri tarkkuudella. Nuo softsubit mahdollistavat harrastajapohjaisen käännösten tekemisen usealle eri kielelle. Erittäin kiinnostava kehityssuunta, jota nyt visioin hieman eteenpäin.

Jatkossa varsinkin tunnetummat animesarjat tulevat olemaan katsottavissa netissä ilmaiseksi ja laillisesti. Syntyy muutamia suuria ja laillisia sivustoja, jotka ovat vieneet CR:n ajatuksia pidemmälle ja hioneet käytettävyyden huippuunsa. Näillä sivustoilla on sopimukset suurien japanilaisten tuottajien kanssa. Tunnettujen sarjojen laittomalle fansubbaukselle ei enää ole tarvetta, koska laatu on sen verran hyvä. Kuka tahansa voi laatia käännöksen sivustolta löytyvään jaksoon ja laittaa sen muiden nähtäväksi laillisesti. Sivusto saattaa myös palkata subbaajia tekemään laadukkaita käännöksiä. Fansubbaus-skene pienenee, mutta ei kuole. Samoin käy DVD-levityksen. Fansubbaajat tyytyvät kääntämään vähemmän tunnettuja sarjoja, joita ei virallisilta sivuilta löydy. Laillinen sivusto voi tarjota jäsenilleen maksullista jäsenyyttä, jolla pääsee eroon mainoksista ja pääsee lataamaan jaksoja tietokoneelle. Lataukseen liittyy paljon ongelmia ja en osaa sanoa, onnistuuko sen toteutus koskaan kelvollisesti. Sivustojen toiminta rahoitetaan lähinnä jäsenmaksuilla ja mainoksilla.

Mitä tällainen visio vaatisi toteutuakseen? Lähinnä asennemuutoksen tuottajien, levittäjien ja fansubbaajien keskuudessa. Katsojat pääsevät katsomaan sarjat helposti ja ilmaiseksi, joten heidät on helppo saada mukaan. Käytännössä sarjat on saatava näkymään joka maassa tai muuten laiton fansubbaus jatkaa toimintaansa. Ihmisten pitäisi myös pystyä katsomaan sarjansa ilmaiseksi ja ilman rekisteröitymistä. Erityisesti tässä tarvitaan japanilaisten tuottajien halukkuutta uuteen toimintatapaan. Se tulee olemaan ehkä ongelmallisinta, vaikka he saisivatkin paremmat tulot tätä kautta. Parhaassa tapauksessa tuottajat saattavat myös itse perustaa nämä sivustot ja palkata omat kääntäjänsä.

Se, missä aikataulussa ja mittakaavassa muutos tapahtuu, on vielä hämärän peitossa. Monesta suusta on kuitenkin jo kuultu, että muutos on saatava aikaan. Jos tällaiseen muutokseen ryhdytään, on se suuri edistysaskel ja esimerkki muille median aloille. Tällä hetkellä vielä riidellään ja kokeillaan erilaisia vaihtoehtoja. Itse en usko kovinkaan nopeaan ja radikaaliin muutokseen, mutta toivon kehitystä tapahtuvan. Esittämäni visio voi olla liian optimistinen eikä tule ehkä koskaan toteutumaan. Eri toimijoilla on hyvin erilaiset intressit ja hienotkin suunnitelmat voivat kaatua kehnoon toteutukseen.

Sellainen oli osittain itse muotoilemani visio. On esitetty muitakin visioita, kuten nykyisen fansubbauksen muuttuminen lailliseksi ja kaupallistuminen tai koko animeteollisuuden romahtaminen (ainakin länsimaissa). Nämä kaksi visiota tuntuvat hetken pohdinnan jälkeen omasta mielestäni niin järjettömiltä, etten viitsi niitä edes tarkemmin esitellä. Miettikää itse vähän aikaa niin huomaatte niissä aivan perustavanlaatuisia ongelmia. Ajattelu välillä tekee vain hyvää liiasta animen katsomisesta tylsistyneille aivoille. :D

Tässä oli joitain näkemyksiä fansubbauksesta ja sen tulevaisuudesta. Varmasti löytyy paljon muitakin järkeviä näkökantoja. Huomaan jo nyt unohtaneeni mainita monesta asiasta, vaikka tekstiä syntyi enemmän kuin oli tarkoitus. Seurailen mielenkiinnolla sivusta, millaista keskustelua aiheesta syntyy tänne ja muualle. Kirjoitan lisää pohdintojani fansubbauksesta joskus ennustamattomassa tulevaisuudessa.

Nyt tämä blogi alkaa toistaiseksi keskittyä muihin asioihin. Ajattelin tässä lähiaikoina laittaa tänne hieman kirjanmerkkeihini kertyneitä linkkejä, omia oppaitani ja muuta kivaa. Lukekaa blogiani jatkossakin!

Kotimainen fansubbaus

2009-01-16T20:52:00.017+02:00

Huomasin unohtaneeni mainita edellisessä viestissä Suomen erittäin aktiivisen elokuvien ja TV-sarjojen kääntämistoiminnan (mm. DivX Finland). He eivät yleensä käytä harrastuksestaan nimeä fansubbaus, joten ehkä kömmähdys annetaan minulle anteeksi. Tässä blogissa keskityn vain animeen ja fansubbauksella tarkoitan juuri animen fansubbausta.

Yritän nyt selventää kotimaisen fansubbauksen nykytilaa. Itse tutustuin kotimaiseen fansubbaukseen kunnolla vasta suhteellisen lyhyen aikaa sitten. Tiesin aiemmin lähinnä sen, mitä Anime-lehti oli fansubbauksesta kirjoittanut kaksiosaisessa artikkelisarjassaan; viestin loppupuolella on enemmän asiaa noista artikkeleista. Kotimainen fansubbaus on ilmiönä melko pienimuotoista, joten pystyn varmaan tärkeimmät asiat sanomaan tässä viestissäni. Olen törmännyt vain muutamaan merkitykselliseen kotimaiseen ryhmään, jotka nyt esittelen. Keskustelualueilla ei yleensä ottaen ole soveliasta puhua toisista ryhmistä, mutta arvelen voivani kertoa ajatukseni henkilökohtaisessa blogissa.

Baka Rangers Fansubs: Tämä ryhmä lienee tuttu jo aiemmista viesteistäni. Itselleni BRF on läheisin ymmärrettävistä syistä. BRF perustettiin lokakuussa 2005 ja ryhmän kokoonpano on uusiutunut sen jälkeen lähes kokonaan. En näe tarpeelliseksi esitellä enempää ryhmää, joten kerron heidän tuotoksistaan. Trakkerilla on tällä hetkellä suunnilleen 14 sarjaa, 12 elokuvaa ja 10 OVA:a (=Original Video Animation). Lataaminen ei vaadi mitään rekisteröitymistä. Sarjojen valmiusaste ja laatu vaihtelee hieman, mutta tarjonta on melko monipuolista. Mielestäni ryhmällä ei ole mitään hävettävää verrattaessa laatua ulkomaisiin fansubbaajiin ja virallisiin julkaisuihin. Tällä ryhmällä on potentiaalia kasvaa vaikka mihin. Eräs ryhmäläinen arvelikin kultaisten aikojen olevan vasta edessäpäin.

Anime-Fan: Toinen suurempi suomalainen ryhmä. He voivat ylpeillä yli 1600:lla rekisteröityneellä käyttäjällä. Toisaalta heidän sarjojensa lataaminen vaatii rekisteröitymisen, joten vertailu ei ole aivan reilua. He ovat erikoistuneet erityisesti supersuositun Naruton kääntämiseen. Omien julkaisujensa lisäksi he ovat adoptoineet kuolleiden fansubbaus-ryhmien julkaisuja. Jotkut kuvittelevat BRF:n ja Anime-fanin välillä olevan riitaa, mutta se on liioittelua. Itselläni ei ole mitään syytä riitelyyn, ja toivon ettei muillakaan ole. Olisi hienoa, jos suomalaiset fansubbausryhmät voisivat elää harmoniassa ja toisiaan tukien. Mainitsen vielä erityisen rasittavan harrastajien alalajin, jonka edustajat ovat saaneet kutsumanimen narutardi (=naruto retard). Anime-Fanin foorumilla näkee näitä tapauksia ajoittain trollaamassa. Itse en katso kyseistä sarjaa, joten en ymmärrä heidän fanitustaan.

Ushi-Ai: Yhden miehen uskomaton taidonnäyte. Mr_Sake auttelee lisäksi muita ryhmiä tarvittaessa. Älkää antako nettisivun ulkoasun hämätä – julkaisujen laatu on erinomainen. Katri – Paimen, piika ja emäntä -sarjasta poiketen muut julkaisut on suunnattu hieman varttuneemmille katsojille.

SOS-Prikaati: Nettisivut toimivat vielä, mutta yli vuoteen ei ole kuulunut mitään. Voitaneen pitää jo kuolleena ryhmänä. He julkaisivat loistavaa sarjaa Kanon, mutta poistivat sen "lisenssisotkujen" takia. En ymmärrä tätä päätöstä, koska sarjaa ei olla lisensoitu Suomessa. Minua viehättää suuresti heidän sloganinsa "NEET on l33t -nya!" Osaisinpa itse laatia yhtä hyvän...

Suomessa on muitakin tällä hetkellä kuolleita ryhmiä. Merkittävin näistä on Nordic-Anime (Nanime), joka toimi vuodesta 2003 vuoden 2005 loppuun (epävirallisesti vielä vuonna 2006). Ryhmä on kuollut, mutta heidän julkaisunsa elävät yhä. Syy lopettamiseen on kuulemma Lex Karpelan voimaantulo ja yleinen kyllästyminen. Olen jo kertonut kantani tähän laillisuusasiaan, mutta ehkä siitä pitää kirjoittaa myöhemminkin. Toiminta tiedostetaan lain vastaiseksi, mutta useimmat pitävät sitä silti hyväksyttävänä. Se vasta älytöntä olisi, jos valtio tai tekijänoikeusjärjestöt hyökkäävät tämän blogin ja nykyisten fansubbausryhmien kimppuun. Siinä menisi loppukin usko Suomeen järkevänä ja oikeudenmukaisena valtiona! Älkäämme nyt kuitenkaan murehtiko tätä sen enempää, koska se ei ollut tämän viestin pointti.

Anime-lehden juttusarja
Anime-lehti julkaisi alkuvuonna 2008 kaksiosaisen juttusarjan fansubbauksesta numeroissa 24 ja 25. Artikkelit ovat mielestäni ihan asiallisesti kirjoitettuja ja käsittelevät fansubbausta monipuolisesti. Niissä on kiintoisaa tietoa mm. alan historiasta ja vaikutuksesta kulttuurin leviämiseen. Suosittelen lukemaan. Ne eivät myöskään ole liian negatiivisia, mutta joissain sanavalinnoista huomaa kevyen paheksunnan. Mikä minua ja varmaan kaikkia muita fansubbauksen harrastajia ärsyttää on kotimaisen fansubbaus-kulttuurin esittely. Myöskin se, miten fansubbien laatua haukuttiin muutamassa kohti, aiheutti närää. Lehden nro. 24 pääkirjoituksessa haluttiin nostaa fansubbaus julkiseen keskusteluun. Minä tuon tässä blogissa keskusteluun mukaan fansubbaajien näkökulman. Aiemmin asiasta on keskusteltu mm. täällä. Artikkelien kirjoittaja on muuten sama henkilö kuin Otakunviran Tsubasa. Hän ei taida edustaa Suomen animelehtien virallista kantaa kirjoituksissaan. En nyt kommentoi enemmän häntä tai hänen blogiaan. Tässä keskityn vain julkaistuihin artikkeleihin, koska ne antavat hieman virheellisen kuvan ilmiöstä.

Alle olen poiminut muutamia kohtia artikkeleista kommentointia varten.

"-- Totuus on kuitenkin varsin karu. Vaikka fanikäännöstiimien joukosta löytyy myös paljon laatuun panostavia kääntäjiä, surullisen suuri osa niistä on kuitenkin lähinnä julkaisujensa nopeudella kisaavia egonjatkeprojekteja."

Valitettavasti näitä ryhmiä on jonkin verran. Mielestäni "egonjatke"-periaate on kuitenkin vahvemmin esillä muissa skenen lajeissa.

"Tiimejäkin löytyy luonnollisesti joka lähtöön. Jotkut koostuvat kyseenalaisilla japanin ja äidinkielensä taidoilla subbeja kasaan lätkivistä kaksitoistavuotiaista. Jotkut ovat yhden hengen projekteja, jotka kääntävät omaan tahtiinsa ja oman makunsa mukaan japaninopiskelun ohessa. Jotkut taas ovat porukoita, joiden harrastajanylpeys saa heidät tekemään perusteellisempaa jälkeä kuin yksikään palkkaa saava kääntäjä. Käytännössä kaikki fanikäännösryhmät kuitenkin tuottavat otakuyhteisölle yleensä juuri sitä, mitä se haluaa: kielen sujuvuuden sanatarkkuuden alttarille uhraavia käännöksiä, joissa riittää harrastetta. Se on paras käännöstapa harrastajille, mutta epäkäytännöllinen kaikille muille."

Tässä on kuvattu ihan kelvollisesti erityyppiset tiimit. Tuollaiset "kaksitoistavuotiaiden" ryhmät ovat harvinaisia ja kuolevat yleensä heti alkuunsa. Artikkeleissa mainittiin monessa kohtaa tuo sanatarkkuus negatiivisessa valossa, mikä on minusta väärin. Suurin osa ryhmistä panostaa käännöstensä helppoon luettavuuteen enemmän kuin sanatarkkuuteen. Japania on muutenkin vaikea kääntää kovin tarkasti. Olen havainnut erityisesti virallisten julkaisijoiden harrastavan liikaa soveltamista, mikä aiheuttaa runsaasti vääriä tulkintoja alkuperäisestä sanomasta. Se on paljon suurempi ongelma!

"Suomessa alan toimijoiden yleinen kanta fanikäännöksiin on ollut ehdottoman kielteinen."

"Alan toimijat" viittaa tässä tapauksessa Animeunioniin, kuten täältä käy ilmi. Lause ei varmasti auennut kenellekään vain lehden lukeneelle.

"Nordic Animen lopettamisen jälkeen suomalainen fanikäännösskene on koostunut lähinnä yhden hengen projekteista ja kaksitoistavuotiaiden shounen-tiimeistä, joiden käännöksissä enemmän kieliopillisesti virheellisiä kuin oikeakielisiä lauseita. Niiden pitäminen uhkana virallisille julkaisuille ei myöskään osoittaisi kovin vahvaa arvostelukykyä. Näiden käännösten katsojat tuskin ostaisivat virallisia julkaisuja, vaikka suomenkielisiä fanikääntäjiä ei olisikaan."

Tämä kohta jaksaa edelleen nostaa verenpainetta. Siinä oli oikeastaan lähes kaikki, mitä kotimaisesta fansubbaus-kulttuurista artikkeleissa kerrottiin. Kaikki sanottu on täyttä roskaa! Kyseessä on selvästi tavoitteellinen mustamaalaus, jonka motiivit ovat hämäriä. Haluttiinko tässä kenties tarkoituksella saada aikaan reaktio fansub-skenessä vai mikä oli syy? Suomessa ei todellakaan ole yhtään "kaksitoistavuotiaiden shounen-tiimiä". BRF:n ja Anime-Fanin keksi-iän tiedän olevan noin 20 vuotta! Ette varmasti löydä enempää kielioppivirheitä kuin virallisista julkaisuista! Myönnettäköön, että kieliasu ei ole aivan jokaisessa fansubbareiden julkaisussa loppuun asti hiottu, mutta toiminnassa on mukana hyvin suomea osaavia kääntäjiä ja oikolukijoita. Suomalaisessa fansub-skenessä ei myöskään ole tarkoitus kilpailla virallisten julkaisujen kanssa! Lopussa vielä haukkuivat julkaisujen katsojat aivan syyttä suotta. Tiedän monen harrastajan ostavan virallisia julkaisuja ihan periaatesyistä. Jotkin viralliset julkaisut ovat osoittautuneet sen verran hutaistuiksi tekeleiksi, että ne ansaitsisivatkin jäädä hyllyyn. Emme ole uhka virallisille julkaisuille, mutta vaadimme niiltä aivan yhtä lailla laatua! Vaadin Anime-lehdeltä anteeksipyyntöä moisen panettelun julkaisusta! Pidän lehdestänne, mutta tätä en pysty sietämään.

Toimin fansubbaajien itsenimettynä äänitorvena tämän blogin kautta, mutta sanon jo tässä vaiheessa olevani hieman vastahakoinen kiivaisiin väittelyihin. En aio tulla esim. alan tapahtumiin puhumaan fansubbauksen puolesta. Voin kuitenkin ottaa osaa netissä käytäviin keskusteluihin, jos tästä aiheesta saadaan enemmän keskustelua aikaan.

Seuraavaan viestiin ajattelin kirjoittaa hieman ulkomaisesta fansubbauksesta. Pääsen sen jälkeen ehkä vihdoin käsiksi muihinkin aihepiireihin.

Fansubbaus ja BRF:n rekry

2009-01-15T20:16:00.005+02:00

Näin alkuun ajattelin kertoa hieman yleistä asiaa fansubbaamisesta ja samalla mainostaa Baka Rangers -fansubbausryhmän avoimia paikkoja. Jatkossa kirjoitukset eivät tule liittymään näin suoraan BRF:n toimintaan. Jääköön tämä poikkeustapaukseksi.

Fansubbaus
Tässä yritän selittää fansubbaus-ilmiön sellaisille, joille se ei ole aiemmin kovinkaan tuttu. Fansubbaus tarkoittaa harrastelijoiden tekemää vieraskielisen videon käännöstä toisen kielen tekstityksille. Fandubbaus puolestaan on päälle äänittämistä ja kirjan käännös on nimeltään skanlaatio. Erityisesti näitä termejä käytetään puhuttaessa animesta ja mangasta. Fansubbaus tunnetaan myös nimellä fanikääntäminen. Fansubbausta harrastetaan, koska moniakaan sarjoja ja elokuvia ei julkaista kaikissa maissa. Fansubbareiden etiikkaan kuuluu, ettei julkaista kielialueella lisensoitua materiaalia. Lainsäädännön mukaan fansubbaus rikkoo tekijänoikeuksia, joten toiminta on pohjimmiltaan laitonta. Mielestäni toiminta on kuitenkin moraalisesti hyväksyttävää, koska tavoitteena ei ole kilpailla kaupan hyllystä löytyvien tuotteiden kanssa. Useimmat harrastajat kokevat olevansa hyvällä asialla. En halua provosoida ketään, mutta minusta fansubbaus on tehnyt enemmän hyvää kuin huonoa kulttuurin levittäjänä.

Suomen fansubbaus-kulttuuri on jäänyt melko pienten piirien toiminnaksi verrattuna englanninkieliseen. Kerron suomalaisen fansubbauksen nykytilanteesta enemmän joskus myöhemmin. Mainittakoon nyt, että tällä hetkellä löytyy muutama varteenotettava ryhmä. Itse liityin jokin aika sitten Baka Rangers Fansubs -nimiseen ryhmään (kuten olen jo pari kertaa tainnut mainita). Toimin yhtenä tiimin oikolukijoista, eli minun tehtäväni on tarkistaa kääntäjän tekemän käännöksen hyvä kieliasu. Muita fansubbaukseen kuuluvia työvaiheita ovat mm. raa'an hankinta, settaus, ajoittaminen, efektien teko, karaokien teko, laadun tarkkailu ja enkoodaus. Yksi jakso käy yleensä vähintään kolmen ihmisen käsittelyssä ennen julkaisua (on myös havaittu tapauksia, jotka tekevät kaikki vaiheet itse). Aikaa menee kaikkiaan useita tunteja tai jopa päiviä. Julkaisut levitetään nykyään enimmäkseen torrent-verkon välityksellä. Siinä vähän perustietoutta fansubbauksesta. Sitten päästäänkin itse asiaan.

Rekryilmoitus
Tässä on tiivistetty ja muokattu versio foorumille laittamastani työnhakuilmoituksesta. Sieltä voi käydä lukemassa lisätietoja. Muutenkin foorumille vaan kaikki halukkaat lukemaan ja kommentoimaan. Latailkaa julkaisujakin niin paljon kuin haluatte. Ryhmämme on vain mielissään, jos saamme lisää katsojia!

Baka Rangers hakee tällä hetkellä uusia jäseniä tiimiinsä. Meitä aktiivisia taitaa tällä hetkellä olla noin seitsemän kappaletta. Teemme julkaisuja omalla ajallamme kaikkien työkiireiden ja muiden päälle. Huomatkaa, että kyseessä on tosiaankin harrastus eikä mikään työ. Emme me tätä tekisi, jos se ei olisi meistä hauskaa. Toimintaa voidaan laajentaa ja julkaisutahtia nopeuttaa, jos saadaan enemmän jäseniä mukaan. Löytyy meiltä hommia sellaisillekin, joilla ei ole osaamista tai halua julkaisujen tekoon.

Erityisesti tällä hetkellä olisi tarvetta aktiivisille seedaajille (ns. seedbox). Helppo homma; tarvitsee vain uhrata hieman kaistaa BRF:n julkaisujen jakeluun. Ei vaadita kuin hieman tavallista (512kb) nopeampi uppauskaista. Saatte erittäin suuret kiitokset, jos otatte homman vastaan!

BRF:n kotisivu kaipaa hieman korjailuja (fontti luettavammaksi, Projektit-sivu uusiksi jne.) Nettisivunikkari saa paikan. Lisätietoja löytyy hieman täältä ja saa myös kysyä. Koko sivustoa ei tarvitse uusiksi laittaa, koska tuo pohja on ihan hyvä.

Baka Rangers tarvitsee myös mainostajia. Ei vaadi mitään erityisosaamista. Kerrotte vain kaikille tutuille ja tuntemattomille BRF:n julkaisuista (erityisesti, miten loistavia ne ovat ;)). Tutustukaa kuitenkin itse ensin tuotoksiimme. Levittäkää tietoa myös tästä blogista, jos pidätte siitä.

Kääntäjille, oikolukijoille, settaajille, raakojen hankkijoille ja karaokien tekijöille löytyy käsittääkseni aina hommia. Erityisen hyvä on, jos kelpaa mikä tahansa nykyisistä projekteista. Kääntäjiksi ja oikolukijoiksi hakijoille järjestetään pienimuotoiset alkukokeet, joilla selvitetään taitojen riittävyys. Eivät ne hommat vaadi mitään poikkeavan hyvää kielipäätä, mutta sellainen auttaa. Japania ei tarvitse osata – en minäkään osaa.

Tämä harrastus ei sitten ole iästä kiinni, vaan innosta ja osaamisesta. Pääosin BRF:n tiimissä taidetaan olla nyt siinä parinkymmenen vuoden paikkeilla (itse olen 21). Ohjelmana käytetään lähinnä Aegisubia, mutta pelkkä muistio riitää joihinkin hommiin (itse käytän Notepad++:aa, jolla onnistuu mm. tekstitiedostojen vertailu).

Vieläkö epäröitte tulla mukaan? Tuolta löytyy joitain syitä fansubbaamisen aloittamiseen. Itse hieman arastelin myös lähteä tällaiseen toimintaan. Oikolukeminen/kääntäminen on kuitenkin osoittautunut yllättävänkin hauskaksi puuhaksi. Aikaa joutuu uhraamaan yleensä pari tuntia jaksoa kohden, mikä ei loppupeleissä ole paljon. Ei tämä mitään oikeaa työtä ole, vaan hauska harrastus muiden joukossa. Tiimiläiset ovat muutenkin mukavia ja meininki on rento.

Eiköhän tämä riitä mainospuheista. Seuraavassa viestissä ajattelin kertoa lisää kotimaisesta fansubbauksesta. Abayo siihen asti!

Alkusanat

2009-01-15T19:41:00.006+02:00

Ensimmäisessä viestissä lienee paikallaan kertoa hieman itsestä ja blogin synnystä. Tyydytän siis hieman uteliaisuuttanne.

Minusta
Olen pahimman teini-iän ylittänyt tietojenkäsittelytieteen opiskelija. Minulla on selvästi liikaa vapaa-aikaa, kun ehdin tällaistakin aloittaa. Olen tällä hetkellä sinkku *wink wink*. Animen ja mangan lisäksi harrastuksiini kuuluu mm. tietokoneilla näpertely, lukeminen ja haahuilu. Nimimerkkiä Tonttu olen käyttänyt vasta vähän aikaa, joten ette varmaan tunne minua muualta. Se, minkä lajin tonttuja olen, vaihtelee vähän tilanteen mukaan.

Kiinnostuin animesta ja mangasta Neon Genesis Evangelionin tultua Suomeen. Toden teolla aloin harrastajaksi vasta FMA:n nähtyäni - harrastajataustani ei siis ole kovinkaan pitkä. Minulla taitaa olla vielä alkuintoa jäljellä, koska muuten en varmaankaan jaksaisi blogia pystyttää. Alan vasta tämän blogin myötä nimittää itseäni otakuksi (länsimaisessa mielessä - osin myös japanilaisessa). Länsimaissa "otaku" on vakiintunut tarkoittamaan japanilaisen kulttuurin harrastajaa. Fansubbausta kokeilin vasta vähän aikaa sitten ja innostuin välittömästi. Selitän "fansubbaus"-käsitteen seuraavassa postissa, jos se on jollekulle epäselvä.

Blogista
Moni harrastaja on varmaan jo hoksannut blogin nimessä piilevän vitsin. Muille se saattaa aueta tämän lukemalla.

Idea tähän blogiin syntyi, kun huomasin osaavani kirjoittaa kelvollista tekstiä Baka Rangersin foorumille. Päätin alkaa kiusaamaan myös muita harrastajia viesteilläni. Olen niin pirun kiva ihminen. Henkilökohtainen tavoitteeni on tällä blogilla levittää kulttuuria ja olla mukana luomassa uutta otaku-sukupolvea. BRF:n kannalta tämä blogi voi toimia lähinnä mainoksena; kyseessä on siis ensisijaisesti henkilökohtainen projekti. Viestien julkaisutahti riippuu omasta inspiraatiostani ja jaksamisesta. Pidän kirjoittamisesta, joten luulisi näitä viestejä tulevan ihan säännöllisesti. En ole löytänyt Suomesta fansubbaus-ilmiöön syvemmin pureutuvia blogeja, joten tämä on ehkä ensimmäinen laatuaan.

Tähän blogiin on tarkoitus kirjoittaa animesta, fansubbaamisesta ja japanilaisesta kulttuurista. Lisäksi ajattelin laatia hyödyllisiä oppaita ohjelmien ja palveluiden käyttöön. Saatan kommentoida myös ajankohtaisia aihealueeseen liittyviä uutisia. En ole niinkään kiinnostunut omituisemmista ilmiöistä, kuten j-rock tai cosplay, joten sellaisista en aio kirjoittaa. En taida myöskään erityisemmin arvostella mitään, mutta saatan nostaa esille omia suosikkejani. Kohderyhmäni ovat kaikki animesta ja japanilaisesta kulttuurista kiinnostuneet. Fanipalvelua faneille!

Palautetta saa laittaa tänne tai sitten osoitteeseen fanipalvelua(at)gmail.com. Koitan jaksaa lukea laittamanne viestit, jos niitä ei röykkiöittäin tule. Minut löytää nykyään usein Baka Rangersien foorumilta häärimästä tai heidän IRC-kanavaltaan osoitteessa #bakarangers @ irc.rizon.net.